Haluan olla lammen pinta,
tyyni ja koskematon.
Jonka peiliin putoava
syksyn lehti,
saa hiljaa värähtämään.
tyyni ja koskematon.
Jonka peiliin putoava
syksyn lehti,
saa hiljaa värähtämään.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja kaunis.
:)kiitos.
sanoistasi:)
Silmissäs nään tuon lammen, herkän pinnan lemmen, johon suutelen lämpimiä laineita.
Rakastan Sua Nti K.
Taivalta hiljaista,
yksinäistä avaruutta,
liidän ja pohdin,
haukan ylvästä ominaisuutta.
Nähdä.
Nähdä maailma alla,
niitty, metsä ja lampi,
silti korkealla,
kaksin olisi kauniinpi,
kuin yksin olla.
Tyyni on hiljaisuutta,
ei kanna tuuli aina,
siks annan suosiolla,
kokeilen jotain uutta.
Alas laskeudun.
Liidän silti tuulen lailla,
lammen pintaa kohti,
koskematta katsetta vailla,
vain itseni näen,
liitävän haukan lailla.
Yllä tyvenen lammen.
Haukkana jalona,
lintuna uljaana,
yllä hiljaisuudessa,
se mielessä kuvana,
maailmassa omassa.
Ilman peiliä apuna,
kai liikaa olin tottumassa.
Järkytys suuri,
lintu musta!,
lammen yllä,
heikosti liitää,
ei ensinkään lennä.
Minäkö se oon?
Ei haukana jalona,
kuin vain kaukana kotona,
hiljaisuudessa taivaalla,
ilman pintaa lammen,
peiliä toisen ihmisen.
Vaivoin nousen oksalle,
tammen.
Sieltä raakkina katselen,
seurassa syksyn lehtien,
niitä pettyneenä pudottelen,
lammen pintaa kohden.
Olimme hetken kahden.
Lisäyksenä vielä. Inspiroiduin kahdesta runostasi. Mukavahan näitä on kirjoittaa. Hyvää kesää ja hyvää syksyä.
sait minut häkeltymään vahvalla ymmärykselläsi ja tilanteisiin reakoimisellasi.
Huomasin kyllä poimintasi; hyvää jatkumoa. Sait minut hyvälle mielelle:)
Kiitos; sinne jonnekin, kuka oletkin...
todella häkellyin; meni nimimerkkikin väärin:)