Papukaijaa

Suosittelen neitokakadua. Ne ovat hyviä perhelemmikkejä; tulevat toimeen lasten kanssa, myös pienimpien. Toki lapset on opetettava, että pyrstöstä ei saa kiskoa, tai lintu kadottaa luottamuksensa ;) Jos koira on totutettu kunnolla lintuun, ei ole ongelmia.
Neitokakadu on melko pieni, n. 30 cm, joten sitä voi lapsikin käsitellä. Etenkin koirailla on melko korkea ääni, mutta laulu on kaunista. Naaraat ovat useimmiten hiljaisempia. Neitokakaduilla on paljon eri värejä, jokaiselle varmasti löytyy oma värinsä.
Neitokakadut eivät ole tunnettuja matkimistaidostaan, koska se on niillä heikko. Sen sijaan ne ovat koko perheen lemmikkejä. Mutta linnutkin ovat yksilöitä, jotkut osaa ja jotkut ei.
100% kesyn neitokakadun voi pukea valjaisiin, ja sitä voi hyvällä säällä käyttää ulkona. Se on hyvää vaihtelua linnun elämään.

En suosittele mitään isompaa lintua, vaikka niiltä voikin löytyä sitä matkimisosaamista. Ensinnäkin, iso papukaija ei sovi ensimmäiseksi, koska ne ovat vaativia. Niillä on murrosikä ja jotkin lajit saattavat olla jopa vaarallisia etenkin pienemmille lapsille. Niin ja pienet lapset eivät näitä voisikaan käsitellä kovin hyvin. Lisäksi nämä isommat ovat kalliita ja niillä sitä ääntä vasta onkin :) Matkimisjutussa on aina muistettava, linnut ovat yksilöitä. Esimerkiksi lintu, joka osasi sanoa selvällä kielellä satoja sanoja ja yhdistellä niitä, oli undulaatti, joka harvoin oppii matkimaan.

Näiltä sivuilta kannattaa käydä ja foorumeilta kysellä, siellä autetaan varmasti oikean lajin valinnassa:

Suomen suurin neitokakadusivusto, kaikki neitokakaduista: http://www.neitokakadut.com/

http://www.papukaijayhdistys.fi/
http://www.papukaijat.net/

ottaa joka ei tee tuhoja, ei tarvitse aivojumppaa, ääni ei olisi kovaa ja jos olisi niin se ei käyttäisi sitä. Ja se voisi kulkea aina omistajan mukana kaikkialle ja se mielellään osaisi puhua ja matkia.
Joskus olen nähnyt tälläisen papukaijan Stockmannin leluosastolla. Se ei sotke, ei huuda, ei vaadi aivojumppaa eikä seuraa, lapset ja koiratkin sillä tykkäävät leikkiä. Eli tuntuu että pehmolelua haet etkä kaijaa.

Papukaijat vaativat paljon seuraa ja PALJON aktiviteetteja ja aivojumppaa siitä ei vaan pääse mihinkään. Lintujen kovaäänisyys on yksilöstä kiinni ei niinkään lajeista, vaikkakin jotku lajit ovat äänekkäämpiä kuin toiset. Mikään iso papukaija ei sovellu kenellekkään ensimmäiseksi linnuksi. Tähän syynä on linnun/papukaijan hoito versus muihin lemmikkeihin. Papukaijat sotkevat todella PALJON. Ulosteet, höyhenet, höyhenpölyt, siementen kuoret ja pelletinmurut ovat lintuperheen arkea. Niistä koituu paljon enemmän sotkua ja siivoamista kuin esim. koirista. Seuraa ja aivojumppaa ne vaativat myöskin enemmän. Pelkkä ulkona lenkillä käyminen ei papukaijalle riitä. Huonosti hoidettuna niistä tulee vihaisia ja äänekkäitä häirikkölintuja. Tämän vuoksi olisi parempi opetella lintujen hoitamista jollain helpommalla lajilla ensin. Jos pienen linnun hoitamisen kokee edes vähänkään vaivalloiseksi, hankalaksi tai ikäväksi en suosittelisi isoa papukaijaa lemmikiksi.

Papukaijalinnuista sen sijaan undulaatit ja neitokakadut voisivat tulla kyseeseen. Nämä siis tosiaan vaativat sitä siivoamista ja hoitoa yhtälailla mutta aivojumppa voi jäädä vähemmälle varsinkin jos linnulle on paljon seuraa ihmisistä tai toisesta linnusta.