Kerran 70-luvun alussa, kun olin Pelsolla suota kuokkimassa, niin, siihen aikaan Pelsolla tosiaan vangit kuokki suota. Siis salaojittivat sitä. Helvetimmoinen homma kertakaikkiaan.
Mutta asiaan. Oli helvetillisen kuuma heinäkuun päivä. Me vankikaverin kanssa heiluteltiin kuokkia ja rapa lensi. Hiki valui virtanaan pitkin selkää ja ilma enteili ukkosta.
Vartijat kulki ympäriinsä helvetin pitkien heinäseipäiden kanssa. Yksi vartija jopa oli tunnettu siitä, että saattoi tyrkätä laiskottelevaa vankia seipään kärjellä. Ei niin, että siitä olisi vakavampia vammoja jäänyt, mutta kuitenkin niin, että se tuntui.
Eihän siinä mitään. Huvinsa kullakin. Helle kävi iltapäivällä koko ajan paahtavammaksi, kunnes taivaanrannasta alkoi kuulua ykkosen jylinää. Vähän ajan kuluttua alkoi nousta mustia pilviä ja kohta jo satoi.
Lähdettiin nopeasti vankikaverin kanssa suon reunassa olevaa nurmilatoa kohti sadetta pitämään, sillä satoi jo ankarasti. Sinänsä lato oli vangeilta kielletty paikka, mutta kun satoi niin kovasti, niin ajateltiin, että eihän nyt kukaan voi vaatia, että meidän pitää olla sateessa sellaisella ilmalla.
No, mentiin latoon. Kun meni sisään latoon, niin siellä oli hämärää, mutta äkkiä silmät tottuivat hämärään. Ladon nurkasta heinäkasan päältä kuului kummaa ähkinää.
Jatkuu seuraavassa osassa....
Mutta asiaan. Oli helvetillisen kuuma heinäkuun päivä. Me vankikaverin kanssa heiluteltiin kuokkia ja rapa lensi. Hiki valui virtanaan pitkin selkää ja ilma enteili ukkosta.
Vartijat kulki ympäriinsä helvetin pitkien heinäseipäiden kanssa. Yksi vartija jopa oli tunnettu siitä, että saattoi tyrkätä laiskottelevaa vankia seipään kärjellä. Ei niin, että siitä olisi vakavampia vammoja jäänyt, mutta kuitenkin niin, että se tuntui.
Eihän siinä mitään. Huvinsa kullakin. Helle kävi iltapäivällä koko ajan paahtavammaksi, kunnes taivaanrannasta alkoi kuulua ykkosen jylinää. Vähän ajan kuluttua alkoi nousta mustia pilviä ja kohta jo satoi.
Lähdettiin nopeasti vankikaverin kanssa suon reunassa olevaa nurmilatoa kohti sadetta pitämään, sillä satoi jo ankarasti. Sinänsä lato oli vangeilta kielletty paikka, mutta kun satoi niin kovasti, niin ajateltiin, että eihän nyt kukaan voi vaatia, että meidän pitää olla sateessa sellaisella ilmalla.
No, mentiin latoon. Kun meni sisään latoon, niin siellä oli hämärää, mutta äkkiä silmät tottuivat hämärään. Ladon nurkasta heinäkasan päältä kuului kummaa ähkinää.
Jatkuu seuraavassa osassa....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jatkoa odotellessa =)