Lääkkeet ja Kela

ei kerry. Onko sinulla kaikki lääkkeet sellaisia että ne eivät ole peruskorvattaviakaan?
Eikä näitä lääkkeitä voisi vaihtaa sellaisiksi, jotka kuuluvat korvauksen piiriin?

Voit hakea hoitotukea. Eri asia sitten saatko sitä.

kartuttavat vain sairausvakuutuslain nojalla korvattavat lääkkeet, niiden omavastuista lasketaan vuotuinen omavastuu.

Osasta lääkärin määräämistä, sairauden hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä maksetaan Kelan sairausvakuutuskorvausta. Korvattavat lääkkeet ovat yleensä reseptilääkkeitä, mutta myös tietyistä sairauden hoitoon määrätyistä itsehoitolääkkeistä voi saada korvauksen. Tällaisia ovat mm. perusvoiteet ja kliiniset ravintovalmisteet. Myös hammaslääkärin määräämistä hammassairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä saa korvauksen.


Korvattaviin lääkkeisiin eivät kuulu lääkevalmisteet, joiden hintaa Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) ei ole hyväksynyt. Jos lääkeyritys ei ole hakenut tuotteelleen korvausperusteeksi hyväksyttävää hintaa, määrittelee yritys hinnan itsenäisesti. Korvausta ei myöskään makseta, jos lääkkeet on määrätty terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauksien ehkäisemiseksi.



Korvaus lasketaan prosenttiosuutena suoraan lääkkeen hinnasta. Lääkeostoista maksetaan korvausta kolmessa eri korvausryhmässä.

Peruskorvaus on 42% lääkkeen hinnasta
Alempi erityiskorvaus on 72% lääkkeen hinnasta
Ylempi erityiskorvaus on 100% lääkkeen hinnasta, mutta kustakin lääkkeestä peritään 3 euron omavastuu

Lähes kaikista reseptilääkkeistä saa automaattisesti vähintään peruskorvauksen. Joidenkin lääkkeiden peruskorvattavuutta on kuitenkin rajoitettu, jolloin korvausoikeutta haetaan erikseen Kelan toimistosta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B hakijan sairaudesta ja sen hoitoon tarvittavan lääkkeen tarpeellisuudesta. Luettelo rajoitetusti peruskorvattavista lääkkeistä löytyy mm. Kelan internet-sivuilta.

Alempaa tai ylempää erityiskorvausta maksetaan tietyissä sairauksissa, jotka valtioneuvosto on päättänyt erityiskorvattaviksi. Kela on asettanut edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta oikeus erityiskorvaukseen voidaan myöntää. Oikeutta erityiskorvaukseen haetaan erikseen lääkärin tekemän lausunnon B perusteella. Lausunnon tulee yleensä olla sairaalatutkimuksiin perustuva tai erikoislääkärin laatima. Erityiskorvausta maksetaan kustannuksista, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun lääkärinlausunto B on toimitettu Kelaan. Merkintä oikeudesta erityiskorvattavuuteen tehdään Kela-korttiin (esim. 205 = krooninen verenpainetauti tai 103 = diabetes).


LÄÄKKEIDEN LISÄKORVAUKSET (NS. KATTOSÄÄNTÖ)
Asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen, jos korvauksen piiriin kuuluvista lääkkeistä, perusvoiteista tai kliinisistä ravintovalmisteista maksetut omavastuuosuudet ylittävät kalenterivuoden aikana tietyn summan (627,47 euroa vuonna 2007). Kustannuksiin ei lasketa lääkkeitä, jotka on ostettu ilman reseptiä, eikä lääkkeitä, jotka eivät kuulu Kelan korvausten piiriin.

Lisäkorvaus on 100 %, mutta asiakkaalta peritään 1,5 euron omavastuu samalla kertaa ostetusta enintään 3 kuukauden hoitoaikaa vastaavasta lääkemäärästä. Omavastuu on lääkekohtainen, eli esimerkiksi kahden samalla kertaa ostettavan lääkevalmisteen hinnaksi tulee 3 euroa.

Kelassa seurataan vuotuisen lisäkorvaukseen oikeuttavan omavastuurajan täyttymistä apteekista saatujen tietojen perusteella. Kun raja on ylittynyt, Kela lähettää asiakkaalle tästä tiedon ja ohjeet lisäkorvauksen hakemisesta.
Lisäkorvausta haetaan hakemuslomakkeella, johon liitetään kuitit niistä lääkeostoista, joista korvausta haetaan (kattorajan ylittäneet lääkekustannukset). Kuitit voi korvata merkityttämällä ostokset apteekissa miinuskirjaan.
Hakuaika on kuusi kuukautta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana lisäkorvauksen saamiseen oikeuttava omavastuuraja on täyttynyt.

Lääkkeiden maksukuitit kannattaa siis säilyttää tai merkityttää ostot miinuskirjaan

Monet apteekit tekevät asiakkaan ja apteekin välisen sopimus lisäkorvauksen laskuttamisesta. Tällöin asiakas maksaa apteekissa kattorajan ylittävistä lääkekustannuksista vain lääkekohtaisen omavastuuosuuden (1,5 euroa), eikä korvausta kattorajan ylittävistä lääkekustannuksista tarvitse hakea erikseen Kelasta.

Suoranaisesti sairaus- ja lääkekuluja ei voi vähentää, mutta on olemassa veronmaksukyvyn alentumisvähennys.
(TVL= tuloverolaki)

Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään hänen puhtaasta ansiotulostaan kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin 1400,00 euroa. (TVL 98 §).

Vähennystä laskettaessa otetaaan huomioon verovelvollisen ja hänen perheensä kokonaistilanne. Ensin on tutkitaan se , onko veronmaksukyky lain tarkoittamasta erityisestä syystä olennaisesti alentunut. Sen jälkeen tutkitaan, onko vähennys myönnettävissä ottaen huomioon verovelvollisen ja hänen perheensä veronalaiset ja verovapaat tulot ja varallisuus.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä ei yleensä voida myöntää täysimääräisenä , jos yksinäisen verovelvollisen vuositulon määrä ylittää 13500 euroa tai puolisoiden yhteenlaskettu vuositulon määrä ylittää 23500 euroa. Vähennystä ei myönnetä osittaisenakaan, jos yksinäisen verovelvollisen vuositulon määrä ylittää 22000 euroa tai puolisoiden yhteenlaskettu vuositulon määrä ylittää 35000 euroa. Edellä mainittuja tulorajoja korotetaan 2500 eurolla jokaista verovelvollisen huollettavana olevaa lasta kohti.

Vuositulolla tarkoitetaan verovelvollisen puhtaiden ansiotulojen ja pääomatulojen yhteismäärää.

Yksinomaan suurten sairauskulujen perusteella vähennys myönnetään, edellyttäen, että TVL 98 §:n 2 momentin edellytykset täyttyvät, eivätkä yllä mainitut tulorajat sitä estä .

Kaikista tulorajoista voidaan tapauskohtaisen harkinnan ja esitetyn selvityksen perusteella poiketa.

Varallisuus otetaan tulorajojen lisäksi huomioon ratkaistaessa vähennyksen myöntämistä. Jos verovelvollisen tulot ylittävät edellä mainitut ylemmät tulorajat (21.500/35.000 euroa), veronmaksukyvyn alentumisvähennys sairaskulujen perusteella harkitaan tapauskohtaisesti.

Jos perheessä on huollettavana kehitysvammainen alaikäinen lapsi ja perheen veronalaiset kokonaistulot ovat alle 25000 euroa, veronmaksukyvyn alentumisvähennyksenä vähennetään 1100 euroa. Jos tulot ovat 25100–50000 euroa, vähennys on 700 euroa. Jos tulot ovat yli 50000 euroa, vähennystä ei myönnetä.

Puheena olevia lääkekuluja hyväksytääm enintään lääkekatto sen jälkeen perityt omavastuut.
Siis kaikki sairaskulukuitit kannattaa perheessä säilyttää.
Jos on jäänyt viime vuosina hakematta, kannattaa kysäistä verotoimistosta. On olemassa ns. perustevalitus, jolla voidaan hakea muutama vuosi takautuenkin muutosta verotukseen.

Tiedän että suuret lääkekustannukset oikeuttavat hoitotukeen mutta Kela ei sitä julkisesti kerro. Paljon muitakin tukia joista Kela on hiljaa..... paitsi maahanmuuttajat!