Hei, olisiko täällä ketään muuta nuorta jolla on jokin puhevika, esim. R, S yms?
Olisi mukava jaella kokemuksia vaikkapa sähköpostitse. (:
Olisi mukava jaella kokemuksia vaikkapa sähköpostitse. (:
Puhevikaiset.
juurisellainen.
141579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
minulla on ollut r vika mutta olen päässyt siitä eroon mutta jos lukee nopeasti niin kyllä se tössää välillä.
Mulla ei ole todettu mitään puhevikaa mutta tuntuu ettei R todellakaan
suju niin kuin ennen. Varsinkin jos jännittää. Outoa! Ja kun sen tiedostaa
niin ei ainakaan onnistu, koska alkaa hävettämään-->jännittämään enemmän.
Ainoa selitys on kai se, että mulla oli melkein parin vuoden jakso jolloin sanoin
vaan muutaman sanan viikossa, ja ne kai harvoin sisälsivät kyseistä kirjainta.
Mutta voiko sellaista "unohtaa"?
Mulla on ollut kielijänne, joten en pienenä pystynyt sanomaan yhtään S:ää tai R:ää. Nyt se on leikattu, mutta en osaa vieläkään sanoa kunnolla ärrää.
Mul on S:sä vika, mut ei se muuten haittaa, paitti ku puhun muutenki tosi tosi nopeesti ku innostun ja sitten puheest ei sa amitää selvää...
Mulla ei oo varsinaisesti mitään puhevikaa varsinkaan minkään tietyn kirjaimen kohdalla,mut usein änkytän enkä saa sanottua sitä,mitä haluan. Unohdan myös usein jonkun sanan,joka saattaa olla hyvinkin yksinkertainen kuten hyttynen tai rautatieasema. Eniten mua haittaa se,kun en vaan saa sanottua mitään järkevää ja alan vaan änkyttää. Tai tulee puhuttua ihan täysin sekavia. Ihan suomalainen olen,jos joku kehtaa epäillä xP Mahtaakohan tällästä olla jollain muulla?
eli mä myös änkytän, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Oon huomannut, että stressi ja vaikka uuden asian jännittäminen vaikuttaa siihen olennaisesti. Ja sitten vastaavasti taas, kun elämä on tasapainossa, ja itsetunto kohdallaan, niin änkytystä ei ole juuri ollenkaan. Mutta silloin kun se on pahimmillaan, se on todella häiritsevää kun ei kerta kaikkiaan saa asiaa sanotuksi! Siitä on koitunut aikanaan monia ongelmia itsetunnon kanssa, mutta nykyään kun yritän vain hyväksyä asian ja olla sujut sen kanssa, niin änkytystä ei esiinny juuri ollenkaan. Oon ajatellut, että no, se on osa minua, eikä sille mitään voi. Parempi keskittyä niihin hyviin asioihin elämässä, niin tuo onohtuu pikku hiljaa..
Minulla on R-vika, olen pinenä ollut puheterapeutilla, mutta se ei auttanut. Äiti kertoi myös, että minulle oli ehdotettu kai kielijönteen leikkausta, kun se oli niin "kireä", mutta en sitten mennyt siihen. Nyt äiti taas pyynnöstäni varasi ajan puheterapeutille, ehkä opin ärrän, tai menen johonkin leikkaukseen, jotta se olisi helpompi oppia.
Tämän vian takia jännitän jopa esittelemistäni (esittelen itseni muille, siis), koska joskus joudun sanomaan nimeni (Sara) ties kuinka monta kertaa, että se ymmärretään, ja ulkomailla joku luuli minua Sahaksi.... -_-'
Mulla on myös R-vika. Onneksi se kuulostaa yleensä ihan tavalliselta ärrältä kun puhun :D Mut kyllä se silti joskus häiritsee.. .__.
R- vika löytyy, vaikkei oikee kukaan huomaakkaan sitä ellei oo tosi tarkka... tai jos sanon siitä.. välttelen koko kirjaimen sanomista ja punastun, jos luen jotain ja siinä joku alkaa nauramaan, vaikkei tämä nauraisikaan minulle.
R-vika pahentaa entisestään ujouttani, ja on vaivaksi päivittäin.:
Minulla nyt ei varsinaisesti ole mitään R, S tai yleensäkään puhevikaa. Mun vika on sellainen, että mun ääni vaan on hassun kuulonen.
Se harmittaa. Varsinkin kun olen muutenkin sen näköinen ja oloinen, ettei mulle passaa mitkään hassut piirteet. Aina kun puhun, tai selitän jotain vähän pitempäänkään, ihmisiä meinaa väkisellä hiukan hymyilyttää. Eihän se nyt maailmaa kaada, mutta vuosien kuluessa ihminen tekee tuollaisesta itselleen vakavan ongelman. Niin olen minä ainakin tehnyt.
En ole mykäksi alkanut, yritän vain jatkaa eteenpäin asiaa miettimättä.
Mulla on r-vika. En oo ikinä tunneilla uskaltanu sanoo mitää ku on pelottanu et joku alkas matkii mua. Yks poika meiän entisestä luokasta on vittuillu mulle siitä aina. Se on inhottavaa. Mutta oon aatellu et kaikki ei oo täydellisiä.
L ja R vikainen olen.
Ainakin jonkun verran. Vähän nuorempana en itse edes osannut ajatella sitä ja omasta mielestäni puhuin normaalisti, kunnes äiti laitto puheterapiaan :DD
Nykyään se menee aika kausittain.. Välillä unohdan ihan täysin koko asian ja puhua pälpätän mutta välillä olen ihan hiljaa... Mutta AINA kun on jotain esitelmiä yms. rupean sössöttämään ihan sikana...
juu itselläni on kanssa todella paha ärrä vika ja vältän sen kirjaimen sanomista vaikka olis mikä :D niin onko tähän olemassa jotain leikkausta?