Meillä on 10viikon ikäinen kultaisennoutajan urospentu. Vilkas, utelias ja kilttikin. Mutta kävelylle mentäessä hyökkii 16vuotiaan tyttäremme jalkaan kiinni. Olemme kertoneet asiasta kasvattajalle ja saaneet ohjeita mutta toruminen ja niskasta/leuasta kiinni otto ei auta. Hyökkiminen on vähenemään päin, mutta haluaisimme tietää onko muilla kokemusta samanlaisesta ja miten se on saatu kitkettyä pois? Miten olette saaneet pennulta käsien ja muutenkin ihmisen pureskelu tarpeen pois?
Pentu puree
nape
5774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...hyväksi koettu keino,ainakin meillä, kun koira puree,tarjotaan tilalle jotain muuta esim oma lelu. Saalistusviettihän se vaan on kun iskee hampaansa liikkuvaan. Lenkillä ollessamme pidin hihnan hetkittäin sen verran lyhyellä, ettei päässyt jalkaan kiinni ja juuri kun meinasi ottaa kiinni,sanoin napakasti EI. Mutta vaatii pitkäjännitteisyyttä, päivä tai kaksi ei riitä. Ja kaikkien perheenjäsenten oltava yhdenmukaisia komennoissa eli kukaan ei salli hyökkimistä tai puremista.
Kyllä se aika tekee tehtävänsä. Onnea kasvatukseen.
Meillä yksi koirista puri ja puri pitkään pentuna. Ei auttanut mikään, oli vain luonteeltaan enemmän kiinniottaja kuin keskiverto koira.
10 viikkoselta pureminen on täysin normaalia, meillä tuo puri yli puolivuotiaaksi, mikä ei enää ollut ollenkaan mukavaa kun hampaatkin oli jo toista luokkaa. Ja kuten kaikilla koirilla joita koulutetaan, se pureminen vain lakkaa jossain vaiheessa, niin meilläkin. Luojan kiitos normaaleissa tilanteissa se lakkaa huomattavasti aikaisemmin kuin meillä tämän kanssa.
Kitkettyä ei siis saa mitenkään, ennen kuin se lakkaa. Järjestelmällinen kieltäminen on ainut mitä voi tehdä, joskus se sen tajuaa, mutta taatusti ei tajua vielä 10 viikkoisena...
Niin kuin tossa aiemmassa niin ehottaisin mäkin että jonkun lelun vaikka siihen puremisen tilalle. Syötättekö mitään luita sille? Meillä kun koira oli pentu niin annettiin luu tilalle tai alettiin leikkiä jotain sen pennun kanssa että sai tekemistä.
Välillä se söi kotona myös jotain huonekaluja ja silloin kaadettiin vähän etikkaa siihen niin johan loppu se järsiminen. Eli jos se alkaa huonekaluja purra niin etikka vois toimia :)
Itse annan pennulle kävelyllä yleensä kepin tai vaikka kävyn suuhun, ettei purisi hihnaa tai repisi lahkeitani. Toimiva temppu, koira tykkää kantaa kaikenlaista. Välillä "aarre" unohtuu jonnekin ja pitää etsiä uusi, mutta kyllä se koira aikaa myöten hoksaa, että se itse käveleminen ja nuuskiminen on lahkeiden repimistä kivempaa.
Mutta mielestäni tuo vinkki, että leikkisi koiran kanssa tai antaisi jonkun lelun kun pentu alkaa hankalaksi ei ehkä ole paras neuvo.
Oma pentuni osoittautui hyvin vilkkaaksi tapaukseksi ja aluksi aloinkin leikkiä hänen kanssaan aina kun hän alkoi riehua, repiä, purra tai haukkua. Tai annoin koiralla luun tai muuta tekemistä. Sitten pian huomasin, että koira oli oppinut, että riehumisella saa minut leikkimään tai antamaan leluja. Piti alkaa sitten vain olemaan huomioimatta pennun riehumista ja vain tyynesti estää häntä tekemästä tuhoja, sen kummemmin koiraa katsomatta tai hänelle puhumatta. Nyt koira on rauhoittunut jo huomattavasti ja älyää tuoda lelun, kun kaipaa leikkikaveria. Ihan vaan vinkkinä, ettei käy näin päin. :)
Moikka!
Meilläkin koiranpentu. Nyt 16 vkoa vanha pitkäkarvainen mäyräkoira. Olemme hankineet eläunkaupasta kaikenlaisia puruleluja.Meillä kolme lasta 7,9 ja 10v.Koira kun kovasti innostuu niin kasvattaja antoi neuvon että kukkien kasteluun tarkoitettu suihkupullo jossa on kylmää vettä.Sillä ruiskauttaa päin kuonoa ja komennus: Ei on meillä tepsinyt. Nyt kun maitohampaat alkavat vaihtua tuntuu että pureminenkin hiukan laantunut. Meillä myös 12v vanha mäyris joten meininkiä riittää. Jaksoa sinne vaan pennun kanssa.Terkuin Anu