Älköön kukaan huijatko itseään; tällä polulla on kyse lopulta pohjattomasta yksinäisyydestä, jossa ainoata lohtua antavat harvinaiset syystä tai toisesta kauniit hetket. Harvinaiset.
Noidat perimmäisessä ainoassa oikeassa yksinäisyydessään ovat luonnostaan keskenään vihollisia, kateita, kriitikoita, toistensa tuhoajia, kuten kuuluu ollakin. Vaikka jollain tasolla vain noita voi noitaa ymmärtää, ei niin kuitenkaan tapahdu vaan kukaan noita ei ymmärrä toista vaan jokainen noita on vakuuttunut olevansa saari. Ilman juurta. Elettiin sitten peilimaailmoissa tai joidenkin peilien rikkomisen jälkeisissä seitsevuotisissa (vain) onnettomuuksissa. Hauskaa, eiks jehna.
Oikeasti, noidat ja kokelaat on kusipäisimpiä kaikista ihmistyypeistä. Jotkunhan jopa väittää, ettei ne olis ihmisiä ollenkaan. Noituus on maailman taitavinta kaiken kärsimyksen ja vastuun omahyväistä väistelyä, mikä sinänsä on toki hirmu arvokasta ja taitavaa ja hienoa.
Mut siis oikeesti, tulkaa mulle selittää, tällä palstalla, kuinka hienoja ja arvokkaita yksilöitä te ootte saatanan vitun noidat ja noidiks itteenne tituleeraavat. Voidaan sit noitamaisessa skabahengessä matsata noitamaisen epäreilusti mä yksin vastaan kaikki te liitossa mua vastaan.
Hörhörhör... ja mähän tietty voittasin kaiiiikki teidät saatanan pelkuriraukat. Ette uskalla, raukkispaukkismukanoidat, ette varppi uskalla!
Noidat perimmäisessä ainoassa oikeassa yksinäisyydessään ovat luonnostaan keskenään vihollisia, kateita, kriitikoita, toistensa tuhoajia, kuten kuuluu ollakin. Vaikka jollain tasolla vain noita voi noitaa ymmärtää, ei niin kuitenkaan tapahdu vaan kukaan noita ei ymmärrä toista vaan jokainen noita on vakuuttunut olevansa saari. Ilman juurta. Elettiin sitten peilimaailmoissa tai joidenkin peilien rikkomisen jälkeisissä seitsevuotisissa (vain) onnettomuuksissa. Hauskaa, eiks jehna.
Oikeasti, noidat ja kokelaat on kusipäisimpiä kaikista ihmistyypeistä. Jotkunhan jopa väittää, ettei ne olis ihmisiä ollenkaan. Noituus on maailman taitavinta kaiken kärsimyksen ja vastuun omahyväistä väistelyä, mikä sinänsä on toki hirmu arvokasta ja taitavaa ja hienoa.
Mut siis oikeesti, tulkaa mulle selittää, tällä palstalla, kuinka hienoja ja arvokkaita yksilöitä te ootte saatanan vitun noidat ja noidiks itteenne tituleeraavat. Voidaan sit noitamaisessa skabahengessä matsata noitamaisen epäreilusti mä yksin vastaan kaikki te liitossa mua vastaan.
Hörhörhör... ja mähän tietty voittasin kaiiiikki teidät saatanan pelkuriraukat. Ette uskalla, raukkispaukkismukanoidat, ette varppi uskalla!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Koska loukkaava taisteluhansikas ei tunnu kusipäissä vastuun täistelijöissä miltään, niin otettakoon muutama tapaus lähempään käsittelyyn.
- Ekaks vaiks Topu, alias Saagem Paneer. Siinä vasta meillä Mies. Itseään öbaut maailmassa ainoonna julkisesti itteään noidaksi tituleeraava noita, joka bittiavaruudessa on lähinnä keskittynyt hellutraumojensa hoitamiseen ja erään mielisairaan mielisairaanhoidossa työskentelevän tyypin mielisairauden pahentamiseen. Moderni noita joka luottaa taiteeseen ja taideterapiaan ja ymmärrettävistä syistä vihaa ja inhoo ja kaihtaa meikäläista kuin ruttoo. Onhan SP totta tosiaan Noitien Noita, vaikka ko. itsetituleeraus näyttääkin viime aikoina miestä tavoittaneen ja syöneen miehistä potenssiansa. Pelkuriraukka.
- Veljeni Leijonamieli, pellehörhön kaapuun pukeutuva ah niin sympaattisempaatinen Revoluutio loputtomine aliaksineen, palstan kiistaton ja itsekorotettu Kuningaz!!! Ollos ylistetty! Kuitenkin olet pohjimmiltasi pelkkä epäkelpo jellonamaiseen itsetehostukseen taipuvainen runoilijahörhö, kuten kukin itsekin, it takes one to know one. Luottamusta luonnostaan herättävä paskapää ja kusipäitten jellonakusipäitten kuningas.
- Sieluni rikkonainen soittorasia Sudenhetki; sua kun herjaan niin aina myös itteeni, ja sitä suuremmalla syyllä. Ja sama pätee tietty myös edellisiin herjauksiin. Toivoisin olevani taitava herjaaja, mutta siinäkin vain epäkelpo pökäle ollen vaan. Mutta jotta ittelleni julmistelisin niin kuin vain osaan, niin sun ittetärkeyden täyteyttä ehkä parhaiten kuvaa sun kuolemas ja ittetärkee kyvyttömyytes kuolemastas laskee leikkii, muina miehinä vaan. Njoo, muistiin ja muistamattomuuteen takertujoille voi käydä niinniin, että Julmat Jumalat kaikkiviisaudessaan sekottaa niiden pään sulkematta muistavuutta vaihtoehtoisten kvanttihistorioitten välillä (niinks vaiks kivulias hivuttava kuolema ja ylpistävä henkiinjääminen) välillä, ja panemalla kuvittelemaan että vaikka seliselit "emmähaluupuhuutästny" sais mitään loukkaamatonta kunnioitusta osakseen saati sitten salassa pysyis...
Ja kaikki te witummuut wannabiit määmukanakaa, menkää ton paskapääenemmistön mukana niin teillä on ehkä jotain tsanssei, munkaa taattu tappio voitimmätaien, mut menittemitenmenitte, haistakaa kaikki vitun paska.
Niin tää kuka kirjottaa nonniiku päällimmäitteks kaiken katkeruuden ja heikkouden keskel, ei oo tietenkää mikää noita.
Vaan noitien Jumala. Koittakaa vaikka haastaa, saatanan jumalattomat äpärät.
Olin aikeissa jättää kokonaan vastaamatta viestiisi, mutta täytyyhän se tähän "omaan osuuteen" vastata, kun oikein nimeltä kutsutaan. Tilaat pitsaa, saat pitsaa. Vaihteeksi tarjoilet siis henkilökohtaisuuden yritystä, mutta kuitenkin kaikki yleisen yleistämisen hengessä.
>> Veljeni Leijonamieli, pellehörhön kaapuun pukeutuva ah niin sympaattisempaatinen Revoluutio loputtomine aliaksineen, palstan kiistaton ja itsekorotettu Kuningaz!!! Ollos ylistetty! >>
Taidat olla ainoa, joka liittää minuun noin hienoja ajatuksia. Minähän olen vain teurastaja. Tavoitteeni on alusta alkaen ollut terrorisoida ja hämmentää, koska haluan estää elitismin ja konsensuksen syntymisen palstalle.
>>Kuitenkin olet pohjimmiltasi pelkkä epäkelpo jellonamaiseen itsetehostukseen taipuvainen runoilijahörhö, kuten kukin itsekin, it takes one to know one.>>
Runoilijan taipumukseni eivät ole salaisuus.
>>Luottamusta luonnostaan herättävä paskapää ja kusipäitten jellonakusipäitten kuningas.>>
Pitääkö ontot sanat täyttää piripintaan leijonamystiikalla, jotta niissä kuulostaisi olevan jotain pointtia?
Antielitistiseltä antikonsensushenkiseltä terroristihämmentäjältä sopii toki odottaa säännöllisin väliajoin itstäyteisen täyteläistä Ilmoitusta että kenen oma kenen perustama hiekkalaatikko, kuka on ainoo eliitti ja miten täällä tulee muiden hallittaviks hajotettujen käyttäytyä.
Eiks je, ilman mitään jellonamystistä huomionkipeetä esiintymisviettii?
>> Antielitistiseltä antikonsensushenkiseltä terroristihämmentäjältä sopii toki odottaa säännöllisin väliajoin itstäyteisen täyteläistä Ilmoitusta että kenen oma kenen perustama hiekkalaatikko >>
Heheh. Havaintosi on aivan oikea. Mainitsen asiasta aina jokaisen tilaisuuden tullen, mutten niistä syistä kuin luulet.
Minusta tämä palsta vain tarvitsisi muutaman innokkaan "pyrkyrin" haastamaan luomaani antikonsensustodellisuutta. Provosoinnista ei ole ollut juuri hyötyä. Te olette kaikki ruikuttavia vellihousuja ja vätyksiä, ja sinä aivan erityisesti.
Sen takia paukuttelen henkseleitäni. Katso ympärillesi. Minä olen nöyryyttänyt teitä kaikkia täällä hiekkalaatikollani. Haha. Meikä on tehnyt uroteon, ison työn olen tehnyt kun tämän alueen perustin. Hyvä minä. Minä lähetin ylläpidolle viestin, että antakaa pliis magia-palsta ja ne antoivat. Minä olen sankari!!!!
Heheh. Vakavasti, mitäs jos et ottaisi kaikkea niin vakavasti? Haluatko olla tämän palstan kunkku? Minä en halua. Kruunu on tuossa läjän päällä kenen tahansa vapaasti otettavissa. Kumma vaan kun ei sitä kukaan halua!
Ei halua, koska ei uskalla. On helpompi valittaa. Enkä minä heitä syytä siitä. Kun internetissä avautuu jostakin, tulee aina rekkalastillinen paskaa niskaan. Mutta minä tykkään paskasta ja nauran sille. Minulla on täällä hauskaa! :-)
Me voidaan kaikki olla kuninkaita jos vain halutaan.
Minusta forumin oikea kunkku on se, joka aloittaa keskustelun jostain mielenkiintoisesta aiheesta, ja kuljettaa keskustelua eteenpäin. Se on kruunu, joka kulkee päästä päähän. Sitä saa pitää se, joka ottaa itselleen puheenvuoron, ja sitten se siirtyy eteenpäin. Tämä on magia-palstan ikuinen laki, jonka minä - suurenmoinen itseni ympäri ikuisesti pyörivä Jumala täten määrään. Heheh.
Peli on vapaa, siitä vaan leikkimään jumalaa. Etkö halua? Turha valittaa, ehkä se vain ei ole sinua varten. Toiset nauttii egostaan, toiset kärsii siitä. Se on oma valinta. Minä pyrin käytännöllisyyteen.
Varmaa on ainakin se, ettei egosta pääse eroon nöyristelemällä. Se onkin aina ollut mottoni.
*tapu tapu* Ajantappoa, aina niin ihqua! Mutta heti meni vähän pieleen.
Sano oi Maagi että miten haistan vitun paskan, kun vitusta ei tule paskaa? Siitä voidaan vaikka lähteä etehänpäin jolkuttamaan, kunnes tulee taas väsähdys ja tyssähdys ja seinä eteen.
Hörppää loppuun, paa pullo pois ja mee nukkuun.
Sun suusta sana "ystävyydessä" haisee kaikkein pahimmalle.
Kaikessa kaikessa.
Vanha noita haistaa kyllä kyrön kärystä.
>>Sun suusta sana "ystävyydessä" haisee kaikkein pahimmalle.
ja kaus jäin, mitä jäi käteen tähän. tämmöstä tuli mieleen :D
Kaus on pitkä matka. Kiva kun tulit mieleen. Nyt mee pois.
"Hörhörhör... ja mähän tietty voittasin kaiiiikki teidät saatanan pelkuriraukat. Ette uskalla, raukkispaukkismukanoidat, ette varppi uskalla!"
Heh, tahan ei kai pitaisi vastata, koska tuolla lukee "raukkispaukkisMUKAnoidat"...;)
No anyway - se on kuules silleen, etta "siita puhe, mista puute"...;)
Niin mistä sulla siis puute?
Onhan ja oishan se kiva olla läpeensä tyytyväinen ja täynnä omahyväisyyttä ilman hävyn häivääkään, joten siis jostain muusta puute lie?
Kuvittele sä vaan että SÄ taivutat aikaa, eikä lainkaan koskaan niin kävisi, että itte taipuisit ja nöyrtyisit ja hajoisit ajan painon alle... senkin "AITOnoita", heh...
>> Älköön kukaan huijatko itseään; tällä polulla on kyse lopulta pohjattomasta yksinäisyydestä, jossa ainoata lohtua antavat harvinaiset syystä tai toisesta kauniit hetket. >>
Minusta taas kuulostaa siltä, että sinulla on jokin masennusoire. Olen kuullut tuollaista puhetta ennenkin. Magian harjoittaminen voi muuttua perusteluksi, jolla halutaan oikeuttaa oman luonteen heikkoudet kuten viha, itsekkyys, pessimismi, katkeruus, erillisyyden tunne, toisten kontrolloimisen tarve jne.
Yksinäisyyteen on lääke. Se on avoimempi ja suvaitsevaisempi suhtautuminen toisiin ihmisiin. Maagikon ei tarvitse virua lohduttomassa pimeydessä sen enempää kuin taiteilijan on pakko kuolla viinaan viimeistään kolmekymppisenä.
Vaikka teksti epäilemättä onkin yksinäisen, jostakin syystä katkeroituneen ihmisen provosoivassa tarkoituksessa kirjoittama ja täynnä perustelemattomia väittämiä, on siellä yksi todennäköisesti vahingossa mukaan eksynyt ajatuskin:
» -- vaan jokainen noita on vakuuttunut olevansa saari.»
Onko ihminen/noita/kuka tahansa saari?
Lainaan:
”Jokainen ihminen on saari, oman itsensä yksinäinen saari.”
(Anton Nigov)
”Ei yksikään ihminen ole saari.”
(John Donne)
Kummallakin vastauksella on perustavaa laatua olevat seuraukset - sekä noituudessa, että yksilön elämässä yleensä.
Toivottavasti kirjoittaja jonain päivänä ymmärtää omien väitteidensä seuraukset - ja ehkä jopa oppii ajattelemaan...
Saaret ovat erillisiä vain päältäpäin, meren pinnalta, katsoen. Juurestaan ne ovat samaa maamassaa kuin kaikki muukin, kuten esim. mantereet.
Kelluvaa saarta... voiko sellaista olla?
Hyvä kysymys.
Ehkä saarta olisi kuitenkin tässä yhteydessä parempi tarkastella symbolisesti kuin maantieteellisenä ilmiönä: sitä, että saari näyttää olevan kaikesta irrallaan, veden ympäröimä yksinäisyyden ja yksilöllisyyden saareke.
Asian voisi halutessaan ajatella niin, että se todellisuus mitä me näemme ei ulotu veden pinnan alle. Emme siis symbolisessa/filosofisessa ajattelussa tiedä, onko saari kiinni jossain vai ei, mutta saaren olomuodon takia oletamme, että se ei ole. Tästä palaamme alkupräiseen kysymykseeen.
Toisaalta, jos pohdintaa haluaa jatkaa pidemmälle, voi myös miettiä, että jos kerran emme tiedä, ovatko saaret kiinni, niin ne voivat aivan hyvin ollakin. Onko saarella ja mantereella siis mitään eroa?
Ellei halua tehdä koko vastakkainasettelusta tarpeetonta vastaamalla: "ei ole", täytyy saaren ja mantereen (eli 'irrallisen' ja 'kiinni olevan') eroa hakea jostain muualta kuin siitä, miltä ne näyttävät...
...on syvänmerensukellus. Sukeltaa sinne mereen ja menee katsomaan että miten se on, ovatko ne saaret irrallisia.
Mutta tiedän että murheiden merellä kun on mikkihiirenä merihädässä sukeltaminen ei tule kysymykseenkään, happipullo on rikki ja räpylät on viety.
Silloin voi vain unelmoida kirjavista kalasista ja merenalaisista aarteista. Mutta hyvä jos kykenee edes siihen. Sekin on urotyö.
Ikinä ei ole niin vaikeaa etteikö voisi olla vaikeampaakin. Siksi naurua kehiin vaikka sydän irvistäisi ja ikenet mustana suttua löisi.
http://www.kerrolisaa.com/images/kissa.gif
Murheesta irvikuva niin olo on hjuva!