Kertokaapas viisaammat, mikä mun kannattais hommata ensimmäiseksi digijärkkäriksi?
Nykyinen kamera on Canonin Powershot S2 IS. Nykyinen kamera jo kertoo, että en todellakaan ole mikään taidokas kameramies ja en vaadikaan mitään huippuominaisuuksia tulevalta kameralta.
Nykyisessä kamerassa harmittaa sen olematon hämäräkuvausominaisuus ja punasilmäisyys.
Olen lukenut paljon hyvää canonin EOS 400D:stä ja se tuntuu hyvältä käteen. Myös plussaa olisi se että valikot ovat lähestulkoon samanlaiset nykyisen "pokkarin" kanssa.
Auttakaa fiksummat miestä mäessä! Kertokaa kokemuksia ja suositelkaa!
Kiitos jo etukäteen
Nykyinen kamera on Canonin Powershot S2 IS. Nykyinen kamera jo kertoo, että en todellakaan ole mikään taidokas kameramies ja en vaadikaan mitään huippuominaisuuksia tulevalta kameralta.
Nykyisessä kamerassa harmittaa sen olematon hämäräkuvausominaisuus ja punasilmäisyys.
Olen lukenut paljon hyvää canonin EOS 400D:stä ja se tuntuu hyvältä käteen. Myös plussaa olisi se että valikot ovat lähestulkoon samanlaiset nykyisen "pokkarin" kanssa.
Auttakaa fiksummat miestä mäessä! Kertokaa kokemuksia ja suositelkaa!
Kiitos jo etukäteen
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos kerran EOS 400D tuntuu hyvältä käteen ja muutenkin oikealta vaihtoehdolta, ei kannata sen enempiä miettiä. Nykyjärkkärit ovat kaikki lähes samalla viivalla, joten paljon ei ole muutenkaan väliä, minkä valitsee.
Pentax k100d. Kitti reilu 600€ ja rungossa kuvanvakaaja. Canonissa saat vakaajan vain ostamalla jonkun sikahintaisen putken.
Miksi käytät termiä ensimmäinen digijärkkäri? Eikö tarkoitus olisi kuitenkin ostaa kamera, joka sinulla olisi mahdollisimman pitkään. Siten kannattaisi ostaa kerralla hyvä kamera.
Pitihän täältä taas löytyä joku viisastelijakin. Minä kiitän ja kumarran asiallisista vastauksista ja kehoitan tätä valopäätä lukemaan tekstini uudestaan.. En usko, että kamera tulee kestämään koko elinikääni ja käsittääkseni tuo Canon EOS 400d onkin hyvä kamera.. Edelleenkään en ole mikään kummoinen kuvaaja, joten en tarvitse huippulaatuista kameraa, koska en kuvaa mitään heroiiniriippuvuudesta kärsiviä, langanlaihoja malleja. En myöskään kuvaa uutisiin sotatantereelta masentavia kuvia, vaan tavallisia ns. jokamiehenluokan valokuvia. Jos pitää viisastella, niin kehoitan sinua viisastelemaan vaikka peilin edessä, silloin saat vertaistasi älyllistä seuraakin.
Käytän myös siksi termejä "ensimmäinen digijärkkäri" että minulla ei vielä koskaan ole ollut digijärkkäriä, eli tuleva digijärkkäri tulee siis olemaan ensimmäinen digijärkkärini. Käsittääkseni termit ovat täysin valideja.
Tutustumismatka kameraan:
http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital_SLR/EOS_400D/eos400d.asp
Itse ostin jokinaika sitten ja tyytyväinen olen :)
Anteeksi vaan, mutta kirjoitukseni ei ollut mitään viisastelua. Sen sijaan sinä itse olet ottanut siitä nokkiin pahasti. Koska olet tosikko, lopetan kirjoittelut tähän.
Itsekin ostin zoom kameran kun luulin etten tarvitse järjestelmäkameraa kun en ole mikään ammattilainen. Ja zoom kamerassa olisi muka tarpeeksi manuaalisäätöä ja zoomia.
Ensimmäiset pari kuukautta oli kiva sillä leikkiä, mutta sitten totuus paljastui, sillä ei tee käytännössä mitään. Kuvat onnistuvat vai jos on aurinkoista, jos on pilvistä tai hämärää niin kamera on turhaa edes ottaa esiin. Tarkennus kestää älyttömän kauan, ja vielä kauemmin jos on zoommia paljon. Valokuvaus ei ole sellaista, että painaa laukaisinta mielenkiintoisella hetkellä, vaan paina ja toivo että jotain mielenkiintoista tapahtuu, joku elukka juoksee objektiivin eteen kun kamera tarkentaa johonkin, ties minne. Ei edes oravia pysty kolmen metrin päästä kuvaamaan, kun ne juoksevat karkuun, ennen kuin kamera ehti tarkentaa. Jos joku kuvaa onnistuukin, niin se on sattuma - lottovoitto, sorsa jäi tuijottamaan kameraa tai lintu lensi objektiivin eteen juuri kriittisellä hetkellä.
Kameralla on tällä hetkellä otettu reilut 4000 kuvaa, ja talteen jäi alle 400 kuvaa, loput roskakoriin, Eikä nämä 400 ole mitenkään kriittisesti valittu, vaan ainoana kriteerinä, että kuva on tarkka, ei yli/alivalottunut ja kohde näkyy kokonaan.
Jopa mun ensimmäisellä 2mp kameralla onnistumisprosentti oli parempi kuin tuolla.
Luulin että säästin rahaa, kun ostin kameran alle 500€:lla, mutta todellisuudessa nämä rahat menivät hukkaan, ja nyt pitää taas ostaa uusi kamera. Tällä kerralla järjestelmäkamera, eikä enää kompromisseja eikä halvinta mahdollista. Todennäköisesti Nikon D80 jos vain saan myytyä tämän alle vuoden vanhan romun jollekin tyhmälle.
Miksi järjestelmäkamera? Sanot ettet ole "kummoinen kameramies", joten mahtaneeko järjestelmäkameran hankkiminen olla vielä ajankohtaista? Opettele ensin kuvaamaan pokkarilla. Tutki valoa, sommittele, harjoittele kuvankäsittelyä, käy kirjastossa tutkimassa alan opuksia ja lue pokkarisi käyttöohje huolellisesti läpi. Kamera ei ota niitä kuvia; sinä otat. Kuviesi laatu ei parane oleellisesti pelkän kameran hankkimisen myötä. Järjestelmän mukana joutuu sijoittamaan myös optiikkaan mikäli haluaa tosissaan alkaa harrastamaan.
Valoa on jo tutkittu ja pokkarilla otettu kasapäin kuvia. Ongelmana on siis pokkarin ominaisuuksien loppuminen (hämärässä ei saa kuvia kirveelläkään). Tarkoitin etten siis tarvitse mitään ammattiluokan superjärjestelmäkameraa. Nykyisen kameran ohjeetkin on jo luettu riekaleiksi :)
Kiitän kuitenkin näkemyksestäsi, hetken mietinkin jo että riittäisiköhän minulle tuo nykyinen kamera. Kuvankäsittelyä ei ole muuten tullut kertaakaan harrastettua, pidän siitä että kuvat ovat täysin au naturelle.
Siinäpä se aika iso ero pokkarin ja järkkärin välillä onkin. Aika harvalla pokkarilla saa kelvollisia kuvia hämärässä. Surkea valovoima ja pieni kohiseva kenno tappaa aika nopeasti kuvaushalut. Halvin järkkäri kittilinssilläkin pesee pokkarit mennen tullen.
Katso riittäisikö Fujissa ominaisuudet hämärässä kuvaamiseen (kirves ei todellakaan auta).
http://www.dpreview.com/reviews/fujifilmf31fd/
Paras pokkari heikkoihin valaistusolosuhteisiin.
Tosiaankin:kuvaaja sen kuvan tekee.Olisi joskus hyvä antaa aivan tavallinen, mahdollisimman yksinkertainen pokkarikamera pienellä zoomilla varustettuna ryhmälle järkkärikuvaajia ja kehottaa ottamaan mahdollisimman hyvä kuva.Siinäpä joutuisi käyttämään niitä valokuvaajan taitojaan tosimielessä.Järjestelmäkameralla on niin helppo mennä yli aidan matalimmasta kohdasta ja taidot eivät kehity viimeisen päälle.Muistutan taas, että Vuoden luontokuvakin otettiin Canonin pokkarilla pari vuotta sitten!
PS.Itsellänikin on tuo Canon PS IS2:n ja kunnon jalusta, kyllä minä niillä pärjään.
Pilasin tuolla kameralla jo pikkusiskon lakkiaiskuvat sekä kaverin polttarikuvat. Kuvajaan taidolla ei ole paljoakaan merkitystä, jos kameralla ei pysty ottamaan kuvia vaikeissa olosuhteissa.
Suurin herkkyys mihin tuo kamera pystyy on ISO 400, ja kohisee sillä jo niin paljon, että ainoastaan ISO 200 on käyttökelpoinen. Eikä paljoakaan naurattanut, kun piti ottaa kuvia huonosti valaistussa salissa 20 metrin päästä ja ilman jalusta seisoen tuolilla. Kaiken lisäksi kun tapahtuman kohohetki on ohi parissa sekunnissa.
Itse haluan sellaisen kameran, jolla pystyy ottamaan kuvia niin ulkona kuin sisällä, niin auringonvalossa kuin hämärässä tai vaikka yöllä jos on tarvetta, ja heti kun painan laukaisimen, eikä joskus parin sekunnin päästä, jos silloinkaan eikä millään puolensekunnin valotusajalla kun kuvauskohde jo ehtinyt poistua kuvauspaikalta ja tuloksena on sumea varjo.
PS: Ja olen kuvannut koulussa jopa reikäkameralla ja olen saanut luokan parhaan kuvan ja 300mk stipendian aikoinaan.
Digikamerat on siinä mielessä tehneet valokuvaukselle hallaa että kuka tahansa valokuvauksesta mitään tajuamaton saattaa saada hyvänkin kuvan jos jaksaa riittävän monta otosta laukoa. Kuvan näkee heti ja jos ei onnistunut niin laukoo lisää. Kyllä se kuva jossain vaiheessa yleensä onnistuu. Jos ei perehdy valokuvaamisen perusasioihin, ei taidot kehity ja kuvaaminen pysyy tuolla räpsimistasolla eikä tajuta missä menee milloinkin pieleen.
Filmille kuvaaminen on vaativa laji. Ei ole mahdollisuutta joka laukauksen jälkeen tarkastella mitä sinne filmille tarttui vaan on osattava laittaa asetukset kerralla kuntoon ja luotettava siihen että kuva onnistui. Tietysti voi samasta kohteesta räiskiä rullallisen ja toivoa että edes yksi onnistunut otos tuli joukkoon (€€€...)
Kun on perusasiat hanskassa, voi filmille ottaa kohteesta hyvillä mielin vain yhden otoksen ja tietää että se on siinä, enempää ei tarvita, eikä tule pettymyksiä kun hakee filmin kehityksestä.
Vielä mielenkiintoisempaa olisi antaa filmijärkkäri sellaiselle kuvaajalle joka on kuvannut pelkästään digillä. Siinä selviää onko kuvaajalla asiat hanskassa vai ei. Jos kuva ei onnistu ensimmäisellä otoksella, vika ei ole kamerassa vaan kuvaajassa.
Jos otat 1000 kuvaa jostain aiheesta, niin mikään ei taka että edes 1 olisi käyttökelpoinen. Yleensä ei ole aikaa ottaa kauaa kuvaa saatikkasitten ruveta niitä näytöltä tutkimaan.....näyttö ei kaiken lisäksi edes näytä onko kuva todellakin onnistunut.
Erityisesti jos on joku S2 tapainen pokkari, missä käytännössä ei ole etsintä ollenkaan. 3x4cm kokoisella näytöllä ei näe ulkona mitään, ja tuossa pienessä videoetsimessä on niin pieni resoluutio, ettei mitään yksityiskohtia erota. Kaikki kuvat otetaan käytännössä sokkona ja toivotaan parasta.
Mielenkiintoisempaa olisi antaa ammattilaiselle pokkari, missä ei ole kunnon etsintä, jolla ei pysty kuvaamaan hämärässä, jonka tarkennus kestää ikuisuuden, missä ei ole kunnon käsisäätöä. Ja pyytä ottamaan muutamaan kuvan, esim. vaikka jääkiekko-ottelut ratkaisumaalista, Pamela Andersonsta disco valoissa, pöllön lennosta stadionin yllä, jne... Ja jos kuva ei onnistu ensimmäisellä otoksella, vika ei ole kamerassa vaan kuvaajassa.
..kieltää kaikki saatanan pokkarit koko eu:n alueella.
Hyvä juttu. Edellinen viestini ei ollut vittuilua, olen vain todistanut muutaman tuttavani laantuvaa innostusta järjestelmäkameraan siirryttäessä.
Kaikki kuvankäsittely ei suinkan tarkoita sitä etteikö kuva olisi "au naturelle". Järjestelmäkameraan siirtyessäsi sinulla on mahdollisuus kuvata myös ns. RAW- kuvaa, jonka voi mieltää olevan vähän kuin filmin negatiivi. RAW- kuva sinänsä ei ole käyttökelpoinen, mutta sisältää pakkaamattoman informaation kuvasta, jota kuvankäsittelyllä voidaan sitten "kehittää". Voit saada kuvistasi paljon enemmän irti kun opettelet perus- kuvankäsittelyn, eli valkotasapainon, kontrastin, kirkkauden ja saturaation säädöt MENETTÄMÄTTÄ silti kuvan "luomu"-olemusta. Kaikki kuvankäsittely ei tarkoita sitä, että kuviin liitetään elementtejä ja sieltä poistetaan jotain alunperin kuvaan kuuluvaa. Kuvankäsittely on oleellinen osa digivalokuvausta. Mm. Vuoden Luontokuva- kilpailuun lähetettävän kuvan tulee olla ns. "luomu", mutta edellä mainitut säädöt; kontrasti, kirkkaus ym. ovat ns. "sallittuja" säätöjä.
Muissa kommenteissa on oletettavasti annettu jo kasapäin neuvoja hyvän kameran hankkimiseen, mutta itse kehottaisin panostamaan nimenomaan optiikkaan, sillä objektiivin valovoimasta riippuvan myös pitkälti järjestelmäkameran hämäräkuvaus ominaisuudet. Lisäksi kannattaisi hankkia hyvä ja tukeva jalusta. Hyvänkin kameran ja optiikan (kuvanvakaajineen) resurssit päättyvät jossain vaiheessa ja kuva jää ottamatta ilman jalustaa. Jalusta mahdollistaa jo useiden kymmenien sekuntien valotusajat.
Onnea ja menestystä hyvälle harrastukselle!