toipuessani vaikeasta sairaudesta palasin tänne iloissani lukemaan kanssasisarien ja veljien kivoja juttuja huomatakseni vain että tänne on pesinyt muutama ikävä ihminen pilaten tämänkin kanavan ja vieden meiltä paikan purkaa tuntojaan.
Taitaapa olla niin ettei tälläinen julkinen palsta olekaan hyvä juttu koska täältä saa vain pahan mielen kun tänne eksyy.
Lähes kaikissa viesteissä haukutaan yksinhuoltajaa ja silleen.
Katkeruutta ja kateutta näyttää löytyvän,, niin sinkku miehiltä kuin elatusvelvollisiltakin.
OLen jo muutamassa viestissä aijemmin sanonut että olen valmis vaihtamaan paikka monen kanssa jos joku tahtoo kokeilla mitä on elää yksinhuoltajana.
Voin sanoa ettei monenkaan kantti edes kestäisi tätä jatkuvaa epävarmuutta.
Jatkan sairauteni nujertamista peiton suojissa vielä muutamia päiviä
joten kaikille erittäin hyvää vappua ja iloista mieltä kaikesta huolimatta.
toivoo äiti kera kolmen tenavan
Taitaapa olla niin ettei tälläinen julkinen palsta olekaan hyvä juttu koska täältä saa vain pahan mielen kun tänne eksyy.
Lähes kaikissa viesteissä haukutaan yksinhuoltajaa ja silleen.
Katkeruutta ja kateutta näyttää löytyvän,, niin sinkku miehiltä kuin elatusvelvollisiltakin.
OLen jo muutamassa viestissä aijemmin sanonut että olen valmis vaihtamaan paikka monen kanssa jos joku tahtoo kokeilla mitä on elää yksinhuoltajana.
Voin sanoa ettei monenkaan kantti edes kestäisi tätä jatkuvaa epävarmuutta.
Jatkan sairauteni nujertamista peiton suojissa vielä muutamia päiviä
joten kaikille erittäin hyvää vappua ja iloista mieltä kaikesta huolimatta.
toivoo äiti kera kolmen tenavan
Vastaukset 3
Vanhimmat
On hyvä juttu että asiat pengotaan pohjia myöten, ei jää mitään epäselvää.
Onhan se niinkin, Keke mutta mieluummin enemmän kannustusta kuin nujertamista. Kaikki me kuitenkin joudumme oman elämämme itse elämään vaikka monet raskaat asiat olisi tietysti kivempi lykätä jonkun muun kannettaviksi.
Niinhän sitä sanotaan, että kenellekään ei enempää anneta kuin kantaa jaksaa. Joskus tuntuu, että kyllä annetaan mutta kummasti sitä ihminen kuitenkin nousee ja eteenpäin porskuttaa siihen asti kun jollakin uudella, itsestä johtumattomalla asialla, esim. sairaudella taas lyödään hetkeksi maahan. Siksi olisikin mukavaa lukea iloisia, kannustavia viestejä sekä pieniä tarinoita suomalaisesta sisusta ja niistä hetkistä jolloin kaveria ei jätetä. Kaikilla meillä näitäkin tarinoita on kun vähän tuolta muistimme lokeroista kaivellaan.
Pikaista paranemista ja voimia Sinulle, äiti x 3 !
Heips
Tokihan kaikilla on sananvapaus, valitettavasti joillakin on joku omituinen tarve käyttää sitä toisten loukkaamiseen. "Suljetut" postituslistatkaan, esim. yksinhuoltajien eivät kuulemma ole turvassa näiden kaikkitietävien kommenteilta. Yleensä he myös ovat ihmisiä joilla ei ole käytännön kokemusta asiasta jota kritisoivat.
Voimia ja paranemisia Sinulle kuitenkin, kevät tulee joka tapauksessa kaikille :)
Terveisin Kikka, yh äiti kera kolmen muksun :)