Todettakoon nyt sitten heti, että en ole minkään harkon myyntiedustaja, enkä saa latin latia noiden pystyttämisestäkään. Eli en ole mihinkään toimittajaan millään muotoa sidoksissa.
Miksi U- arvo on niin tärkeä joillekkin? Mikä on hyväksyttävä raja, oman harkon U- arvo?
Jos otetaan mikä tahansa harkko ja laitetaan tuohon 100m lisää EPS:ää, niin U- arvo paranee. Eli alkuperäinen on aina huono!!!
U- arvot on helppo (vaikka heittoa onkin eri tutkimuksissa hieman) saada selville erilaisista tutkimuksista.
U- arvon vaikutus talon lämmityskuluihin on varsin helppo saada selville laskemalla.
U- arvossa ei mielestäni ole siis mitään ihmeellistä. Miksi täällä keskustelut aina vellovat pääsääntöisesti tämän ympärillä? Onko se oma harkko niin tärkeä, että sitä pitää kokoajan puolustaa ja heti päästä kommentoimaan, jos toisen harkot ovat eristävyydeltään huonompia?
Monilla on mielikuvia eri harkoista ja haluavat syystä tai toisesta rakentaaa juuri siitä harkosta. Mielestäni kukin saa näin tehdä ja varmasti kaikista tulee hyviä taloja oikein tehtyinä. Jos joku kyselee Sipo 500 suurharkoista (miksi sitten haluaakan tuosta talon tehdä on mielestäni hänen oma asiansa). Miksi keskusteluun pitää heti vääntää. "Sipo 500 on HUONO. Xyz harkolla on parempi U- arvo."
Varsinkin kun puhutaan yllämainitusta Siposta, niin aina keskustelussa aletaan vääntämään U- arvosta.
Auttaisiko asiaa, jos väännettäisiin U- arvotaulukko vaikka tähän threadiin. Taulukkoja voisi olla useampi kuin yksi, koska se yksi ei kuitenkaan kaikille kelpaa. Jokainen voisi sitten valita oman taulukkonsa. Keskusteluketjun alussa voitaisiin sitten antaa linkki tähän threadiin, että itse threadia ei tarvitsisi aina sotke tällä U- arvo paatoksella.
Olisiko tämä esim. Jiille OK?
Miksi U- arvo on niin tärkeä joillekkin? Mikä on hyväksyttävä raja, oman harkon U- arvo?
Jos otetaan mikä tahansa harkko ja laitetaan tuohon 100m lisää EPS:ää, niin U- arvo paranee. Eli alkuperäinen on aina huono!!!
U- arvot on helppo (vaikka heittoa onkin eri tutkimuksissa hieman) saada selville erilaisista tutkimuksista.
U- arvon vaikutus talon lämmityskuluihin on varsin helppo saada selville laskemalla.
U- arvossa ei mielestäni ole siis mitään ihmeellistä. Miksi täällä keskustelut aina vellovat pääsääntöisesti tämän ympärillä? Onko se oma harkko niin tärkeä, että sitä pitää kokoajan puolustaa ja heti päästä kommentoimaan, jos toisen harkot ovat eristävyydeltään huonompia?
Monilla on mielikuvia eri harkoista ja haluavat syystä tai toisesta rakentaaa juuri siitä harkosta. Mielestäni kukin saa näin tehdä ja varmasti kaikista tulee hyviä taloja oikein tehtyinä. Jos joku kyselee Sipo 500 suurharkoista (miksi sitten haluaakan tuosta talon tehdä on mielestäni hänen oma asiansa). Miksi keskusteluun pitää heti vääntää. "Sipo 500 on HUONO. Xyz harkolla on parempi U- arvo."
Varsinkin kun puhutaan yllämainitusta Siposta, niin aina keskustelussa aletaan vääntämään U- arvosta.
Auttaisiko asiaa, jos väännettäisiin U- arvotaulukko vaikka tähän threadiin. Taulukkoja voisi olla useampi kuin yksi, koska se yksi ei kuitenkaan kaikille kelpaa. Jokainen voisi sitten valita oman taulukkonsa. Keskusteluketjun alussa voitaisiin sitten antaa linkki tähän threadiin, että itse threadia ei tarvitsisi aina sotke tällä U- arvo paatoksella.
Olisiko tämä esim. Jiille OK?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Totta että aika paljon keskustellaan tästä yhdestä asiasta ja näköjään taas sinäkin haluat vielä lisää.
Ja tuossa 500mm harkoissa, niin tuskimpa kukaan siitä rakentaa muusta kuin juuri u-arvo syystä niin minusta ei ole mitenkään yllättävää että keskustelu meni u-arvoon ja voisit siihen keskusteluun korjata että mikä siinä sitten oli niin epäasiallista? Missä ylipäätään arvosteltiin sipoa? Siinä varmaan ettei siitä kannata matalaenergiaratkaisua tehdä, jota tuskin monikaan kiistää ja silti siinä joku ajatteli yrittävänsä sitä 500mm harkoista
Niin ja kyllä täällä paljon keskustellaan muustakin kuin u-arvosta. Ehkä hieman kausiluontoista ollut, joka kertoo siitä että edelliset keskustelut herättää ihmisissä kysymyksiä ja aiheet vähän toistuu hetken aikaa.
Yksi syy u-arvoon esille tuontiin usein on myös se että se on helposti eroteltavissa ja todettavissa. Lisäksi kun ajatellaan seinien eroja niin käytännön asumisen kannalta onhan tuolla seinän eristävyydellä merkitystäkin. sitähän varten taloja tehdään ettei palella.
Hetki sitten täällä muuten puhuttiin paljon kiviyläpohjista ja rakenteiden tiiveydestä. Silloin sitä ehkä pidit hifistelynä?
Voitaisiinko toivoa, että jokainen kommentoija ainakin luulisi tajuavansa, mitä lämmönläpäisykerroin tarkoittaa ja mitkä osatekijät siihen vaikuttavat. Lisätoiveena vielä haave siitä, että ymmärrys ulottuisi yksittäisestä rakennusosasta rakennuksen kokonaisuuteen.
http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf
Niin kyllähän jokainen sen näkee u-arvon yksiköstä että se tarkoittaa w/(k(m^2))
jotenkin harhateillä. Vähän kuin tapeltaisiin auton värin vaikutuksesta polttoaineenkulutukseen. En tiedä ymmärsinkö ajatuksesi oikein. Ketä!!??...
onko nyt siis u-arvo tämän esimerkkisi väri?
mutta ei näitä lue kommentoimatta..
Kiitoksia osanotosta keskusteluun eri harkkouskovaiset ja edustajat.
Roiskikaa nyt kunnolla tähän. Sitä varten aloitin tämän ketjun, että muut ketjut saisivat olla rauhassa.
Taulukoita oikein ropisi, niin kuin ajattelinkin.
> Ja tuossa 500mm harkoissa, niin tuskimpa kukaan siitä rakentaa muusta kuin juuri u-arvo syystä
Tulisi päheet smyygit. Ja jos on ihastunut Sipoon, niin siinä tapauksessa parempia U- arvo ei muuten vai mitä?
>voisit siihen keskusteluun korjata että mikä siinä sitten oli niin epäasiallista?
Otinkin kyllä nimimerkillä "Tasoitteita seiniin ". Vastasin siis alkuperäisen kysyjän kysymyksiin. Asiattomuuksiin nyt ei vain jaksa vaivautua.
> Missä ylipäätään arvosteltiin sipoa?
Otetaampa nyt pari lainausta tähän kyseisestä ketjusta.
>> Saman kaavan mukaan jämerästä kannattaisi tehdä vain 200mm paksuja ulkoseiniä, koska materiaali niin kallista ettei sitä kannata eristeeksi laittaa vaan halvempaa lämmittää.
>> olevan linja.. huvittaa lukea kommentteja "mua ei kiinnosta seinän u-arvot pätkääkään, se mikä merkitsee on lämmityskulut.." niinkuin fysiikan lait lakkaisi pätemästä heti kun materiaali vaihtuu sipoksi.
(Tämä nyt ei varmaan liittynyt materiaaliin, vaan siitä rakentajat ovat pelkästään ääliöitä).
>> Tyhmin keksintö sitten aikoihin. Tämäkin ketju on onnettoman sipomyyjän yksinpuhelua.
>> - lusikalla läpimeno vaatii pitemmän varren
>> Ei nyt jumalauta kukaan ole niin idiootti että rupeaa rakennusneliöitä kuluttamaan jollakin ylipaksuilla seinillä. Johan nyt pitäisi ottaa järki käteen ja lopettaa koko siporexin tuotanto.
>> hötöä ja kallista seinää, jossa ei edes taulut pysy kiinni.
> Hetki sitten täällä muuten puhuttiin paljon kiviyläpohjista ja rakenteiden tiiveydestä. Silloin sitä ehkä pidit hifistelynä?
Empä viitsinyt vaivautua ottamaan kantaa asiaa. Ei varmankaan liity tähän U- arvokeskusteluun, eli miksi otit sen tähän ketjuun puheeksi?
vastaan kun kysytään:
kaipa se materiaalivalinta voidaan jakaa hankintakustannukseen johon liittyy hankintahinta ja rakennuskustannukset sekä käyttökustannuksiin joihin kuuluu pääosin lämmitys. Sipon hankintakustannusta on vaikea määrittää kun sillä harkolla ei ole kappalehintaa niinkuin muilla harkoilla. Lämmityskustannus on helppo laskea ja se perustuu siihen paljon puhuttuun u-arvoon. Näiden kahden suhde eli investoinnin kuoletus (jos ei ainoastaan pyritä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen tai tiettyyn jollakin perusteella valittuun tasoon) on tässä ollut keskustelun alla mutta siihen ei taida tulla vastausta äkkiä.
Minä en ole aloittanut yhtään threadia tästä aiheesta enkä ole tainnut edes kommentoida niihin asiallisiin. Sen sijaan olen ollut huomaavinani että tänne tupsahtelee noita viestejä joissa luodaan mielikuvaa siitä että tavallinen fysiikka (materiaalin lämmönläpäisyssä se merkitsevä suure nyt sattuu olemaan se u-arvo) ei jotenkin tässä kohtaa pätisikään vaan mukana kaavassa olisi joku merkittävä ja salaperäinen sipo-faktori joka tekee sipotaloista silti energiatehokkaita ei-niin-hyvistä u-arvoista ja vastaavista tiiviyksistä huolimatta. Ja niinhän se menee että kun valhetta toistaa tarpeeksi kauan niin siitä tulee totta.
En usko että täällä on keskustelut pääsääntöisesti velloneet u-arvon ympärillä, se nyt on yksi topikki joka nousee esille säännöllisin väliajoin. Jos katselet näitä threadeja taaksepäin niin kaikki on jo kirjoitettu moneen kertaan joten sinun ehdotuksesi yhdestä threadista johon linkataan toimii kaikkeen. Oikeastaan siitä tulisi uusi hieno keskustelun muoto: aloittaja ei kysyisi tai argumentoisi mitään, pistäisi vain linkin sopivaan kysymykseen. Siihen sitten vastattaisiin sopivalla linkillä, täältä kyllä löytyy jo kaikki vakiovastaukset.
"Jos joku kyselee Sipo 500 suurharkoista (miksi sitten haluaakan tuosta talon tehdä on mielestäni hänen oma asiansa). Miksi keskusteluun pitää heti vääntää. "Sipo 500 on HUONO. Xyz harkolla on parempi U- arvo." "
No pitäisikö siihen vastata että se on valkoinen ja kulmikas ettei vaan loukkaa kenenkään tunteita?
> kaipa se materiaalivalinta voidaan jakaa hankintakustannukseen johon liittyy hankintahinta ja rakennuskustannukset sekä käyttökustannuksiin joihin kuuluu pääosin lämmitys.
Ja varmaan yhtenä erittäin isona (jollei peräti isoimpana monissa tapauksissa) tekijänä eri mielikuvat.
> Sipon hankintakustannusta on vaikea määrittää kun sillä harkolla ei ole kappalehintaa niinkuin muilla harkoilla.
Mielestäni aika helppo. Lähettää tarjouspyynnön Sipomyyjälle, niin eiköhän tuo viitsi hinnan kertoa.
>mukana kaavassa olisi joku merkittävä ja salaperäinen sipo-faktori joka tekee sipotaloista silti energiatehokkaita ei-niin-hyvistä u-arvoista ja vastaavista tiiviyksistä huolimatta.
Empä itse täällä nyt kovinkaan paljoa ole tällaisia kirjoituksia havainnut. Toisille käsite energiapihi on eri kuin toisille, josta isoin osa mielipide- eroista johtuu.
> Jos katselet näitä threadeja taaksepäin niin kaikki on jo kirjoitettu moneen kertaan joten sinun ehdotuksesi yhdestä threadista johon linkataan toimii kaikkeen. Oikeastaan siitä tulisi uusi hieno keskustelun muoto: aloittaja ei kysyisi tai argumentoisi mitään, pistäisi vain linkin sopivaan kysymykseen. Siihen sitten vastattaisiin sopivalla linkillä, täältä kyllä löytyy jo kaikki vakiovastaukset.
Netiketin mukaista on lukea vanhoja viestejä ensin löytääkseen oikean vastauksen. Täällä tietenkin asiaa haittaa se, että vaikka tuollaiseen myöhemmin vastaakin, niin ketju ei nouse ylös, vaan ketjut ovat aloitusjärjestyksessä, joten vastaus hukkuu menneeseen.
Tuskin täällä kuitenkaan on jo kaikkea kirjoitettu. Ja jos asia on jo kaluttu, niin kysymykseen on aivan hyvä tapa antaa vastauksena linkki tuohon vanhaan ketjuun.
> No pitäisikö siihen vastata että se on valkoinen ja kulmikas ettei vaan loukkaa kenenkään tunteita?
Jos ainoa ero olisi tuo ja U- arvo, niin siinä tapauksessa itse jättäisin vastaamatta.
Laitetaampa nyt tähän yksi taulukkokin, niin päästään hieman eteenpäin asiassa. Antakaapa tulla jotain omaakin, niin saadaan desimaalit kohdalleen.
Lammi 350 0,25
Lammi 400 0,19
Sipo 375 0,28
Sipo 500 0,21
Priima 380 0,23
Priima urtsu 0,21
Priima valu 380 0,23
Leca design 0,18
leca term 0,25
Kun kerran taulukoita käytetään, niin oliko tuo jostain testistä, vai?
HB mainostaa 380 eristeharkkonsa arvoksi 0,16. Ilmeisesti villakaistan kanssa. Ja Jämäkkä jopa 0,15.
Tämä oli lista jonka tein kun omia harkkojani valitsin. Listan olen joskus saanut ynnäiltyä eri lähteistä (valmistajat, VTT ym). Priiman kodalla oli panovirhe. Tässäpa korjattu lista
Lammi 350 0,25
Lammi 400 0,19
Sipo 375 0,28
Sipo 500 0,21
Priima 380 0,20 (villan kera 0,17?)
Priima urtsu 0,20
Priima valu 380 0,23
Leca design 0,18
leca term 0,25
Jämäkkää en itse aikoinani ottanut vaihtoehdoksi, empä enään muista syytä. Ehkä vain halusin karsia tarjontaa, joten listastani tuota ei löytynyt.
Tässä lisäksi linkki joidenkin eri harkkojen U- arvoihin
http://www.kevytsoraharkko.fi/default.aspx?intObjectID=3936
Ja matalaenergiaharkkoihin
http://www.kevytsoraharkko.fi/fi/Harkot ja valmistajat/Harkkotyypit matalaenergiarakentamiseen/
Todettakoon, että parjattu Sipo (375) on lämpöharkkojen kanssa samaa tasoa. Parempia sitten ovat jälkimmäisen linkin takaa löytyvät matalaenergiaharkot.
Rakentavatko ihmiset harkkotaloja jostain muustakin kuin noista matalaenergiaharkoista tai valuharkoista? Onhan meilläkin noita muista harkkoja, sokkelissa.
No me halusimme matalaenergiatalon, joten emme muita miettineetkään. Ja kuten sanottu, jos kaiken muun tekee hyvin, niin eiköhän noillakin arvoilla ihan mukavasti elele. Ehkä tämä Keski-Suomi on sen verran hyvin HB:n hallussa, ettei juuri muita näykkään (jonkun verran Lammia)
ehdokkaat oli priima 380 villat saumassa tai design villakaista saumassa. Sitten koko villatouhu alkoi arveluttaa ja päädyin designiin ilman villaa, mikä olikin työn edistymisen kannalta varmasti hyvä ratkaisu.
Harkkojen hinnoissa ei ollut isoa eroa, mutta designin rosteriraudoitteet maksaakin sitten törkeästi. Vaikka onhan se toisaalta aika hifiä..
Eipä kai juuri kukaan enää taloa esim lecatermistä rakenna?
Me ei tuota Lecaa oikeastaan edes harkittu.
Oho. Kattelin, että onko niillä edes edustajaa täälläpäin, että mahtoiko se olla syynä. On niillä näköjään. Kappas kun saman niminen kaveri samassa osoitteessa edustaa Priimaakin... Enpä ole siellä käydessäni nähnyt ainoatakaan esitettä Maxitin tuotteista. Varsinainen myyjä kyllä :D
niin se kysymys. Miksi sitä designia ei muurata pystysaumoista. Ei oikein pikagooglailulla auennut.
Kyllähän niitä muistakin harkoista rakennetaan. Yksi isoimmista lienee Sipo 375, jota en ainakaan itse lue miksikään matalaenergiaharkoksi.
Itsellä oli kolme vaihtoehtoa Lammi 400, Sipo ja Priiman 380 ja kellariin Priiman valuharkko. Täällä pääkaupunkiseudulla on pystyttäjiä ja myyjiä kaikilla kolmella.
Tuo villakysymys on aika mielenkiintoinen. Olisi hauska nähdä kuin monta prosenttia taloista tuolla tavalla tehdään. Itsestä tuntuu (isoa mutua), että villatouhu on ainoastaan sitä varten, että saada paperilla näyttämään luvut paremmilta.
Me pistettiin villakaistat väliin ja jos miettii jotain haaskattua aikaa, niin yhden tupakan polttamiseen kuluu enemmän aikaa kuin sen villan laittoon. Eikä se mikään rahallinenkaan kustannus ole.
Voi hyvin olla, että sillä mitään käytännön merkitystä ole, mutta onhan tämä koko rakennustouhu aikamoista mielikuvilla pelaamista. Siis ainakin jos joskus aikoo talonsa myydä.
Jämerältä pyydettiin aikanaan tarjoustakin ja sitä jopa tosissaan harkittiinkin (Priima olisi kyllä lopulta voittanut), mutta päädyimme lopulta tähän yhdistelmään, eli harkkoa ja puuta (rinnetalo) Ihan vaan aikataulusyistä.
tuntuisi että villa pitäisi saada pysymään suht kuivana niin että siihen jäänyt kosteus ei myös jäisi villaan seinän sisään, se on noin mutumittarilla aika huonoa kuivumaan. Se tarkoittaisi mun mielestäni aika pedanttista seinien suojaamista rakentamisen aikana, syksyllä se ei olisi ollut edes mahdollista kun muurattiin välillä vesisateessa, välillä tuli räntää ja viimeiseksi lunta. Oli jo pirunmoinen homma saada pysymään seinät sulana kuivista puhumattaakaan.. mutta ehkä se siellä aikanaan kuivaa.
No joo, kyllähän se aika heikosti varmaan siellä välissä kuivuu, mutta meitsin luottamus tehtaaseen on kova. Jos ne sanoo, että kannattaa laittaa, niin ehkä ne tietää paremmin kuin minä. Kai ne aikanaan kuivuu, pitäähän sen harkkoseinän joka tapauksessa antaa pitkään kuivua ennen kuin sitä pinnoittaa (molemmilta puolilta)
Me muurattiin viime kesän helteillä. Ei muuten ihan mielettömän siistiä ollut sekään, vaikka niin voisi kuvitella. Koko päivä paahteessa, kädet aika kivan näköset, kun harkot raapi, mutta ei mitenkään voinut pitää pitkähihaistakaan.
takia mainoskuvissa ja työohjeissa ukot on kuivissa ja puhtaissa haalareissa, kädet ei ole verillä eikä joka paikka työmaalla ole laastiroiskeissa eikä tuuman pölyssä.. nyt jo naurattaa mutta viime kesänä eikä syksynä ei aina naurattanut ;)
ole se että saadaan toisaalta muurauksen osuutta pienemmäksi niin että kylmäsiltaa on vähemmän ja toisaalta harkkojen päätyjen uretaanit tiukasti vastakkain.
thrediäs tähän malliin; UU-UUU-UUU-UUU-UUU-U-U-UU-U-U-U-UU-UU-UAAA-UOOO-UUUH-UHH-UUIIIAAAAAII! Naapurin Arvo saattaapi tulla kolkuttelemaan ovellesi.
Kivitalon hankinta on 100% statuksen hankintaa. Vain tämän palstan muutamaa jankuttajaa kiinnostaa U ym arvot. Taitaa olla kilpailu niin kovaa että argumentit hukassa. Seuraavaksi jankutatte varmaankin harkkojen mitoista.
sanot että u-arvoista pilkuttajilla ei ole elämää? Onnea vaan talolle ja isännälle.
Onhan sillä harkon paksuudella ja u-arvolla korrelaatiota. Sopisi keskusteluun ihan mainiosti.
UHU-UHU-UHU! ANNA BANAANI! UHU-UHU-UHU!
- raksaaja
on se 100mm parempi kuin 400mm josta puolet on rytoksii..
mitä vika EPS-eristeissä? Aika hyviä rakennusmateriaaleja eristysaineena.
Rytoksi on aivan hyvää materiaalia. Tykkään kaivella tuohon koloja tehdä sinne pesän.
ei tarvitse kaivautua k30 betonin läpi päästäkseen sisään, säästyy syömähampaat