miksi kaikki, joita on kiusattu monia vuosia sitten, itkette vielläkin täällä. yhyy mua kiusattiin 79 luvulla... jatkataa vain elämää niin kuin teitä ei olisi ikinä kiusattkukkaan. jos vain itkette päivästä toiseen niin se vain pahentaa asiaa kun mietitte sitä kiusaamista koko ajan!!! minua kiusattiin koko 5. luokan ajan. Minulla oli 2 vaihtoehtoa: itkeä ja valittaa päivästä toiseen, tai jatkaa elämää niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Valitsin jälkimmäisen, ja hyvä niin. kts
unohtakaa....
...
232199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Monia on kiusattu melkein koko elämä niin se on ihan eri asia. Ei sitä voi
unohtaa jos se on muuttanut ihmistä.
sanoa sellaisen ihmisen joka ei ole kokenut jokapäiväistä kiusaamista kesälomia lukuunottamatta 11 vuotta putkeen, että miksi me vielä rääytään sellasesta. kun ei sulla itelläs oo siitä kokemusta, niin elä nyt helvetti tuu mulle sanomaan että miltä se tuntuu!
Ei sitä ole niin helppoa unohtaa. Kiusaaminen jättää aina jäljet ihmiseen. Pahimmassa tapauksessa "pilaa" koko tulevaisuuden (vaikka kiusaamista ei enää esiintyisikään).
Kiusaaminenhan useimmiten tuhoaa itseluottamuksen tai itsetunnon (onko noissa jotain eroa??). Ja jos itsetunto on mennyt, tulee ihmisestä useissa tapauksissa syrjään vetäytyvä ja arka. Tämä puolestaan voi antaa lisää kiusaamisen aihetta. Aika pirullinen kierre.
Mulla oli joskus yläasteaikana vähän... vaikeeta muiden ihmisten takia. Olen yrittänyt jatkaa eteenpäin välittämättä siitä, mitä sillon jouduin kestämään. Ja ihan hyvin se on onnistunutkin. Mutta siitä huolimatta jotkut tilanteet tuovat esiin ne pahat muistot ja jälleen tulee tunne, ettei millään ole mitään merkitystä, tai että mikään ei onnistu. Ja ei tietysti onnistukaan, mikäli "tietää" epäonnistuvansa aina.
Ja hyvähän noista asioista on puhua, vaikka ne olisi tapahtunutkin vuosia sitten.
Toi on kyllä ihan totta, että ei tilanne mihinkään etene, jos ei itse tee asian eteen mitään. Ei kannata jäädä tuleen makaamaan, vaan yrittää jatkaa eteenpäin. Useimmissa tapauksissa yritys lopulta palkitaan. :)
Mutta se on hyvä, jos sulla on niin luja luonne, ettet ole antanut kiusaamisen siihen vaikuttaa. Oon kateellinen sulle.
Unohtakaa koko juttu?! :D Sua tosiaan on kiusattu koko 5 luokan ajan? Eli yhden lukuvuoden? Nyt oikein naurattaa. Käsket unohtaa kiusaamisen. se ei ole niin helppoa. tietäisit jos sinua olisi kiusattu sen 11 vuotta taikka enemmänkin.
kuinka evo oot ollu jos 11 vuoden aikana oot vaan antanu kaikkien kiusata ja mitään et oo sen eteen tehny/kukaan muukaan tehny mitää
Tää on ikävä sanoo, mut ne ketä kiusataan, on yleensä semmosii nynnyi, jotka ei osaa puolustaa itteensä! KIUSATUT: PISTÄKÄÄ HANTTIIN NIILLE KIUSAAJILLE PISTÄKÄÄ TURPAAN, (PAITSI JOS ASU NOKIALLA)
Tersk. Nokialainen kiusaaja (vaan nynnyjä kiusailen. saa kunno naurut.)
Jos on kertonut kaikille, vetänyt kusaajiaan turpaan jne. niin mitä muuta
vielä voi tehdä? Ei viitsi tappaakaan vaikka jotkut ovat senkin tehneet.
Mun tapauksesta koulun lopettaminen ratkaisi ongelman.
Ei siinä kuule voi paljon mitään tehdä jos rehtori ja opettajat osallistuvat kiusaamiseen sekä kiusaajia on paljon. Jälleen kerran typerää lapsellista yksinkertaista ajattelua osoitat.
Kiusaajat ne niitä todellisia pelkureita ovat. Hyökkäävät toisten kimppuun ryhmässä. Epäilenpä kuule, että kukaan pärjää tilanteessa jossa on kymmenen yhtä vastaan.
Tulehan jo pois sieltä fantasia maailmastasi takaisin todellisuuteen.
Jos joku täällä unelmoi jostakin fantasiamaailmasta niin se olet sinä.
Ai sinä!!!! Noo niin arvelinkin.
Olet kyllä harvinaisen idiootti, ei voi muuta sanoa. Kiusaaminen on TYPERÄÄ touhua, ei lainkaan coolia.
Joku päivä ne nynnyt nauravat sinulle, usko pois.
huoh.. ehkä ymmärrät VÄHÄN paremmin kun täytät yksitoista..
Joillakin on ehkä ollut pahempaa kiusaamista kuin sinulla joten älä luule, että yhden vuoden perusteella tietäisit mitä todellinen kiusaaminen on. Asiat eivät sitäpaitsi ole noin yksinkertaisia ja jokainen järkevä ihminen ei ole noin yksinkertainen niin kuin sinä.
Kuule ette ees tiiä miten mua kiusattiin 1 vuoden ajan... ja en nyt tarkoittanutkaan että pitäisi unohtaa, mutta jos te vaan valitatte ja itkette niin ei se mitään auta JUMALAUTA ei mikään ihme että ette voi jatkaa elämää niin kuin mitään ei olisi tapahtunut kun te joka päivä mietitte sitä että kuinka teitä kiusattiin helvetti! ja mitä helvtin kiusaaminen muuttaa ihmistä!!! helvetti ei se kiusaaminen sua muuta! jos joku sanoo sulle että oot läski vaikka sun BMI on 15 niin uskotko sitä ja sitten itket kotona että yhyy oon läski ja sitten pitää laihduttaa! kiusaaminen ei sua muuta! vaan se muuttaa jos uskot mitä kaikki sanoo sulle! viereisessä pöydässä joku nauraa, luulet heti että se nauraa sulle, tuttua`??!?!?! se on oma vikas jos kiusaaminen on sua muuttanu koska jos uskot kaikki jutut mitä sulle sanotaan!!! jos fyysisestä kiusaamisest oot kärsiny niin mikset vaihtanu koulua? on jo helvetti kumma jos kukaan ei puutu asiaan ja itse vaikutat siihen eniten että loppuuko se vai ei!!!!!!! toivottavasti saitte selvää kun tää piti kirjottaa nopeesti!!
On päiviä jolloin ei koko kiusaamista ajattelekaan mutta mieleen se aina
palaa, jos se on vaikuttanut elämään niin paljon. Masennus ja yksinäisyys
muistuttaa aina kiusaamisesta, eikä sitä siksi unohda. Kysymys ei ole siitä
uskooko ne mitä sulle sanotaan tai ei. Et tiedä paljoakaan ihmisen psykologista
jos väität, ettei kiusaaminen ja siitä kasaantuvat ongelmat muuta ihmistä.
Koulun vaihtamineenkaan ei tapahdu tuosta vaan. Eikä se kaikkien
tapauksessa auta.
Tuskin sinua edes on kiusattu kunnolla. Huomaa jo tuosta ajattelustasikin sen, että et oikein taida ymmärtää mitä todellinen kiusaaminen tarkoittaa. Olet todella yksinkertainen ihminen etkä näytä pystyvän ajattelemaan syvällisesti mitään tärkeitä asioita.
" Kuule ette ees tiiä miten mua kiusattiin 1 vuoden ajan... "
No miten sinua on kiusattu vai onko kiusattu ollenkaan? =)
Minua siis kiusattiin melkein joka päivä, paitsi viikonloppuisin ja sillon kuin olin kipeä.
Kun tulin talvella kouluun, sain 5 lumipalloa naamaan ja heti sen jälkeen kaikki kiusaajat ovat kimpussani ja kamppasivat koko ajan ja potkivat, kaatoivat kaikki kirjat ja muut koulutavarat lumihankeen. Tunti alkoi. 2 minuuttia oli mennyt tuntia kun joku lähellä istuva kiusaaja sanoi: ''*****, kato tänne!'' katsoin, ja sain kovakantisesta historian kirjasta naamaan. Seuraavat 2 tuntia mua heiteltiin kuminpalasilla kunnes välitunti alkoi. Olin menossa naulakoille ja juuri laittamassa kenkiä jalkaan kunnes joku päättää tulla takaa päin ja kampata. Saan 3 muutakin kimppuuni. Vittu oisin hakannu sen yhen sairaalaan mutta sellanen läski tuli kimppuun niin ei voinut. viimein pääsin välitunnille. Kun tulen ulos, läski ja pari sen kamua alkaa läpsiä suoraan silmiin (vittu mitä naisia nekin nössöt on ku läpsii ku naiset) sitten kun ne oli jotain 30 sekkaa läpsiny mua ni 1 niistä kysy: ''*****, itettääkö sua?'' minä vastasin: ''no ei?'' sitten se sama matkii ja sanoo jollain kimeellä porsaan äänellä: ''no ei?'' sit loppu välkän ne koko ajan ärsytti mua, matki kaikkii juttuja jotka sanoin, tai olin joskus sanonut ja huitoivat sellasilla kuusen/männyn oksilla mitä lie, jotka on ihan saatanan teräviä, niin suoraan silmiin. välkkä loppuu, sitten mennään matikan tunnille, mun pitää laskee lasku taululle, tietenkin se meni ihan väärin ja kaikki nauraa. sitten oli mennyt jopa minuutti ilman mitään kiusaamisia kunnes sitten takana istuva kiusaaja vetää repusta mun tuolia taaksepäin. sitä jatkuu aika kauankin kunnes lopulta meni hermot ja löin sitä, ehkä vähän kovempaaki ku oli tarkotus. jouduin siitä rehtorin puhutteluun ja sain lapun kotiin. ihme kun opettaja kyllä huomasi että minä löin, mutta ei huomannut mitä se toinen teki aika kauan. sitten kun mennään ruokalaan. Minua tönitään ruokajonossa. Lasini kaadettiin ja vettä heiteltiin päälleni. Siinä sitten vähän ajan päästä (edelleen ruokailemassa ollaan) joku sanoi: ''hei *****, onko sulla paskat housussa vai mikä täällä haisee? sitten kaikki lähellä olevat nauroivat. Seuraavalla välitunnilla mua otettiin jaloista kiinni ja raahattiin ja laitettiin sellaseen laatikkoon missä on paljon pikku kiviä ja suljettiin sinne. meinasin kuolla sinne kun ei saanut hengitettyä kunnolla. sitten samat tyypit taas tulee mun luokse ja 1 niistä alkaa vääntää kättäni selän taakse ja se sattui ihan saatanasti, ja aloin huutaa. 1 niistä matki huutoani mutta paljon kimeämmällä äänellä. viimein joku mummeli opettaja puuttui siihen mutta kiusaajat sanoivat: ''tää on vaan leikkiä'', ja mummeli uskoi. noh sitten vuorossa on 2 liikkatuntia putkeen. Siinä ootellaan liikan opee ja mua läpsii 4 tyyppiä silmii ja töni koko ajan. liikkatunnilla mua haukuttiin kokoajan: ''hei ***** ethän se ees yritä hintti!!'' Olin iloinen kun koulupäivä pättyi. Lähdin kotii päin, sitten 2 kiusaajistani tulee takaa päin ja kamppaa maahan ja potkii lunta päälle, kunnes olen ihan lumessa ja lähden juoksemaan pakoon. toinen niistä huutaa: ''juokse vaan kotiin itkemään hintti'', samalla kun heitti jonkun jääpallon ja melkein osui päähän.
Seuraava päivä oli samanlainen, ellei jopa pahempi. Sen jälkeinen samanlainen, ellei jopa pahempi. jne. Kaikista pahin oli kun mut lukittiin jonnekki ullakolle ja olin siellä varmaan 2 tuntia ja itkin siel, kunnes joku siivooja lopulta avasi oven. Aina, tarkoitan todellakin aina, kun ne kiusaajat näki mut niin ne koko ajan kiusas. jokainen päivä oli yhtä helvettiä. Kunnes jossain vaiheessa, en vain kestänyt enää. Silloin en pystynyt tapaamaan ketään, en tuntemattomia, en kavereita jotka olin tuntenut alle nelivuotiaasta, en perheenjäseniä, enkä ketään muutakaan. Aina kun joku katto mua silmiin tai oli ees samassa niin tunsin sen jotenki uhkaavana. Vanhemmat tajus, että kaikki ei oo nyt kohallaa ja jouduin johki ihme tutkimuksii, sieltä sairaalahoitoo. jouduin ottaa 3 kertaa päivässä jonku lääkkeen. Muistan kun mesessä jotkut kyseli ettei sua oo näkyny vähään aikaa. Lopetin 5. luokan siis silloin maaliskuussa ja menin kouluun vasta elokuussa, kun seuraava lukuvuosi alkoi. vaihdoin koulua, minua ei enää kiusattu ja itsetuntoni nousi. Kyllä, se muutti mua silloin. Mutta nyt olen se sama mikä olen aina ennenkin ollut. Ehkä alkuperäisen viestin otsikko oli aika tyhmä, enhän mä tätä nyt unohtaa voi, mutta yritin kuitenkin unohtaa ja onnistuinkin aika hyvin, en ajattele nykyään sitä melkein ollenkaan, ainahan se mielee tulee kun puhutaan kiusaamisista ym. Nyt menen syksyllä ysille, minulla on paljon kavereita, ei kiusaamista ole ollut sen jälkeen, ja kaikki on hyvin. Kaikille kiusatuille voin sanoa: Jatkakaa vaan elämää vaikka se voisikin olla vaikeeta. =)
" jaloista kiinni ja raahattiin ja laitettiin sellaseen laatikkoon missä on paljon pikku kiviä ja suljettiin sinne. "
Mikä se sellainen " laatikko " on. Taidat nyt kyllä vähän liioitella kokemuksiasi. Monet ovat sitäpaitsi kokeneet paljon pahempaa kuin sinä. Tuskin yhden tuollaisen vuoden perusteella ymmärrät mitä todellinen kiusaaminen tarkoittaa. Noo toisaalta olet jotakin kokennut kuitenkin. Tuo muuten on todella vittumaista, että kiusaamisen uhri joutuu johonkin hoitoon. Kai se hoitoon joutuminen on koulun ja yhteiskunnan yritys saada kiusattu näyttämään jotenki hullulta. Mulla ainakin kävi niitä jotakin vitun viranomaisia joille sanoin että olin kiusaamisen uhri, mutta jotka sano mulle " Pitää tutkia mistä todella on kysymys. " On se kyllä valitettavaa, että monet kiusatut eivät voi jatkaa elämäänsä mutta ei se kuitenkaan niiden oma vika ole.
No mutta kun yhyy se asia on niin syvällä mielessä että inhottaa edes mennä entisen ya:n lähelle...Ei kaikkien niitä asioita oo helppoo sysätä taakseen ja kiusaamista on niin montaa eriastetta ettei niitä voi ees vertailla keskenään. Mä oon ainaki saanu kärsiä paljon ja paljon saanu myös helpotusta puhumalla niistä asioista. Ei saa pitää pahaa oloa sisällään!!
Esimerkiksi kaverini kertoi klassisen hätävalheen törmänneensä johonkin kun näin hänen mustan silmän.Poikakaverinsa oli vetänyt turpaan ja selitti tytöllensä myöhemmin että tämän pitäisi ymmärtää kun on ollut niin vaikeaa sillon joskus..
Että pahimmillaan sisäänpanttaaminen aiheuttaa myöhemmin väkivaltaisuutta.
Jos tiedät psykologiasta yhtään mitään, niin tiedät ettei tämä ole mahdollista. Ei aivoja pysty noin vain nollaamaan ja muuttumaan täydelliseksi. Muutenhan kaikki vastaantulijat olisivat todella mukavia ja hyvinvoivia ihmisiä.