Miksi miehet on niin mustasukkaisia, toisin kuin naiset?
Miksi miehet ei voi hakea ajoissa apua, tunnustaa etteivät yksin selviä ongelmistaan?
Miksi miehet ryyppäävät niin että hukkuvat, kolaroivat, tuhoavat elämiä?
Miksi miehet ei voi hakea ajoissa apua, tunnustaa etteivät yksin selviä ongelmistaan?
Miksi miehet ryyppäävät niin että hukkuvat, kolaroivat, tuhoavat elämiä?
Vastaukset 101
Vanhimmat
Voisko muuta sanoa, näin se vaan on.
niillä tosin on se.
Mulkkuja mitä mulkkuja, jos eivät saa kaunista naista, sitten ratkeevat ryyppäämään ja kerjäämään sääliä.
Ketään ei saa nimitellä, vaikka niillä onkin se.
Juuri siksi kyllä. Ankea lapsuus, huonot vanhemmat. Kurja vaimo, joka jätti tai oli ilkeä. He yksinoikeudella sitten voivat kerätä itselleen myötätuntoa, mutta toisille eivät sitä jaa. Keräävät ympärilleen myötätuntoisten ihmisten piirin. Pelkkää satua kaikki. Tarpeen vaatiessa voivat sitten kostaa kaikki itseensä kohdistuneet vääryydet ihan miten haluavat. Niinhän ne myötätuntoiset ihmisetkin olivat kanssaan kerran samaa mieltä.
Ja myötätuntoiset sanovat: Se johtui siitä ankeasta lapsuudesta... Ei johdu. Muutos voi alkaa vasta, kun myötätunto näitä kohtaan loppuu.
Tai sitten niillä on aivoissa vikaa.
Kukapa ei ratkeaisi ryyppäämään, jos ei kaunista naista saisi. Ainakin välillä.
Ei kai nyt tollasista stereotypioista pysty alkaa vuolemaan. Ei niissä ole mitään syvällistä.
Äiti on niin neuvonut ja opettanut ja äitiä on uskottava
1. Miehillä on huonompi itsetunto. Eihän pojista, jotka itkevät tule miehiä vaan "räkänokkia". Kyllä tiedän pahasti mustasukkaisia naisiakin.
2. Perinne: Vastaisin kuten ed. kysymykseen, lisäyksenä vielä, että miestä pidetään heikkona jos hakee apua.
3. Nykyään alkaa olla fifty-fifty. Agraariyhteisössä vieläkin nainen salaa ryyppäämisensä jos on elämä mennyt niin onnettomaksi, että on alkanut prosenttijuomat maistua.
mustasukkaiset naiset päättyvät itsetuhoon.
Kun taas mustasukkaiset miehet käyttävät väkivaltaa,
vetävät kuonoon,ajavat kännissä,ja hukkuvat humalassa.
arvelinkin. Ajattelin pohtimista ennen kuin tulee tämän juhannuksen saldot noista :)
Niin,onkohan silloin yhtään mustasukkainen jos ei enää ns. rakasta toista?
tai ehkä rakastaa toisella tavalla. Ei lainkaan omistavasti.
Entäs jos rakastaa omistavasti, ei ollenkaan muuten, niin onko silloinkin mustasukkaisuudesta hurja? Onko tunne sama vai vielä hurjempi?
miksi en oikein ymmärtänyt nyt? Mustasukkaisuus on aina hurjaa. Muutenkin voi rakastaa.
Tunteta ei voi ymmätää kun ne ovat eri lokerikoissa tuolla aivokopassa. Järki ja tunne ovat vieraita toisilleen, muuten ihmiset olisivat kuolleet jo ajat sitten sukupuuttoon.
on sairaus.Terveeseen rakkauteen kuuluu mustasukkaisuus,mutta ei sairaanloinen,väkivalta,uhkailu,epäily,ja itsetuho.
Mun mielestä mustasukkaisuudella ja rakastamisella ei ole mitään tekemistä keskenään. Pikemminkin mustasukkaisuus on pelkkää omistuksenhalua. Ja kenties myös huonoa itsetuntoa.
kaikissa järkiratkaisuissammekin on aina mukana tunne ja hyvin vahvasti.
Mustasukkaisuus, jos se on elämää häiritsevää, on omistamisen halua ja ehkä sitä hunoa itsetuntoakin.
Rakastaessaan ei sido toista, vaan päästää menemään. Näin itse ajattelen ja toimin myös.
Toki jonkin verran jokainen on omastaan "kiinipitävä" ja "mustis", mutta jatkuessaan pitää päästää menemään. (tulikohan epäselvästi)
naiset ovat kertoneet,että kun miehellä lakkaa ottamasta eteen,ni sitte vasta se vahtimine alkaa. Kauppaankaan ei sais yksin mennä.Jatkuvaa kuulustelua ja epäilyä.
Oottekos lukeneet kuinka yleistä on väkivalta iäkkäillä pariskunnilla? Se on vaan ehkä eniten peiteltyä.
vastauksia.
Mies on perinteisesti perheen pää, lauman johtaja, jonka on pidettävä lauma koossa.
Vieraita uroksia ei saa päästää liian lähelle.
Mies on laumansa elättäjä. Hänen on oltava vahva, kyetäkseen kilpailemaan muiden urosten kanssa saaliista ja varmistaakseen laumansa elannon ja koossa pysymisen. Heikko uros ei siihen pysty ja siksi heikkoudet on kiellettävä.
Jotkut miehet eivät kestä edellämainittuja liian rankoiksi käyneitä vaatimuksia ja hakevat helpotusta alkoholin tuomasta hyvänolontunteesta.
mutta onko hyvä näin? Ratkaisuja?
Mukava kun vastasit tähän oikeasti, tarkoitan - enemmän kuin kolmella sanalla.
Ensiksi kirjoituksestasi tuli mieleeni kivikauden mies; sitten ajattelin tarkemmin. Eihän siitä ole ikiaikoja kun nainen vaikeni ja nyökytteli ja - peitteli ja salasi mustelmansa - .
Nykytasa-arvo on mielestäni upeeta, ei tarvitse hävetä vaan voi hakea apua.
Vastasit viisaalla tavalla, mielestäni.
paljon muutakin kuin sitä, että nainen voi hakea apua. Vaikka sitä, että miehen taakka kevenee kun kumpikin huolehtii siitä laumasta. Kun vaan se mieskin sen tajuaisi, ettei enään ole päävastuussa ja voi myöntää ne heikkoutensakkin.
"peitteli ja salasi mustelmansa"
Tälläkin palstalla aika usein törmää puheisiin miehen väkivaltaisuudesta. Vaimo on kertoillut oman sukunsa (perhe)välkivaltaisista miehistä.
TV-uutisia myöten on puhuttu perheväkivallasta (kaiketi yleensä miesten puolelta). Joten ilmeisesti se ei niin harvinaista ole. Sitä vaan en ymmärrä mistä se johtuu, sen kummemmin kuin voin ymmärtää, miten ihminen voi käyttää väkivaltaa läheisiään kohtaan.
Väkivallan käyttö on ymmärrettävissä ainoastaan itsepuolustustarkoituksessa ja silloinkin vain viimeisenä keinona.
on yleensä vaiettu salaisuus. Ainakin ennen, maaseudulla kasvaneena en koskaan kuullut, että sellaista olisi tapahtunut.
Siksipä olikin shokki, kun itse joudun sen uhriksi. En halua kertoa tarkemmin, mutta olen sanonut tyttärilleni etten ikinä puutu heidän miessuhteisiinsa paitsi jos mies on väkivaltainen ja juoppo; ei ole tarvinnut.
Oma isäni oli viikonloppujuoppo, ei ikinä uhkaillut ketään, mutta hetken unohdus auttoi häntä unohtamaan sodan... ei pystynyt kertomaan koskaan kokemuksiaan. (Eipä nyt siitä enempää, liikaa muistoja tulee mieleeni).
Jatkuvasti uutisissa on surullisia juttuja, miten mies tai nainen on kumppaninsa tai exänsä tappanut. Minä ymmärrän kyllä, miten pienistä kaikki voi alkaa ja mihin päättyä... Pääsin karkuun viime hetkillä, mutta se ei kuulu tälle palstalle...
mullakin loppujen lopuksi kysymysteni takana. Paljon olen kokenut. Ihan todellisia uhkia ja mieleni välillä levoton.
Löysin Googlella jutun, jonka mukaan joka viides suomalaisnainen on joutunut väkivallan kohteeksi parisuhteessaan ja se kyllä yllätti.
Löysin toisen jutun, jossa pisti silmään seuraava kappale;
"Väkivaltainen käyttäytyminen johtuu usein tunteiden käsittelemisen vaikeudesta. Tunteista hankalin on avuttomuuden tunne. Kun tunnetta ei voi käsitellä sellaisenaan, se muutetaan toiseksi tunteeksi, esimerkiksi aggressiivisuudeksi."
Äitini oli, minä olin, tyttäreni myös...meitä on paljon. Paljon olen pohtinut syntyjä syvällisiä. Joku missioni olisi tehdä asialle jotain. Aina olen tiennyt, että miehillä se on juuri tunteiden käsittelemisen vaikeus. Ei kai sitä muuten olisi. Miten se koskaan loppuu?
Onkohan lainkaan harvinaista, että pienelle pojalle on tokaistu: "älä nyt itke, iso mies", kun jotain mielipahaa aiheuttanutta on tapahtunut. Eikö se tarkoita sitä, että tunteita ei saa näyttää, ne on kiellettyjä.
mutta myös aika usein äitikät pehmentää kaiken niin ettei pikku tai isompikaan poika kohtaisi mitään pettymyksiä elämässä. Kissan kuolema selitetään pois jollain katoamisella. Oppisivat suremaan lapset jo lapsena oikein ja käsittelemään tunteitaan. Rehellisyys tunteissa on minusta kaiken perusta. Täytyy vaan oppia että elämä ei ole aina helppoa, keinot selviämiseen on itse löydettävä, tietenkin läheisten tuella. Kestettävä, mutta myös tunnettava kuin mies.
ja siinähän se löytyi vastaus kysymykseen, miks.
Meistähän se paljolti lähtee, vanhemmista ja tavastamme kasvattaa lapsemme. Tunteiden näyttäminen pitää olla luvallista ja turvallista myös poikalapsille. Ja kasvatus ei muutenkaan saa olla liian tiukkaa muttei myöskään liian vapaata. Viime vuosien vapaa kasvatus, siinä on menty aivan metsään.
vastaus löytyi. Vapaa kasvatus on siinä hyvä, että on vapaus puhua mistä tahansa asioista ilman pelkoa.
Ehkä tiukempaa saisi olla siinä, että oppisivat kunnon kohteliaat tavat.
Mutta nyt on jo unen aika. Hyvää yötä ja kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta.
Palaillaan jos asiaa mieleen tulee.
Kauniita unia kaikille lukijoille myös :)
kuten uutiset kertoo, kaikki käteen osuva käy...jakoavaimet, rattilukot..
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1391450
kuin, että ei voi ymmärtää. Kai se alkoholi sitten sekoittaa joidenkin vintin niin totaalisesti, että tehdään järjettömyyksiä.
Sen vielä jotenkin ymmärtää, että kännipäissään kohelletaan ja kaikkea sattuu. Joskin grillin sytyttämiseen teltassa ei riitä selitykseksi pelkkä känni, ei se känni yksin ihmisestä tyhmää tee. Mutta se väkivaltainen käyttäytyminen, joka joillain ilmenee humalatilassa, miks??
Ei toista ihimistä voi omistaa, olokohon ny niin kuumaa rakkautta ku lystähän. Soon sairautta jos on niin omastaan tarkka notta jakoavaamilla pitää sitä lähimmääsen pääkuorehen päntätä. Tällaanen ihiminen on onneton ja epäluuloonen muiskin asioos. Varmahan häijy parannettava. Tulooko tuollaasesta enää kelevollista kaveria tekemälläkään. Ensimmäänen ehto on notta epäälijä tierostaa itte ittelensä notta on ny sairas ja tarvittoo apua, ammattiauttajaa. Vaimovainaa "houkuutteli" työkseen, oikeen rahan ereestä justihin tällaasia tapauksia takaasin "elämähän" tuolla terveyskeskukses, teki sitä työtä melekehen 20 vuotta. Ei hän niistä kotona mitään kertonu mutta kyllä välihin huomasin notta ny on ollu taas vaikia päivä. Tuli ehtoolla mun sylihin ja sanoo notta hän on ny väsyny. Voi meitä ihimisiä ku meitä on niin monenmoosta.
Kyselin tuossa hiukan lyhykäisesti, mutta ihan oikeasti minua huolettaa ja surettaa nämä tapaukset. Nuoria ihmisiä menee ihan turhaan.
Muutoin, olen myös kuullut erään ammattiauttajan läheiseltä miten raskaita esimerkiksi epäonnistumiset auttamisessa ovat. Asiakas on päätynyt itsetuhoon kaikesta avusta huolimatta. Tuli nyt vaan tuosta mieleen..
Meissä on monenlaisia. Ajatteles, on kahta voimaa, hyvää ja pahaa. Jos ei olisi niin me elettäs ....hyvässä maassa.
Hyvääshän täs eletähänki ja Sä oot yks hyvä asia hyvääs maalimas. Juhannus suukkoo Sinulle. terv. seppä ja pieni nukkuva Tiitu täältä pohojanmaalta.
Sitä erityisen hyvää maata, sitä missä me jokainen joskus olisimme eli ennen sitä omenan syöntiä.On ollut hyvä juhannusaatto, lämmin ajatus Sinulle ...*
"Miksi miehet ovat niin mustasukkaisia, toisin kuin naiset? "
Et tunne kai lainkaan miestä ja naista, eroavaisuuksia,
yksi esimerkki, olisi kyllä hyvä tietää 5 v ennen kuin aloittaa seurustelun.
-jos HILJAINEN nainen menee ulos hakemaan mies-seuraa ja sänkykaveria,
-jos HILJAINEN mies lähte hakemaan, sänkyseuraa,
KUMPI saa nopeammin ja varmemmin sänkyseuraa,
mies vai nainen ?
Vastaa jos olit tosissasi.
Minusta saisi sänkyseuraa helpommin mies, joka tapauksessa :)
Muulta osin - time-out- täytyy miettiä ;)
ps. naisia ja miehiä tunnen paljon ja hyvin, erojakin olen huomannut.
Toisaalta en halua pelkästään synkistellä, ainakaan tällaisena iltana. Mutta kysymyksiini voisin liittää vielä monta miksi-kysymystä, jotka alituiseen mieltäni vaivaavat.
Nuo sinun kysymyksesi olivat hiukan eriskummallisen erilaisia :)
"Minusta saisi sänkyseuraa helpommin mies, joka tapauksessa :) "
Kumpia on enemmän huoraamassa ja tienaamassa,
miehiä vai naisia,
kummat saavat enemmän €uroja palveluistaan?
en lähde keskustelussa lainkaan. Olen female ja seurani on male ;)
No miehet ja miehet saa enemmän rahaa kun ne hakee vanhaa ja rahakasta. Naiset sitävastoin ovat viisaampia ja pitävät laajaa asiakaskuntaa yllä.
Jos ei vaivaudu asiallisesti muutomaan kysymykseen vastaamaan,
saa stten tyytyä muutenkin kohtaloonsa.
Ei ole tarkoitus yhtään väkisin käännyttää aikuisi aihmisiä.
Että hyvää Juhannuksen jatkoa vaan teillekin.
Täss ketjussa on monta asiallista viestiä, eivät kait olleet sun makuusi. Miksi aloittaa viesti jos ei viitsi ottamaan kantaa kun lopuksi?
En lukenut yhtään muita viestejä, koska tiedän varmasti itse aivan tarpeeksi.
Meillä ja suvussamme menee aivan riittävän hyvin,
kuusi lasta on koulutettu jokainen kahteen korkeaan ammattiin,
vanhempani seitsenkymppiset ja isovanhempammekin 90v. seutuvilla voivat hyvin.
Aloitin, aioin ottaa aloittajan "lempilapsekseni",
jolle antaa tarvittaessa "hyvin paljon apua".
Joidenkin kanssa on kirjoiteltu kukausiakin,
en yleensä harrasta joka päivä uusia pätkätarinoita.
-----------------------------------------
Mutta koska aloittaja lähti tuolle linjalle, ei ole mitään järkeä jatkaa.
Tälle linjalle
Kirjoittanut: miks??? 22.6.2007 klo 23.47
en lähde keskustelussa lainkaan. Olen female ja seurani on male ;)
ja hyvää yötä :)
Keskenäänkö ne naiset?
"äffälle
selventävä kysymys 23.6.2007 klo 10.40 "
noin vähästä en ymmärrä mitään, näin on.
kaikki mielessäni olevat synkät ja kielteiset asiat. Käännän ne positiiviseksi:
Miten ja milloin maailmassa ihmiset voisivat olla hyviä toisilleen?
ihmiset ovat hyviä, alkoholi ei vaan sovi kaikille, - joku vain ns. niksahtaa päässä.
Tuohon mustasukkaisuuteen, sekin on kai seurausta lapsuudessa koetuista hylkäämisistä, tarkoitan henkistä hyvlkäämistä myös.
Näinhän se on kuin sanoit. Loputon suo olisi taas kysellä miksi joku juo. Onhan niistä täälläkin ollut paljon.
Samoin mustasukkaisuus on pitemmän kehityksen tulos, ei suinkaan ne tilanteet avioliitossa/suhteessa.
Oikeammanlaisella kasvatuksella voidaan paljon tehdä, toivorikkaana näin ajattelen.
Lähinnä tuossa yömietteissäni ajattelin, että mistä löytyisi päänuppiin myös se oppi, että haettaisiin apua ajoissa. Tajuttaisiin omia virheitä helpommin. Sen sortin kasvatuksessa on paljon petraamista niin kotona kuin koulussakin.
kohdella lähimmäisiään, kuten toivoisi itseään kohdeltavan.
Välinpitämättömyys lisääntynyt huolestuttavasti.
Iäkkäistä vanhemmista ei kanneta huolta.
Kun katsot televisiota, niin melkein joka kanavalta tulee väkivaltaa, monessa muodossa.
Lasten peleissäkin saa pisteitä kun tappaa pahoja.
Ja alkuperäiseen aiheeseen.
Pitäisi oppia miestenkin keskustelemaan ja ilmaisemaan tunteita.
Myös riitely pitäisi osata ajoissa lopettaa, kun huomaa että mies (tai nainen) alkaa hermostumaan, niin viimeistään silloin pitäisi sulkea suu.
Rauhallista Juhannuksen jatkoa kaikille!
harvinaisen samaa mieltä :)
Hyvää loppujuhannusta.
Tuota ensimmeistä väittämää en allekirjoita.
Mielestäni takana on jälleen kerran geeniperimä. Mustasukkaisuus on ollut ihmisen kehitysvaiheissa eduksi oman geeniperimän säilyttämisen kannalta, ja siksi se on säilynyt nykyaikaan - niin negatiivinen ja haitallinen tunne kuin se onkin.
Uros halusi luonnollisesti varmistua siitä, että ei joutunut elättämään vieraita jälkeläisiä, koska ne olisivat vieneet elintilaa omilta. Naaraan mustasukkaisuus taasen johtui pelosta menettää perheen turva toiselle naaraalle, joka oli jossakin suhteessa houkuttelevampi: nuorempi viehättävämpi jne.
Miehen mustasukkaisuudelle ei nykyaikana ole enää mitään järkisyytä, kun ehkäisy on keksitty. Se on taantuva ominaisuus, joka aikojen kuluessa tulee häviämään. Naisen mustasukkaisuus häviää sekin, kun jälkeläisten elämän turvaamiseen ei enää miestä tarvita.
Näin ainakin toivon.
mitään tekemistä. Joskus ihmisestä tulee sairaan mustasukkainen vasta yli 50 v. Missä se geeni ne kaikki viiskyt vuotta lepäili. Keräs voimia vai ?
ja kupla puhkes.....minusta geenit vois olla just noin... nykyisin muutenkin kaikki johtuu tieteiden mukaan geeneistä!;D
Kaikki ihmisen ominaisuudet ja taipumukset periytyvät geeneissä. Ne ominaisuudet, jotka ovat edullisia, säilyvät ja haitalliset katoavat vuosituhansien ja -miljoonien aikana. Ympäristö, kasvatus jne. voi pitää niitä pitkäänkin piilossa, mutta siellä ne silti ovat tallessa, geeneissä, ja jokin muutos ihmisen elämäntilanteessa voi ne laukaista esiin.
Mustasukkaisuus - niin ikävä, tuhoava, sairas ja vastenmielinen piirre kuin se nykyään onkin - on aikojen saatossa ollut eduksi sekä miehen että naisen jälkeläisten säilymisen kannalta. Siksi se on myös säilynyt, niin miehissä kuin naisissakin.
Telkkarista tuli kerran alkuasukasheimosta ohjelma. Siinä semmosen ukon akka häippäsi yön pimeinä tunteina naapurikylään etsimään parempaa miestä. Suurinpiirtein näinhän se toimii yhä edelleen. Ilmeisesti yhteisö huolehti sitten jälkeläisistä.
Onko tuossa nyt mitään outoa?
Eikös tämä ole menossa siihen suuntaan. Ainoa pikku ongelma on vain siinä, ettei kaikille riitä millään niitä parempia vaihtoehtoja. Ihan silkkaa matematiikka.
Helppo arvata kumpaan ryhmään suurin osa eronneista kuuluu. Puhuvat mitä puhuvat.
ovat nuo sinun luonnontieteelliset selityksesi. Mustasukkaisuus ei ole geeneissä. Siellä ovat ulkoiset ominaisuudet, temperamenttipiirteet, piilevät/periytyvät sairaudet yms. Vai onko joku eristänyt tai löytänyt mustasukkaisuusgeenin? Mihin perustat väittämäsi?
Perustelut sinänsä voivat olla oikeita siitä, miksi uros halusi pitää naaraan itsellään. Mutta jos hän kerran oli niin erinomainen eikö ollut järkevämpää ottaa monta vaimoa, kuten muuallapäin maailmaa on ollutkin tapana, jotta oma geeniperimä jatkuu mahdollisimman runsaana.
Ei nykyajan ongelmia voi enää selittää noin pseudotieteellisesti.
tuo sinun viimeinen rivisi, kaksi viimeistä virkettä, kiitos. Siis mihin eronneet kuuluvat ja mitä puhuvat?
se mitä niistä tiedetään ja osataan mukamas selittää. Suurin osa lienee vielä tutkimatta. Sieltä ratkeavat sitten loputkin ihmisten typerät teot :)
Voisin paasata pitkäänkin miten väärässä kartesiolainen dualismi (siis jako fyysinen/psyykkinen) on iät ja ajat ollut, mutta menee liian monimutkaiseksi. Sanon vaan lyhyesti, että ihminen on kokonaisuus. Ei pelkkä biologinen lisääntyvä eläin. Psyykkinen/henkinen puoli on aina mukana myös.
tuonne alemma selitin enempikin asiasta. Joku vaan yrittää löytää liian helpon selityksen, mikä ei ratkaise yhtään mitään käytännön elämän kannalta :)
Vaikka niihin mustasukkaisiin. Puhuvat suurista kokemistaan vääryyksistä.
Pakkohan se näin on olla. Esim. lause: "Laiton mieheni kiertoon..." - helppo arvata, millaisen...
ei kuulu lainkaan sanavarastooni. Ihmiset eivät ole esineitä, joita kierrätetään.
Ei mikään selitys ratkaise mitään eikä ole tarkoitettukaan ratkaisemaan. Se on vain teoria siitä, mistä mustasukkaisuus voi kummuta. Eikä pohdinta etene, ellet esitä parempaa selitystä tilalle.
siihen suuntaan, että mitä asialle voi tehdä. Teorioita löytyisi kyllä, mutta ei ne hyödytä ja jankkaamaan en ala.
Olen päätynyt eräänlaiseen "totuuteen", lieneekö totuus ollenkaan. Ajatellaanpas ihmistä, joka vahtii tiukasti ettei hänen tontilleen vaan tule naapurin kakarat vahingossakaan, tai jos naapuri tai sukulainen on ostanut uuden auton, niin "meille" pitää saada hienompi ja suurempi, tai mulle enemmän mulla on parempi palkka. Vastaavanlaisia löytyy vaikka kuinka paljon. Tai, vuoden sijaisena ollut hyvin työnsä tehnyt vakinaistetaan ja pari vuotta kauemmin ollut työntekijä jatkaa edelleen sijaisena, tästä seuraa mustamaalausta ja muuta mollaamista. Unohtamatta parisuhteessa olevaa mustasukkasuutta. Eli olisiko sittenkin kysymys "sairaanloisesta" omistamisenhalusta ja oman itsensä korvaamattomaksi tekemisestä? Joka suhteessa? Jotakin samaa näissä kaikissa on. Minä, minulle, minunpas. Näin se olisi tai saattaisi olla periytyvää luonteenpiirteenä. Kuhan aattelin.
Nykyään kait kierrätetään ilmeisesti kaikkea ihmisiä myöten.
minäkin enemmän kallistuisin. Omistushalua ja etenkin sairaalloista vallankäyttöä se on. Siihen liittyy huono itsetunto ilmeisen selvästi. Ei toista tarvitse epäillä tai kontrolloida jos oma nuppi on kunnossa.
Temperamentti ei ole ulkoinen piirre. Fyysisten sairauksien lisäksi myös psyykkiset sairaudet, tai taipumukset niihin, periytyvät. Varmaan olet huomannut lapsia ja heidän vanhempiaan verratessasi, että monet henkiset ominaisuudet (mm. temperamentti) ovat periytyneet yhtä lailla kuin fyysisetkin.
Ei mustasukkaisuusgeenin löytyminen ole lainkaan mahdotonta. Käsittääkseni on onnistuttu paikantamaan geeneihin useitakin henkisiä ominaisuuksia. (Joku biologi voi kertoa esimerkkejä.) Moniavioisuuden suhteen olet oikeassa; se olisi todellakin edullista miehen geenien leviämiselle, ja siksipä mies onkin yhä luonnostaan moniavioinen.
Pseudotieteellä ei voi selittää nykyajan eikä menneen ajan ongelmia, mutta minun väitteeni eivät ole tiedettä, vaan pelkkää luonnolliseen valintaan pohjaututuvaa päättelyä. Sinun tehtäväsi, jos aiot ajatukseni kumota, on löytää vasta-argumentteja. Sitä paitsi psykologiset selitykset eivät kumoa biologisia, vaan täydentävät niitä.
Kaikki, mikä on haitaksi, pyrkii väistymään perimästä ajan mittaan. Niin mustasukkaisuuskin tulevaisuudessa, koska sille ei enää ole järkisyytä, ja koska se nykyään on vain vahingoksi kaikille osapuolille.
oikeeta vastausta tuohon joten annan toisten
vastata.....
yleistämällä, kaikki miehet samaan kastiin
kuuluviksi? Sellaiset naiset tarttis viedä
tutkituttavaksi johonkin:)
vaan ihan julkinen sanakin yleistää.
leimata, minäkin niin kunnollinen jottaha:)
että syntyy keskustelua. Täytyy kärjistää. En minäkään niin toope ole, ettenkö ymmärtäisi poikkeuksiakin olevan :)
Ja ennakoin noita juhannuksen uutisia. Olihan siellä yksi puukottajanainenkin.
Sanalasku on muuten oikeasti:
Poikkeus testaa säännön.
Jollekin tullut aikoinaan käännösvirhe :D
Minua on aika lailla tutkittu. Mitähän vielä uupuisi ;)
kuhan annoin ajatuksen siemeniä ;)
Mutta on sitä jussina kohellettukin ja kaikki ei oo ees viel kotonaan.
hukkumisuutiset. Entä kun nuori, yleensä mies, hyppää kännipäissään järvenpohjan kiviin; loppuelämä menee sitten pyörätuolissa, - hirveä opetus hetken kohelluksesta :(
Aikas karvaita siemeniä olivat, vähemmälläkin
olis selvinny;)
Mie sitä en kohellellu, istuin verannalla
käit ristissä ja kahtelin laineihen liplatusta
kun muut kittasivat kaljoo, mie join vain
lähevettä ja pläräsin virsikirjoo,
uskothan ;DD
käet ristissä värssykirjaa pläräät...noo, ja minkä vuojen painosta?
Minoon ollu nii ettei uutisaiheita synny näistä.
Muuten uskon kyllä, mielelläni ihan :D
aivan yhtä mustasukkaisia ja omistushaluisia, - se vaan ei näy henkirikostilastoissa, - vaan ehkä paremminkin avioerotilastoissa.
Olen samaa mieltä. Eikä se mustasukkasuus tai omistamisenhalu jää pelkästään aikuisiin. Sitä ilmenee jo lapsilla niin tytöillä kuin pojillakin, naisilla ja miehillä. Kaikissa ikäryhmissä. Sitä ajattelin, kun keskusteluissa pohdittiin miksi mustasukkasuutta ilmenee. Ehkäpä se kuitenkin on olemassa syvällä jokaisessa. Toisilla se vaan tulee pintaan agressiivisesti ja toiset pitää sen tunteen siellä jossakin eikä anna tulla pintaan.
Ja mikä sen sitten saa niin vahvasti tulemaan esille, onkin hyvä kysymys.
lapsilla mustasukkaisuuden kateudeudesta?
yks ja sama asia. Pikkusen eri tavalla puheessa tulee esille. Mikä sitten on mustasukkasuutta ja mikä kateutta. Itte ajattelen, että mustasukkasuus on kateutta laillansa.
No vastaan kysymykseesi. Ajatellaanpas lapsia tulleessaan vaikkapa mummolaan. Kyllä siinä alkaa melkoinen rulianssi. Kun otat yhen syliin niin toinen on ajamassa pois. Tämän katon mustasukkasuudeksi, vai onko se kateutta. Kyllä tätä on tullu katteltua "lapsen näkökulmasta" jo kauan. Luonteenpiirteet ovat jokaisella jo syntyessään eikä niitä kovasti kukaan voi muokata. Tietysti kasvatuksella, siis omalla mallilla ja ohjaamalla saadaan käytöstapoja ja itsehillintää.
Mutta, yksi tärkeä seikka varmasti on siinä, että me aikuiset osaisimme, lasta pienestä pitäen, tasa-arvosesti kohdella ja huomioida omassa perheessämme sekä muualla, mm. päivähoidossa, koulussa ja erilaisissa vapaa-ajan toimissa. Tämä antaa lapselle jo pienestä pitäen hyväksyvämmän ja joustavamman evään aikuisuuteen. Nimittäin, kyllä se alku varmasti on siellä lapsuudessa..Olenko itse osanut kasvattaa lapseni niin, ehkä siinäkin olisi ollut parantamisen varaa.
kirjoitustasi, tuli mieleen vielä itsekkyyskin.
Mustasukkaisuus/kateus/itsekkyys - taitavat liipata aika läheltä toisiaan.
Näin ne kiteytyy toisiinsa, eli minä, minulle, minunpa. Jos nyt olisin työssä jossakin yhteisessä palaveri-illassa, niin seuraava kysymys olisi: Mitkä olisivat keinot, millä tätä voitaisiin alkaa korjaamaan/hoitamaan? :) Huh, kysymyskiä kysymysten jälkeen.
Eikö ookkin hyvä alotus, kun pohtimaan alkaa. Laittaa ajattelemaan.
Jos yrittäisi jotakin eroa tehdä, niin mustasukkaisuus on aina ihmissuhteen menettämisen pelkoa, ja mielestäni liittyy nimenomaan läheisiin ihmissuhteisiin. Siinä mielessä lapsetkin voivat olla mustasukkaisia, eivät vain kateellisia.
Omaisuudesta, esineistä, statussymboleista voi olla kateellinen, ja miksei joskus ihmissuhteistakin. Kateellinen ihminen ei niinkään halua itse omistaa kateutensa aihetta, vaan soisi toisenkin menettävän sen.
Olet varmaan oikeassa siinä, että jos lapsi saa hellyyttä kotoaan, hän tuntee ihmissuhteensa turvatuiksi, eikä yhtä helposti pelkää niiden katkeamista. Ehkä olisi mahdollista kasvattaa myös aikuisia irti mustasukkaisuudesta; onhan Lyömätön-koulutuksellakin usein onnistuttu saamaan aggressiivisuus aisoihin.
Järkevä erittely, noinhan se taitaa olla.
Nämä asiat on silleen hankalia, kun helposti mennään syyttelyyn ja varsinkin silloin, kun tilanne on hankala ja toivottoman tuntuinen. Tuolla aiemmin taisi olla, että pitäisi ajoissa hakea apua tilanteeseen. Keinot, mitkä auttaa, on hankala toteuttaa, jos osapuolet eivät ole halukkaita korjaamaan tilannetta. Tai sitten on kysymys jaksamisesta.
Lapsuuden ajan huolenpito ja oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, ovat äärettömän tärkeitä kasvuun vaikuttavia asioita. Kuten myös hellyys ja turvallinen elämäntilanne. Kyllä ne sieltä alusta lähtee nämä meidän hyvät ja pahat olot - tavallaan. Elämässä tulee usein muutakin, mikä sotkee mielen asioita.
Omassa työssäni lasten kanssa olemme päivittäin hetkessä, jossa pitää arvioida omaa toimintaansa lapsen näkökulmasta. Leppeä kieli tiukassakin tilanteessa antaa paremman tuloksen kuin vihainen huutaminen.
voi olla niin vaikea asteista ette se ole tahdonalaista, se on vain sairautta joka on vaikea hoitoistakin.
tytäs joka ei lapsena totellut, tai antanut periksi ennenkuin otettiin puoliväkisin syliin, - ja sen aivan tunsi kuinka tyttö suli ja agressio hävisi. Nyt hänellä on itsellään samanlainen/luonteinen poika, ja onneksi tyttäremme ymmärtää mistä on kysymys, - he ovat kuin kaksoset, äiti ja tytär :)
Syli se on paras leppymisen paikka ja tietysti sylistä lähtee se lämpö ja läheisyys. "Sylihoitoa" on joskus tarvinnut ja kyllä siinä lapsi on rauhottunut.
sen mustasukkaisempia ole, kyllä se on molempien sukupuolten tauti.
Mustasukkaisuus on luottamuksen puutetta, vallanhimoa, toisen alistamisen tahtoa, oman itsetunnon heikkoutta ja sairautta.
Avioliittoa solmittaessa pitäisi olla ehto,joka mahdollistaisi liiton vain ja ainoastaa jos molemmat ovat tai eivät ole mustasukkaisia, näin vältyttäisiin monelta draamalta.
pahimmmillaan on kaikenvaltaava sairaus, johon eivät mitkään tosiasiat vaikuta.
Se myrkyttää elämän vieden kaiken ilon, kummaltakin osapuolelta.
jotka asuivat kerrostalo asunnossaan.Mies oli maalta kotoisin ja vaimo kaupungista.Mies halusi käydä kalassa ja hirviporukassa.Vaimo ei halunnut käydä maalla.No mies jätti vahat lapsuuden ja nuoruuden harrastukset ja vaimo sai pitää miehen kokonaan itsellään.Siellä he yhdessä kököttelivät kesähelteellä osakkeessaan ja lasitetulla parvekkeellaan.Mikä tässä on pointti.No se, että vaimo on niin mustasukkanen koska mies voi vaikka tavata kotikylällään vanhoja koulukavereita ja heidän vaimojaan ja kun hän haluaa, että mihen silmät eivät katsele mitään muuta tässä maailmassa kuin häntä.No niin siellä he siis istuvat osakkeessaan ja juovat kaljaa ja siideriä. Ja kun loppuu niin yhdessä lähdetään lähikauppaan hakemaan lisää, ettei vaan kassaneiti olisi miehen mielestä liian kaunis tai jotain muuta.No yhdessä he sitten alkoholisoituvatkin.Kuka tässä on toope? Minun mielestä mies koska ei ole lähtenyt kotoa pois väljemmille laitumille.Ehkäpä he kuitenkin jotenkin tavallaan elävät onnellisina elämänsä loppuun saakka.
oikein tyypillinen esimerkki täydellisestä sitomisesta, ja toisen tukahduttamisesta, - sekä tuloskin.
Ensiksikin siksi, kun ainakin meidän sukupolven miehet on kasvatettu olemaan/kestämään kuin mies, ei pojat saanut itkeä, se oli häpeällistä.
Toiseksi, kai myös yleensä selviäminen kuuluu miehen perusvahvuuteen, ainakin yleensä - on tietysti poikkeuksiakin.
Mies kokee että hänen kuuluu olla se vahvempi astia, *vaikkei se niin ole* ja sitten kun epäonnistuminen muodossa tai toisessa tulee, maailma romahtaa ja ajetaan päin vastaan tulevaa liikennettä; ei löydy/ole muuta psyykkistä ulospääsytietä.
Ajattelin, että vain meidän sukupolvi on tuollaista, mutta nyt jo seuraan seuraavaa ja sama juttu. Osaisikohan lapsenlapset joku kasvattaa ja opettaa toisenlaisiksi. Siinä haastetta. Vai toistammeko vääjäämättä samoja juttuja alitajuisesti kolmanteen ja neljänteen polveen.
Asennemuutos täytyisi tapahtua siinä, että "mun on itse ratkaistava tämä ongelma". Eikö olisi vahvuutta ymmärtää hakea ulkopuolista apua ennen kuin on liian myöhäistä?
Tuota mustasukkaisuusjuttua olen miettinyt pitkin aikaa monelta kantilta. En keksi uutta ja mullistavaa. Kai se olisi jo poistunut, jos joku patenttiratkaisu olisi. Niinkuin sitäkin, onko se sitten kerrasta poikki, jos toinen on uskoton? Miehille varmaan vaikeampi hyväksyä tuo asia.
yks pari mustia vain on