Joudunko kaivaan 12 kuoppaa?

Eihän se routimaton sora roudi vaikka perustais maan pinnalle, mutta jos routivaa on, niin silloin on perustettava 1,5- 2m syvälle pilariperustus.
Enpä summan mutikassa kyllä anturoitakaan laittelisi kun on olemassa rakennesuunittelijoitakin jotka pystyy tarpeen määrittelemään tarvittaessa matemaattisesti. Silloin tulee oikein eikä tarvitse tehdä turhaa työtä tai sutta.
Pilareille perustetun mökin anturoiden alusta jäätyy 30-40cm:n syvyydessä takuu varmasti vaikka siinä olisi routaeristystä 20 cm. Paitsi jos koko talon alusta eristetään ja viellä ulkopuolelta 2-3m:n päähän, mikä ei ole järkevää.

maisteri.. kirjoitti:

Eihän se routimaton sora roudi vaikka perustais maan pinnalle, mutta jos routivaa on, niin silloin on perustettava 1,5- 2m syvälle pilariperustus.
Enpä summan mutikassa kyllä anturoitakaan laittelisi kun on olemassa rakennesuunittelijoitakin jotka pystyy tarpeen määrittelemään tarvittaessa matemaattisesti. Silloin tulee oikein eikä tarvitse tehdä turhaa työtä tai sutta.
Pilareille perustetun mökin anturoiden alusta jäätyy 30-40cm:n syvyydessä takuu varmasti vaikka siinä olisi routaeristystä 20 cm. Paitsi jos koko talon alusta eristetään ja viellä ulkopuolelta 2-3m:n päähän, mikä ei ole järkevää.

Savossa laitettiin nimenomaan koko rakennuksen alalle ja vielä 1,5 metriä yli routaeristys: Koko alalle sepelipeti, sitten kehäksi ja tolppien kohdalle antura. Anturan päälle muurattiin ulkoseinien alle harkkosokkeli ja lattian tukitolppien ja takan kohdalle muurattiin harkkotolpat, sitten koko alalle soratäyttöä, sitten Solimatea ja taas soraa. Liki metri mentiin maanpinnasta alas ja sitten rakennettiin takaisin maanpintaan ja siitä pari harkkokerrosta maanpäälle kivivijalaksi. "Talomaisesti rakennettu", sanoi rakennustarkastaja ja sitä saattoi pitää tunnustuksena. Ja kyllä sitä pidettiin routivalla paikalla itsekin järkevänä, kun massojen kuljetus ei ollut ongelma. -Jos sensijaan kuljetus on hankalaa, niin kannattaisiko ainakin ajatuksena tutkia metallisia maahan ruuvattavia kierretolppia?

Mökki on niin kallis projekti ettei sitä kannata heiluville tolpille ja tunkkien varaan viritellä. Jo hormien, märkätilojen valujen ja vesiasennusten takia rakennukset pitää perustaa kunnolla.

E-S vähemmän kirjoitti:

Savossa laitettiin nimenomaan koko rakennuksen alalle ja vielä 1,5 metriä yli routaeristys: Koko alalle sepelipeti, sitten kehäksi ja tolppien kohdalle antura. Anturan päälle muurattiin ulkoseinien alle harkkosokkeli ja lattian tukitolppien ja takan kohdalle muurattiin harkkotolpat, sitten koko alalle soratäyttöä, sitten Solimatea ja taas soraa. Liki metri mentiin maanpinnasta alas ja sitten rakennettiin takaisin maanpintaan ja siitä pari harkkokerrosta maanpäälle kivivijalaksi. "Talomaisesti rakennettu", sanoi rakennustarkastaja ja sitä saattoi pitää tunnustuksena. Ja kyllä sitä pidettiin routivalla paikalla itsekin järkevänä, kun massojen kuljetus ei ollut ongelma. -Jos sensijaan kuljetus on hankalaa, niin kannattaisiko ainakin ajatuksena tutkia metallisia maahan ruuvattavia kierretolppia?

Mökki on niin kallis projekti ettei sitä kannata heiluville tolpille ja tunkkien varaan viritellä. Jo hormien, märkätilojen valujen ja vesiasennusten takia rakennukset pitää perustaa kunnolla.

On se surkeaa on kun porukka joutuu nykyään rakentamaan kesämökkinsä soille ja muille routiville paikoille. Onneks oma mökkitontti on routimattomalla moreenirinteellä eikä tarvitse miettiä routaeristeiden paksuuksia yms..

E-S vähemmän kirjoitti:

Savossa laitettiin nimenomaan koko rakennuksen alalle ja vielä 1,5 metriä yli routaeristys: Koko alalle sepelipeti, sitten kehäksi ja tolppien kohdalle antura. Anturan päälle muurattiin ulkoseinien alle harkkosokkeli ja lattian tukitolppien ja takan kohdalle muurattiin harkkotolpat, sitten koko alalle soratäyttöä, sitten Solimatea ja taas soraa. Liki metri mentiin maanpinnasta alas ja sitten rakennettiin takaisin maanpintaan ja siitä pari harkkokerrosta maanpäälle kivivijalaksi. "Talomaisesti rakennettu", sanoi rakennustarkastaja ja sitä saattoi pitää tunnustuksena. Ja kyllä sitä pidettiin routivalla paikalla itsekin järkevänä, kun massojen kuljetus ei ollut ongelma. -Jos sensijaan kuljetus on hankalaa, niin kannattaisiko ainakin ajatuksena tutkia metallisia maahan ruuvattavia kierretolppia?

Mökki on niin kallis projekti ettei sitä kannata heiluville tolpille ja tunkkien varaan viritellä. Jo hormien, märkätilojen valujen ja vesiasennusten takia rakennukset pitää perustaa kunnolla.

Asiantunteva vastaus. Hieman lisävalaistusta:

1. Tavoitteena on jättää tontti luonnontilaan. Tien rakentaminen on poissuljettu ajatus sillä se tuohoaisi koko harjumaiseman.

2. Maaperä on soraa ja moreenia jossa on myös kiviä, joten ruuviperustus ei käy (sääli sillä se ei vaatisi väkivaltaisia maansiirtotöitä).

3. Paikalle ei voi kuljettaa massoja vaan kaikki pitää kantaa 100 metriä taikka tuoda roudan aikaan jollain traktorilla.

Mitä tekisitte minuna?

E-S vähemmän kirjoitti:

Savossa laitettiin nimenomaan koko rakennuksen alalle ja vielä 1,5 metriä yli routaeristys: Koko alalle sepelipeti, sitten kehäksi ja tolppien kohdalle antura. Anturan päälle muurattiin ulkoseinien alle harkkosokkeli ja lattian tukitolppien ja takan kohdalle muurattiin harkkotolpat, sitten koko alalle soratäyttöä, sitten Solimatea ja taas soraa. Liki metri mentiin maanpinnasta alas ja sitten rakennettiin takaisin maanpintaan ja siitä pari harkkokerrosta maanpäälle kivivijalaksi. "Talomaisesti rakennettu", sanoi rakennustarkastaja ja sitä saattoi pitää tunnustuksena. Ja kyllä sitä pidettiin routivalla paikalla itsekin järkevänä, kun massojen kuljetus ei ollut ongelma. -Jos sensijaan kuljetus on hankalaa, niin kannattaisiko ainakin ajatuksena tutkia metallisia maahan ruuvattavia kierretolppia?

Mökki on niin kallis projekti ettei sitä kannata heiluville tolpille ja tunkkien varaan viritellä. Jo hormien, märkätilojen valujen ja vesiasennusten takia rakennukset pitää perustaa kunnolla.

Mitä jos tulee kivi vastaaan?

Tero Vakkuri kirjoitti:

Asiantunteva vastaus. Hieman lisävalaistusta:

1. Tavoitteena on jättää tontti luonnontilaan. Tien rakentaminen on poissuljettu ajatus sillä se tuohoaisi koko harjumaiseman.

2. Maaperä on soraa ja moreenia jossa on myös kiviä, joten ruuviperustus ei käy (sääli sillä se ei vaatisi väkivaltaisia maansiirtotöitä).

3. Paikalle ei voi kuljettaa massoja vaan kaikki pitää kantaa 100 metriä taikka tuoda roudan aikaan jollain traktorilla.

Mitä tekisitte minuna?

Jos ei voi myllätä yhtään, vaikkeeksi menee rakentaminen kun aina siinä jotain kaivellaan ja ympäristö viottuu enemmän taikka vähemmän. Voihan ne vauriot korjata enalleen useimmiten.
Minä ottaisin siitä sorasta näytteen mihin ei olisi sekoittunut humusmaita ja veisin sen johonkin maantutkimus laboratorioon routivuus tutkittavaksi. Jos ei ole routivaa perustaisin hyvin mataliin kuoppiin. Ei tulisi kaivamisia paljonkaan. Olisi varmistettava ettei kuitenkaan ole esim. savikerroksia soran seassa anturoiden alla.

maisteri kirjoitti:

Jos ei voi myllätä yhtään, vaikkeeksi menee rakentaminen kun aina siinä jotain kaivellaan ja ympäristö viottuu enemmän taikka vähemmän. Voihan ne vauriot korjata enalleen useimmiten.
Minä ottaisin siitä sorasta näytteen mihin ei olisi sekoittunut humusmaita ja veisin sen johonkin maantutkimus laboratorioon routivuus tutkittavaksi. Jos ei ole routivaa perustaisin hyvin mataliin kuoppiin. Ei tulisi kaivamisia paljonkaan. Olisi varmistettava ettei kuitenkaan ole esim. savikerroksia soran seassa anturoiden alla.

Kiitos vastauksesta, maisteri.

Olin ajatellut kaivaa/kaivauttaa käsin jotta minimoidaan ympärstötuhot. Ja itse rakentaminen syystalvella jolloin ohut lumikerros suojaa pintakasvistoa. Täysin sitä ei voi tietenkään estää.

Jos tontille päästää koneen riehumaan niin parin päivän jälkeen se muistuttaa Hiroshimaa.

50 metrin päässä on pieni soramonttu, josta 50 vuotta on otettu soraa tien rakennusta varten (nyt jo kasvanut umpeen), josta voisi päätellä että "aika kuivaa".

keijo_k kirjoitti:

On se surkeaa on kun porukka joutuu nykyään rakentamaan kesämökkinsä soille ja muille routiville paikoille. Onneks oma mökkitontti on routimattomalla moreenirinteellä eikä tarvitse miettiä routaeristeiden paksuuksia yms..

Ei tuo kunnolla perustettu tontti ole suota vaan parikymmentä metriä rannasta ollaan kuutisen metriä järven pinnan yläpuolella mäennotkelmassa. Korkeus ei auta, kun takanaolevilta kallioilta tulee sulamisvesiä ja maaperässäkin on tiheämpiä ja harvempia maakerroksia, jopa siltti- melkein savilinssejä, niin epätasainen routiminen oli todennäköistä. Kun perustukset suunnitellut ja maaperätutkimuksen vaatinut vastaava rakennusmestari näin suunnitteli, esitteli ja edellytti, niin tehtiin sitten kunnolla.

Ps. jonkun teräspaaluperustusten valmistajan esitteissä kuvattiin miten teräspaaluja kairattiin vähän porakaivon tapaan irtokivien läpi kiinteisiin kerroksiin saakka tai sitten allaolevaan kallioon senverran ettei luiskahda. Eli tällainenkin mahdollisuus olisi niiden maaruuvien lisäksi. Talvityönä voisi mennä vähin maastovaurioin?

Tero Vakkuri kirjoitti:

Kiitos vastauksesta, maisteri.

Olin ajatellut kaivaa/kaivauttaa käsin jotta minimoidaan ympärstötuhot. Ja itse rakentaminen syystalvella jolloin ohut lumikerros suojaa pintakasvistoa. Täysin sitä ei voi tietenkään estää.

Jos tontille päästää koneen riehumaan niin parin päivän jälkeen se muistuttaa Hiroshimaa.

50 metrin päässä on pieni soramonttu, josta 50 vuotta on otettu soraa tien rakennusta varten (nyt jo kasvanut umpeen), josta voisi päätellä että "aika kuivaa".

kaivinkoneella mitä esim ramirent vuokraa. 150€ pv viime kesänä. 30cm leveät kumitelat metrin päässä toisistaan ja koneen leveys 1,5m
sillä voi kulkea metsässä pelkkää polkua pitkin ja kaikki mitä rikot on omaa syytäsi. ps kone yksinkertainen käyttää ja saat mieleisesi kuopat.

keijo_k kirjoitti:

On se surkeaa on kun porukka joutuu nykyään rakentamaan kesämökkinsä soille ja muille routiville paikoille. Onneks oma mökkitontti on routimattomalla moreenirinteellä eikä tarvitse miettiä routaeristeiden paksuuksia yms..

ootko sä vähän pimeä?

Ja koolaukset sitten vähintään 200 x 100 jos noin pitkät jännevälit aiot jättää.

Kyllä varmaan! Varsinkin, kun kaivaa ne käsin! Käyttäisi nyt edes lapiota, se nyt ei koko tonttia muusiksi tee.

Muinaiselta 60-luvulta on olemassa myös sanonta: Joka toiselle kuoppaa kaivaa, saa kaksi markkaa viisikymmentä penniä / tunti. Viittasi haudankaivajiin, kai...