ja jos on niin mitä se "velka"kattaa?velkaakin on monenlaista.Ja missä laissa tuo on että velka vanhenee???
onko muka totta
että velet vanhenee
142525
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
velat eivät periaatteessa vanhene, mutta nitä ei voida ulosottoteitse periä tietyn ajan kuluttua. Mutta jos on vaikkapa vastasaatava, niin voidaan käyttää sitä kuittaukseen, koska silloin ei kyseessä ole ulosottotoimi.
Kerrotko vähän tarkemmin? Eipä ole tuollainen tullut vielä vastaan.."vastasaatava" ?
ensi vuoden alussa voimaan tulevan lain mukaan velat vanhenevat 15-vuoden päästä.
ne joihin on haettu tuomio. Ja se 15-vuotta lasketaan ensimmäisestä tuomiosta.
ja ne joihin ei ole haettu tuomiota vanhenevat sitten kolmessa vuodessa, vai miten se yksityisoikeudellisten saatavien kanssa meni?
Tavallinen velka kyllä vanhenee kolmessa vuodessa, mutta jos velkoja uudistaa perinnän, niin taas alkaa se kolme vuotta. Sitäpaitsi 3 vuotta ei päde kaikkiin velkoihin. Katso linkistä laki velan vanhenemisesta, erityisesti pykälä 10.
miten uudistaa jos ei tiedä velallisen osoitetta? Perintätoimiston lähettämä kirje Umpikuja 5:een ei riitä, pitää pystyä osoittamaan, että velallinen on saanut tiedon perintäyrityksestä.
Niin kyllä se velallisen osoite saadaan aina selvitettyä. Jos ei ole varsinainen irtolainen, niin jokaiselle löytyy kyllä jokin osoite. Viimekädessä haastemies sen selvittää ja toimittaa paperin perille.
Ei saada, jos pistää kirjat vaikka Eduskuntaan tai Rectum Justitian konttoriin.
Tässä on nyt monesta suusta tullu eri asioita, niin päätänpä yhdistellä vähän asioita.
Vanhentumislain mukaisesti velan yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta. Vanhentuminen alkaa kulua
1) eräpäivästä, jos sellaisesta on sovittu etukäteen velallista sitovasti
2) kaupan kohteen luovuttamisesta tai kun muu velan perusteena oleva suoritus on tehty, jos eräpäivää ei ole määrätty ennalta
3) siitä, kun velkoja on havainnut virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita, jos kyseessä on sopimusrikkomukseen perustuva saatava
4) siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta, jos kyseessä on sopimuksenulkoinen vahingonkorvausvastuu
5) siitä, kun vaatimuksen esittäjä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää esim. erehdykesessä tehdystä maksusta, jos kyseessä on perusteettomaan etuun perustuva saaminen
5) eräännyttämistoimesta, jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva velka.
Yleisesti ottaen vanhentuminen on katkaistava esim. vanhingonkorvausvaateen tai toistaiseksi voimassa olevan velan tms. osalta ennen kuin perusteena olevasta tapauksesta on kulunut 10 vuotta. Sääntö ei kuitenkaan rajoita oikeutta saada korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta.
Rikoksesta johtuva velka vanhentuu normaalisti kuten muukin saatava. Tällainen velka ei kuitenkaan vanhene niin kauan rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai kun rikosasian käsittely on vireillä tuomioistuimessa.
Lainvoimaiseksi tulleen tuomion tai muun ulosottoperusteen (esim. oikeuden vahvistama sovinto, yksipuolinen tuomio, virallisvahvistettu elatuapusopimus, välitystuomio tms.) antamisperusteen jälkeen vanhentumisaika on kuitenkin 5 vuotta.
Vanhentuminen voidaan katkaista joko vapaamuotoisin tai oikeudellisin toimin. Katkaisemisesta alkaa kulua uusi entisen pituinen vanhentumisaika. Eli katkaisemista voidaan jatkaa käytännössä loputtomiin.
Ja kuten sanottiin jo aikaisemminkin vanhentunutta saatavaa voidaan kuitenkin käyttää kuittaamiseen, jos 1) saatavat ovat samanlaisia (rahavelkoja), 2) vastasaatava on perimiskelpoinen (eli erääntynyt), 3) saamiset ovat vastakkaisia (velkojana ja velallisena on samat henkilöt). Vastasaatava on siis käytännössä velallisen saatava velkojalta. On siis olemassa molemminpuolisia saamisuhteita, jolloin vastakkaiset saamiset lakkaavat toisensa peittäviltä osin.
Ja kuten myös jo sanottua ulosottoperusteet vanhentuvat itsenäisesti velkoihin nähden. Nimittäin ulosmittaus luonnollista henkilöä vastaan estyy lopullisesti, jos lainvoimaisen tuomion tai muun lopullisen ulosottoperusteen syntymisestä on kulunut 15 vuotta (20 vuotta jos velkojakin on luonnollinen henkilö). Jos velallinen on kuitenkin toiminut vilpillisesti ulosottoperusteen määräaikaa voidaan tuomioistuimen päätöksellä jatkaa 10 vuodella, kunhan jatkamista vaaditaan 2 vuoden kuluessa määräajan päättymisestä
..vaikka keskusteluketju oli muilta osin surkea.
Täydennetään vastausta vielä näillä julkisoikeudellisilla veloilla, joiden vanhentuminen poikkeaa tavallisen velan vanhentumisesta siinä, että vanhentumista ei voida katkaista, ja vanhentumisaika esim. verojen kohdalla alkaa maksuunpanovuodesta seuraavan vuoden alusta lukien.
"(20 vuotta jos velkojakin on luonnollinen henkilö)"
..Tai jos kyse on rikosperusteisesta vahingonkorvauksesta, jossa velallinen on saanut rikoksesta vähintään ehdollisen vankeustuomion.
"Jos velallinen on kuitenkin toiminut vilpillisesti ulosottoperusteen määräaikaa voidaan tuomioistuimen päätöksellä jatkaa 10 vuodella, kunhan jatkamista vaaditaan 2 vuoden kuluessa määräajan päättymisestä"
Noinhan se on, tosin käsittääkseni tuota koko 10 vuoden aikaa ei tuomita kuin lähinnä silloin jos kyse on selvästi velkojan etua haittaavista toimista, esim omaisuuden kätkemistä tai ulkomaille viemistä. Lainsäätäjän tarkoitus ei ollut että aina tulisi 10 vuotta, vaan se olisi yläraja, eli ulosoton jatkoajat olisivat tavallisesti lyhyempiä.
Lisäksi tulevaa lainsäädäntöä ajatellen, niin koska nykyiset ulosoton vanhentumisajat eivät ole vielä siirtymäsäännöistä johtuen käytössä, niin on todennäköistä, että laki muuttuu ennen ensi vuoden maaliskuuta siten, että koko velka lakkaa olemasta, kun sen ulosottoperuste loppuu.
No nämä olivat vain pientä hiontaa, sinänsä täydelliseen vastaukseen, joita niin valitettavan harvoin näillä palstoilla näkee.
”Vanhentuminen voidaan katkaista joko vapaamuotoisin tai oikeudellisin toimin. Katkaisemisesta alkaa kulua uusi entisen pituinen vanhentumisaika. Eli katkaisemista voidaan jatkaa käytännössä loputtomiin.”
Vanhentumisessa on tärkeää muistaa, jos velan vanhentuminen katkaistaan vapaamuotoisesti eli lähettämällä velalliselle esim. perintäkirje, niin velkoja vastaa asian tiedoksi saannista!
Jos velallinen kiistää saaneensa perintäkirjeen, on velkojan näytettävä toteen että velallinen on saanut asian (perintäkirjeen) tiedoksi ja siihen ei riitä se, että kirje on lähetetty x-päivänä velallisen osoitteeseen!
Joten täysin varmasti velan vanhentuminen voidaan katkaista vain oikeudessa tai ulosottoviranomaisten toimesta!
Tuohon juuri pitikin takertua, miten vanhentumisen katkaisun käy jos velallista ei tavoiteta tai hänellä ei ole osoitetta? Muuttanut vaikka Ambomaalle.
" miten vanhentumisen katkaisun käy jos velallista ei tavoiteta tai hänellä ei ole osoitetta?"
..on näille tapauksille olemassa omat menettelynsä, eli joko 11. luvun 7 §:n mukainen sijaistiedoksianto, tai 8 §:n mukaan ulkomailla oleskelevalle jonka osoite on tiedossa, lähetetään haaste paikallisten viranomaisten toimitettavaksi.
Sitten jos osoitetta ei tiedetä eikä sijaistiedoksiantoa voi suorittaa, niin sitten muissa kuin rikosasioissa tulee kyseeseen 9 §:n mukainen kuuluttaminen, josta tarkemmin kerrotaan 10 §:ssä.
En jaksanut copyta niitä pykäliä tänne, ne voi käydä lukemassa finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004
Mitä noihin vapaamuotoisiin vanhentumisen katkaisukeinoihin tulee, niin kyllä senkin voi tehdä varmasti, kunhan vain käyttää haastemiestä velan muistutuksen viejänä, tai itse henkilökohtaisesti muistuttaa niin että on todistajat mukana.
Lisäksi jos velallinen maksaa velkaa, tai neuvottelee uudesta maksusuunnitelmasta, vanheneminen katkeaa.