Tähän saakka on investointitukia saaneet pientilat tuotantonsa kehittämiseen. Jatkossa investointitukia tulevat saamaan vain kannattavat suurtilat. Vihdoinkin saadaan rakennemuutos liikkeelle oikein tosissaan
investointitukien ehdot
kiristyvät jatkossa
181999
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mites kommentoit tätä?
http://www.lande2000.fi/maaseudun_kehittaminen/6.html
Maatalouteen kohdistetut tuet ovat taas yksi esimerkki siitä, miten ruuan hintaa tuetaan , jotta se olisi kuluttajalle halpaa . Jos investointien kulut lisättäisiin ruuan hintaan täysimääräisesti, niin se olisi nykyistä huomattavasti korkeampi. Jos maajussille maksettaisiin tekemästään työstä asiallinen korvaus, niin silloin ruuan hinta nousisi edelleen. Nyt hän tekee työtä kahden euron tuntipalkalla.
Viitteenä yrityksille maksettavien tukien lista ao. linkissä. Lisää löytyy mm. TE-keskuksen sivuilta kohdasta rahoitus.
http://www.te-keskus.fi/Public/?ContentID=925&NodeID=10530&area=7651
Yritystuista 30 - 40 prosenttia kanavoituu Uudellemaalle.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/7.elokuu/TUET3098.HTM
Kauppa- ja Teollisuusministeriön myöntämät yritystukien jakovaltuudet TE-keskuksille olivat v. 2006 : EU:n rahoittamat: 120 352 260 euroa ja kansalliset yritystuet : 11 519 000 euroa. (kts. ao. linkki)
http://www.ktm.fi/files/15939/Liite2006_fi.pdf
Näillä kaikilla tuilla tuetaan pk- yritysten perustamista ja sitä kautta työllistämistä. Kun yritys saa tuotantonsa käyntiin, niin se siirtää kulunsa tuotteidensa hintaan, jonka sitten palvelua tai tuotetta ostava asiakas maksaa. Toisin on maataloudessa, jossa kuluja ei voi siirtää hintoihin. Raaka-aineista maksetaan edelleen se sama hinta, vaikka kulut nousisivatkin.
Suurilla yrityksillä on myös omia tukijärjestelmiä, josta ao. linkki:
http://www.paijat-hame.fi/tehtavat/eu_ohjelmat/pdf/estayd230500.prn.pdf
Esimerkki suurteollisuuden tuesta on telakkatuki, josta Reijo Kallion kolumni:
http://personal.inet.fi/koti/reijo.kallio/data/kirjoitu/pelataan.htm
Alla oleva lainaus on esimerkki valtion epäsuorasta tuesta, joka kohdistuu taksialaan.
Sosiaalilainsäädäntö tuo takseille töitä
Sosiaalilainsäädännön kehitys toi töitä myös takseille. Vuonna 1964 saatettiin voimaan sairausvakuutus, jonka korvaamista kyydeistä tuli yksi taksipalveluiden kysynnän kasvualoista. Myös muut julkisen sektorin maksamat kyydit, ennen kaikkea koululaiskuljetukset alkoivat samoihin aikoihin lisääntyä. Tämä kompensoi niiden kyytien menetystä, jotka yksityisauto taksilta vei.
Yhteiskunnan maksamista kyydeistä tuli myöhemmin nimenomaan maaseudun taksiliikenteen tukiranka. Niiden osuus kokonaiskysynnästä oli 70-luvulle tultaessa jo 15 prosenttia ja määrä kaksinkertaistui vielä 1990-luvun puoliväliin mennessä.
60-luvulla taloudellisesti merkittävä oli myös vuonna 1967 käyty voitokas taistelu, jonka ala kävi 1950-luvulta periytyneen autoveron palautuksen puolesta. Tämä oli merkittävä saavutus, sillä taksiala ei ole saanut suoraa tukea valtiolta millään muulla tavalla. Toki ammatinharjoittamista edisti myös valtiovallan suosiollisella avustuksella toteutettu tieolojen kohentaminen, mutta se ei kohdistunut vain taksielinkeinoon.
Vuonna 1983 vammaiskuljetuksia hoitavat taksit pääsivät kuitenkin yllättäen valtionavun piiriin. Sopivien autojen varustamiseen alettiin nimittäin myöntää valtion tukea. Vammaiskuljetuksista tulikin 1980-luvulla tärkeä sektori taksiliikenteen sisälle. Vuonna 1992 voimaan astunut vammaispalvelulaki lisäsi näitä kuljetuksia vielä olennaisesti.
Taksi- ja henkilökuljetusala on erittäin tärkeä sektori suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen tukeminen mahdollistaa sen käytön kaikille ihmisryhmille. Aivan samoin on ruuan kohdalla. Tulisiko jonkun mieleen perustaa saitti taksiliikenteen tai yritysten tukemista vastaan ?
Miksi kannattavat suurtilat tarvitsee investointitukia?
-Vihdoinkin saadaan rakennemuutos liikkeelle oikein tosissaan-
Talonpojantappamista suomeksi sanottuna, toivotaan hartaasti että tulee vielä sekin päivä jolloin nämä sun kaltaiset tappajapaskiaiset joutuu vastuuseen teoistaan.
Vaan kuolevat nälkään.Se on luonnon laki.Ahneella on paskanen loppu.Vertaa sopuleihin.
Suurtilat saa ylimääräistä tukea 100000 euroa/vuosi.Tuohan niiden toiminnan kannattamattomuuden osoittaa.Palstan valvoja on näitä investointi-idiootteja,joka sensuroi vapaan keskustelun tästä asiasta.Paljon olisi sanottavaa,mutta täällä sitä ei saa tehdä.
saavat vuosittain 100 000 euroa ylimääräistä tukea per vuosi?
Olisi ihan kiva tietää.
niin näin käy.Verovaroista.
antaa invest.tukia (ns.starttiraha) pienille ALOITTAVILLE tiloille, josta saa rueta sitten kehittämään isompaa jos rahkeet riittää. ei kaiken tarvii olla suurta ja mahtavaa kuten taannoin NL:ssa, pienikin pärjää.
eikös ne tähänkin asti ole menneet isoille tiloille vai väittääkö joku muuta?
ja ovatko sen alapuolella olevat pienet tilat hakeneet investointitukea.
kasvinviljelytila: min 200 ha peltoa
kotieläintila: väh 300 ey yli 100 ha peltoa
ei siinä mitään.
itse sain kun hain investointitukea kun oli noin 30 ey ja kokonaisala viljelyksessä vuokramaineen 33 ha.
Nykyään tilanne onkin aivan toinen, eli kyllä sitä pienikin on saanut investointi rahaa
Kokeilikkos hakea tukia kuivaamoon tai johonkin muuhun? Ei ainakaan B alueelle tippunut tavalliselle "torpparille" muuta kuin myötätuntoa (45ha karja). Ne avustukset meni niille isoille, joilla jo muutenkin on ja oli kapitaalia.
kuin paalaimeen ja navettaan ja molempiin sain, ensin mainittuun tietenkin vain korkotuetun lainan.
Kuivaamoa en nähnyt sellaiseksi mitä olisi kannattanut rakentaa koska vilja-alaa ei niin mahdottomasti ole ollut etteikö sitä mieluimmin rahtina kuivaisi.
ja B-alue on kyseessä.
kolhoossikailoilleko?
Mutta eikö ole kummaa, kun toisella puolen huudetaan tehokasta toimintaa, rakenne kehitystä yms, ja toisella puolen halutaan se estää. Esimerkkinä tämä 20 000 munivan kanan raja?!
Suurtilojen paijaus on täydellinen virhe.Lopputulos on sama kuin N-Liiton kolhooseilla,tai ehkäpä paremminkin 1917 vallankumouksella.Nälkähän ratkaisee lopputuloksen,ei mikään muu.Täyttä hulluutta ja järjen ja tiedon puutetta koko investointituki.Kaiken lisäksi perustuslakimme vastaista toimintaa.
Miten ne voi kiristyä,kun niitä ei ole ikinä voinut edes hakea?Älä puhu paskaa.
idässä riitti, eikä suuri ole aina kaunista ja hyvää.
Amerikassakin suuri ei ole kaunista.
Mielummin pieniä ja enemmän kuin suuria ja ..
Työllistävä vaikutuskin pienemmillä parempi.
Entäpä miten suomikulttuuriin sopii ja voi hyvin, ison tilan johtaminen?.
Ennen täällä oli muutamia kartanoita, joissa pehtoori töitä johtamassa, nykymaailmassa kun työntekijöiden palkkaaminen on kallista.
Mitenkä nämä asiat hoidetaan? kun tavoitteena on suuri ja suurta.
Ihmisellä kun on vain kaksi kättä ja jalkaa ja huilatakin täytyisi joskus, nukkuminen pakollista.