Olen liikuntavammaisen aivan ihanan ihmisen henkilökohtainen avustaja. Hänen kanssaan on ihana työskennellä. Nykyisistä avustajan tunneistaan hän on saanut taistella kynsin ja hampain ja siltikin tunnit menevät aina yli. Rahat näihin tunteihin hän joutuu etsimään omasta lompakostaan. Lisätunteja hakiessaan asiasta päättävät tahot ovat mm. sanoneet, että kyllä vammainen pärjää kun on pakko!! lisäksi tuntien käytössä he neuvoivat tekemään niin, että jaetaan kaikki tunnit tasaisesti kaikille päiville ja käydään joka päivä vain nopeasti lähikaupassa ja tullaan takaisin kotiin nopeasti, niin ei tunnit kulu. Mielestäni tämä kuulostaa aivan kauhealta. Onko vammaisen tai kenenkään vain tyydyttävä siihen, että pyörähtää nopeasti lähikaupassa ja joutuu sitten loppupäivän viettämään kotona neljän seinän sisällä? Etenkin jos nauttii ulkoilusta ja ihmisten tapaamisesta..Muutenkin liikkuminen tuo elämään sisältöä ja pitää huolta mielenterveydestäkin. Kyllä vammaisellakin on oikeus vapaa-aikaan ja siihen, että välillä voi käydä harrastuksissa tai tapahtumissa..Voisivatko päättäjät välillä ajatella tätäkin tai ainakin ilmaista itseään hieman paremmin..Olemme kohdanneet monia ihmisiä, jotka töksäyttelevät törkeyksiä ja käyttäytyvät tökerösti..Mutta emme anna sen liikaa haitata vaan nautimme nytkin kesästä laulaen ja mahdollisimman paljon ulkoilmasta nauttien..
Vammaisen arki ja vapaa-aika
tyttönen -83
141806
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Heissan!
Aivan. Itsekin olen kohta jo 2vuotta taistellut omista avustaja-tunneista. Käytössäni on vain 10h/vko. Mutta se pitää miettiä todella tarkkaan, että mihin haluan ja mihin tarvin juuri milloinkin avustajatuntini.
Mutta itse olen sopeutunut jo ja tavallaan hyväksynytkin tämän asian. Syyksi minulle avustaja tuntien vähyyteen on se, että asun asumispalveluyksikössä ja sitten että he voivat lähteä sieltä minne vain. Mutta asia ei ole niin. Heidän kanssaan pitää sopia hirveän aikaisin menoista ja muutenkin oon vahvasti sitä mieltä, että kyllä se oma henkkari on aina oma henkkari :)
Itse myös olen tehnyt kodistani viihtyistän ja mieluisen, niin siellä viihtyy :) Ja tosiaan myös lähden itsekin itsenäisesti reissaamaan, mutta se on aina kovan suunnittelun takana, kun en pääse esim. vessaan ilman apua.
Mutta toivotan Teille kummallekkin hauskaa kesää ja jos haluaa kirjoittaa ja vaihtaa ajatuksia, niin se sopii mulle mainiosti :)
HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE :)
mun kommentti on sitten poistettu tästäkin?..voivoi teitä kun ette kestä edes lukea totuutta
Niinkö luulet? Ehei, kyllä sun viestisi poistettiin lähinnä just sen takia, että olit kirjoittanut asiatonta/mautonta/sopimatonta tekstiä. :D Ei saa kirjoittaa rumia!
kiitos sheriffille!
vammaisenkaan oo pakko elää neljän seinän sisällä jos ei sitä ite halua...oma-aloitteisuutta vammaiset tähänkin asiaan, ja näistä "töksäyttelijöistä",niillä voi olla huonoja kokemuksia vammaisista ja sen takia "töksäyttelevät törkeyksiä" kun on jonkun lapsen tasolle jääneen takia (joka ei siis oo kehari) tullu huono yleismielikuva..ikävää, mutta totta. eikä se oo vammattomien vika
Herran jestas, jokaisellahan on vastuu siitä, mitä suustaan päästään! Jos vammaton töksäyttää jotain, niin ei hän ole missään nimessä oikeutettu sen varjolla, että on muodostanut vammaisista huono kuvan itselleen, vaan sammakot ovat nimenomaan hänen vikansa! Anteeksi tämä tuohtuminen, mutta todella typerää tuollainen!
että se on niinku vammattoman vika ettei sitä (vammatonta siis) yksinkertaisesti kiinnosta puhua vammaiselle niinku lapselle?tämä mielipide johtuu todellakin siitä että sellaisiakin tyyppejä cp-vammaisissa on paljonkin joille joutuu puhumaan niinku lapselle... sekö on sitten kivaa ja hyväksyttävää? eih, just tästä syystä johtuu tämä negatiivinen suhtautuminen "vertaisiini"...laitoin tuon vertaisiani sanan sitatteihin koska mulla on itellä cp-vamma (selkäydin) eikä mulle todellakaan tarvi puhua niinku lapselle, ja sitten toiseks mä en todellakaan pidä siitä että tällaisia tapauksia cp-vammaisten joukosta löytyy joille pitää puhua niinku lapselle..eihän cp oo mikään prkleen kehitysvamma. Että siis kyllähän cepareillakin pitäis vähän miettiä millaisen kuvan antaa itestään ja muista cepareista vammattomalle
Mun viesti meinasi lähinnä täysin toista ääripäätä eli noita töksäytyksiä, millä en tarkoita "kuin lapselle puhuisi" -tyyliä. Itse tahdon, että mulle jutellaan kuin kenelle tahansa aikuiselle ihmiselle, ei kuin lapselle eikä myöskään niin, että ottaisin vastaan niitä sammakoita sun muita epäkohteliaisuuksia. Kaikkiahan pitäisi kohdella ystävällisesti ja kohteliaasti ulkonäköstä, terveydestä tms. piittaamatta.
samalla tavalla kun kirjoitat. "Että siis kyllähän cepareillakin pitäis vähän miettiä millaisen kuvan antaa itestään ja muista cepareista vammattomalle"
Eli tee nyt jotain tolle keharisyntroomallesi :)
paitsi nyt W-manilla näyttää olevan jotain jo ceeppareitakin vastaan. Mihin mahtaa hänen pakkomielteensä lopulta lainkaan johtaa!?
onhan se todella harmi kun vammainen joutuu kuunteleman noita töksäyttelyjä, mutta niin se vaan on että näille töksäytteleville vammattomille on jo joku vammainen antanut lapsen tasolle jääneen mielikuvan..eikä siinä vaan osaa ajatella että mukaviakin voi vammaisten joukosta löytyä...vaikka vammaisista todella löytyykin mukavia, mullakin on sentään muutamia hyviä kokemuksia mut aika paljon huonoja..ja todellakin niistä johtuu nämä negatiiviset kirjoitukseni täällä
..kannatakaan yrittää muuttaa sitä huonoa mielikuvaa. Töksäyttely on paljon parempi vaihtoehto, eikö??
Itseltäni avustajapäätös evättiin kokonaan, koska pystyn kotonani syömään, pukeutumaan, nukkumaan ja peseytymään, vaikka olen sähköpyörätuolia käyttävä hyvin pienikokoinen vaikeavammainen ihminen. Huvittavaa sinänsä, että huomattavasti helpompana versiona samaa sairautta sairastava kävelevä tuttuni sai tasan saman avustajapäätöksen samalta sossutädiltä, minkä hän minulta epäsi. Tutkimattomia ovat sosiaalitädin aivoitukset.
Kunnat ovat koko ajan vain tiukentaneet kriteerejään sille, mitä tarpeita vammaisella ihmisellä "saa" olla. Kaikki tarveharkitaan ja minimoidaan niin, että lopulta ihminen laitostuu kotiinsa ja masentuu, eikä sitten enää edes halua tehdä mitään.
Lisäksi koko avustajasysteemi on niin hemmetin jäykästi toteutettu, että ei ihme, ettei niitä avustajatunteja haluta antaa, tai että niitä työntekijöitä ei löydy. Joskus tuntuu siltä, ettei sitä edes haluta kehittää, ettei vain vammaiset alkaisi aktivoitua... olisi todella yksinkertaista vain ottaa kunnan palkkalistoille osa-aikaisiin hommiin avustajahenkilöitä joita voisi soittaa tarvittaessa paikalle, mutta kun ei niin ei. Jokaisella pitää olla omat työsuhteet ja muut.
Toinen vaihtoehto olisi se, että pienimuotoisen työn teettämistä helpotettaisiin valtion taholta selvästi -- esim. verot ja työnantajavelvoitteet pois kokonaan -- ja suoraan rahaa käteen vammaiselle perustulomalliin, ja siitäpä voisi sitten maksaa taskurahaa naapuruston teineille jotta kantavat ostokset kaupasta kotiin...
vammattomille töksäyttelevien vammaisten tarvi olla ees cepari...kyllähän vaikka selkäydinvammaisistakin löytyy todella törkeästi vammattomille töksäyttelevää porukkaa, ja sitten nää samat törkeästi vammattomalle töksäyttelevät vammaiset (vaikka nyt selkäydinvammaisetkin) itkee että kun sanottiin pahasti, totta kai sanottiin kun ite vammainen alottaa sen töksäyttelyn, ja tylyn käytöksen vammatonta kohtaan..pitäis vähän miettiä tätä omaa käytöstä tervettä kohtaan ja ikkasta (itkeä) vasta sitten että kun "töksäytellään törkeästi"