Vertailen tässä Olympus E-510, Pentax K10D, Nikon D40x, Canon 400D, Sony DSLR-A100.
Ensimmäiseksi järjestelmädikiksi. Canonilla näyttäisi olevan eniten linssivaihtoehtoja. Tällä palstalla korostettu muovimaisuus ei todellekaan ole määräävä tekijä. Sillä kameralla eikuvata kaatosateessa, eikä sitä käytetä lyömäaseena. Pitäisi saada vain käyttökelpoinen halpa ja aloittelijan tarpeet tyydyttävä kokonaisuus, jolla saisi paremia kuvia, kuin pokkarilla filmivastaavuuden 28--300mm alueella.
Ensimmäiseksi järjestelmädikiksi. Canonilla näyttäisi olevan eniten linssivaihtoehtoja. Tällä palstalla korostettu muovimaisuus ei todellekaan ole määräävä tekijä. Sillä kameralla eikuvata kaatosateessa, eikä sitä käytetä lyömäaseena. Pitäisi saada vain käyttökelpoinen halpa ja aloittelijan tarpeet tyydyttävä kokonaisuus, jolla saisi paremia kuvia, kuin pokkarilla filmivastaavuuden 28--300mm alueella.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Noista Pentax K10D- kuvanvakaaja, ja lisäksi runko suojattu muita paremmin kosteudelta ja pölyltä.
Noista kameroista mikä tahansa päihittää digipokkarit. Jos siitä vielä haluaa parempaa laatua niin sitten täysikoista kennoa esim Canon 5D, runko noin 3000€ objektiivit päälle.
Kokonaisuus ratkaisee: salama, lasit, huollon toimivuus ...
sitten Nikonilta ja Canonilta noi iänikuisetmopomallit???????
Nikonin D80 ja canonin 30D kuuluu sen kans samaan sarjaan.
Mikset kysynyt samantien Pentaxin halpismalleja jos kerta noita mopoja on tarkoitus harrastaa???????
Pitäisi saada tuo paketti 1600€ lla (runko, 28-300 lasit, salama) todellakin telepäässä olisi oltava vakain.
Aivan sama minkä valitset. Jos kuvanvakainta haluat pitkään putkeen tarvitset kameran jonka rungossa on vakain. Canonin objektiivien runsaus ei merkitse että se olisi sinulle mitenkään optimaalinen valinta jos aiot ostaa vain yhden tai kaksi objektiivia ja vielä haluat vakaimen. Kaikkiin merkkeihin on saatavana runsaasti objektiiveja esimerkiksi Sigman ja Tamronin valikoimista.
Kerrotko miksi (luulet) tarvitset kuvanvakainta?
Mitä aiot kuvata, missä aiot kuvata?
Ei se kuvanvakain ole todellakaan mikään autuaaksitekevä asia.
Vaikain on päivän sana, se on ikään kun teleputkien "Viagra" sillä onnistuu aina ;D
Totuus on toisenlainen, vakain ei koskaa korvaa jalustaa.
Jos taas kuvaat liikettä, kuten urheilusuorituksia ei niitä 1/15 sek ajoilla kuvata.
Jos on paikallaan oleva kohde ja kuvaaja tärisee toki vakain autta, muutenhan se olisi turha.
Jos kamera ei ole mikään nyrkin kokoinen muovikukko, vaan oikean kokoinen siitä ja tötteröstä saa miehekkään otteen ja jos tukee itseään vielä johonkin siinä on "vakain" joka toimii aina.
Muuten tässä on setti jolla pääsee taatusti liikkeelle ja ilman vakainta.
http://www.topvision-online.de/details.html?item=138698039445eec2d893e2d&&highlights=
Jos satsin ottaa Anttilasta: 499,- saa vielä suomenkieliseen aapisen mukaan....no sama se mihin rahanne kylvätte....kun homma on alullaan Petax K110D ajaa 110% kameran tarpeen, siinä on kaikki mitä oikeassa kamerassa pitää olla.
> Kerrotko miksi (luulet) tarvitset kuvanvakainta?
En ole alkup. kysyjä ja tiedän kyllä mistä kenkä kohdallasi puristaa, mutta vastaanpa kuitenkin.
1600 € kokonaisbudjetti ei nyt vaan kertakaikkiaan riitä valovoimaiseen teleen, vaan on tyytyminen joko valovoimaltaan surkeaan (ja muutenkin vähän kyseenalaiseen) superzoomiin tai (mieluummin) kahden objektiivin pakettiin, joista lyhyempi voi ollakin valovoimainen (esim. 25-75/2,8), mutta telen kanssa joutuu auttamatta tyytymään f/5,6 -valovoimaan.
Auringonpaisteessa vakaaja on tarpeeton, mutta kyllä sille herkästi tarvetta löytyy. Noilla milleillä ja valovoimalla siihen ei tarvita kuin vähän puita ympärille ja/tai pilvinen keli.
Ja ennen jalustasta viisastelua olisi hyvä taas kerran palauttaa mieliin käytössä oleva budjetti. Hyvä jalusta kun maksaa sekin satasen tai pari. Niillä Anttilan yms. parin kympin muovi-ihmeillä ei telen kanssa tee yhtään mitään.
> Ei se kuvanvakain ole todellakaan mikään autuaaksitekevä asia.
Onpa vaan silti ihan mukava apu, etenkin budjettiluokassa, missä on tyytyminen valovoimaltaan heikompiin tai vanhempiin, käytettyihin objektiiveihin. Minä en näe mitään syytä olla ostamatta vakaajaa, kun sen saa satasen tai parin lisäpanostuksella (vakaajalla varustetut rungot) - mikäli ego kestää sen, ettei oma kamera ole "ammattilaismerkkiä".
Eli kysytäänpä vielä suoraan: miksi ei vakaajaa, jos sellaisen puoli ilmaiseksi saisi? Koska joku pahoittaa mielensä, kun ei voi enää leuhkia omalla vakaajalasillaan, jollaisen saa vain a) isolla rahalla ja b) siihen ainoaan oikeaan (=omaan) suosikkimerkkiin?
Minulla on ollut pari viikkoa E-510 ja kaverillani on 400D ja toiselta löytyy joku kuvanvakaajalla varustettu Pentax. Muista mainitsemistasi kameroista ei ole henkilökohtaista kokemusta. E-510 on arvostelu http://www.cameralabs.com/reviews/OlympusE510/ jonka videolla näytetään kuvanvakaajan hyöty.
Canon 400D:n arvostelu on http://www.cameralabs.com/reviews/Canon400D/
Nikonin arvostelu http://www.cameralabs.com/reviews/NikonD40x/
Sonyn http://www.cameralabs.com/reviews/SonyA100/
Olennaista näissä arvosteluissa ei ole pisteet vaan pikemminkin arvostelusta syntyvä mielikuva sopiiko kamera minulle. Kun tietää suunnilleen kameroiden heikkoudet kannattaa mennä liikkeeseen ja kokeilla mikä sopi käteen. Tekniikalta samanhintaiset kamerat ovat suunnilleen yhtä hyviä.
Canonin ja Nikonin selvä etu on niiden yleisyys. Molempien markkinaosuus laskee vähän koko ajan, mutta minulta taitaa loppua elonpäivät ennen kuin jostakin muusta merkistä tulee markkinajohtaja (tosin Nokia tekee nykyään eniten kameroita :-). Näihin kameroihin saa suttuzoomeja edullisesti, mutta laatu maksaa.
Olympuksen etu on oikeasti toimiva pölynpoisto (aikanaan minulle syy valita tämä merkki). Haluan vaihtaa linssin kun siihen on tarve enkä viihdy kameran rassauksessa. Olyn kenno on hieman pienempi, mutta sillä ei ole (juurikaan) merkitystä sen paremmin hyvässä kuin pahassakaan.
Jouk'hakainen luotti viagraan (josta minulla ei kokemusta), mutta minä luotane enemmän vakaajaan. Kuvasin viime viikolla yöllä. Puoleen yöhön asti pärjäsi ISO 100:lla ja f/3,5 linssillä. Kahden aikaan aamuyöstä ilman vakaajaa ei oli pystynyt kuvaamaan ISO400 edes ainoalla f/1,4 linssilläni. Jalka on hyvä ratkaisu, mutta tosimiehet menevät sellaisiinkin paikkoihin, joihin autoilla ei pääse. Isot pojat väittävät, että Olympuksen vakaaja auttaa kaksi-kolme aukkoa.
Kamerasta syntyvä mielikuva on jonninjoutava asia. Canon 400D on oikeasti upea ilmestys, olympukset ovat todellisia järkkäreitä (eikä pokkareita joihin voi vaihtaa linssin) ja Pentaxilla saa paljon ominaisuuksia edullisesti. Harrastelijalle kuitenkin tärkeintä on se, että omaa kameraa on kiva käyttää.
On noita laseja vakajalla ja ilman. On ollut eri merkkisiäkin (Nikon, Canon).
itse en vakaajaa näe kovin tarpeelliseski. Onhan se tietysti mukava lisä, mutta en kyllä sen perusteella mitään valitsisi.
Vakaajat ovat harrastlijakameroiden pakko-ominaisuus muutaman vuoden kuluessa. Markkinavoimat painavat sen niihin maksoi mitä maksoi. Sama juttu kuin pölyn puhdistajat. Minullakin on viitenänä vuonna tarvinnut digikenno putsata tasan nolla kertaa, kuvia 60000 takana.
Kannattaa tarkkaan harkita mitä oikeasti tarvitsee, tärkeintä tietysti on että itse pitää kamerastaan. Pentax on oikeasti hyvä kamera, ja miksei Olympuskin.
Saa nähdä tuleeko kohta Canonin runkoihin vakaaja kun muillakin alkaa olla. Ovelan tempun tekivät kun laittoivat vain parempiin kakkuloihin vakaajat niin saavat samalle asiakkaalle myytyä monta vakaajaa. Tosin itse en aio ostaa yhtään vakaajaputkea never. Jalusta on kuitenkin oltava joissakin tilanteissa vakaajasta huolimatta, yömaisemia tai virtaavaa vettä pitkällä valotuksella kuvatessa pakollinen. Kannattaa ennemmin ne rahat laittaa hyvään jalustaan joka on kevyt, tukeva, kestävä, nopea kasata ja purkaa ja pienikokoinen kuljetettaessa. Turha ostaa sellaista halpaa rotiskoa jonka asentamisessa alkaa mennä tupakkia ja ärräpäitä tulee niin että viiden kilometrin säteellä eläimet luikkii pakoon.
sattuneesta syystä
Canon EOS-400D Body schwarz
EUR 599.00 incl.19% MwSt
zzgl.ab 7 EUR Versand
http://www.eg-electronics.de/digitalkamera/?kat=*Canon-EOS400D
Tamron AF18-200mm F/3.5-6.3 XR Di II 346.90 €
http://www.verkkokauppa.com/
Kyllä on joo hieeno paketti. Ihan järkkäri. Eipäjoo. Kyllä on naapurit kateellisia. Äänikin on kovempi ja kuvia voi ottaa jopa ISO 1600 herkkyydellä, mikä onkin tuon valovoiman kanssa tarpeen.
Siis aivan älytön ratkaisu. Mitä järkeä on ostaa järkkäri, jos siihen pitää sitten väen vängällä saada yhden objektiivin ratkaisu? Menee nimittäin se järkkärin päällimmäinen idea - mahdollisuus valita objektiivi kulloisenkin tarpeen mukaan - ihan hukkaan ja lopputuloksena on paketti joka on kyllä kattavalla zoomilla varustettua kompaktikameraa isompi ja äänekkäämpi, muttei niin hirveästi parempi. Nihkeä f/6,3 valovoima nimittäin rajoittaa järkkärinkin käyttökelpoisuutta, vaikka kuinka pystyisi hätätilassa vääntämään herkkyydeksi ISO 1600 ...
Eli sama vielä tiivistetymmässä muodossa; jos syväterävyyden hallinnalla, mahdollisuudella kuvata hämärässä yms. ei ole mitään väliä, riitää kunhan saa auringonpaisteessa näpsittyä kuvia, niin miksi maksaa turhaan järkkäristä?
..ettet ymmärrä kameroista mitään. Tuon objektiivin valovoimaa ja kennon kohinaa ei kannata edes leikillään verrata pokkareihin, se kun on 100varma asia että järkkärit pesee 1/2.5" kennolla olevat pokkarit mennen tullen, tuolla 6.3 valovoimallakin. Vaikka tuon valovoima ei ole telepäässä parhaimmillaan niin objektiivissa on muitakin kuvaan vaikuttavia ominaisuuksia kuin valovoima. Isompi kenno tuottaa kohinattomampia kuvia myös huonommalla valovoimalla kuin pokkari hyvällä valovoimalla. Kyllä ne Powershitit ja Iksukset tuntuu ihan hyviltä jos ei tiedä paremmasta.
Huomaan, että taas on yksi pentu ostanut ihkaoikean snobbailulisenssin ...eiku, anteeksi, tikitaalisen JÄRJESTELMÄKAMERAN.
> tuon objektiivin valovoimaa ja kennon kohinaa ei kannata edes leikillään verrata pokkareihin, se kun on 100varma
Unohdit vielä lisätä nämä perustelut: NIH, MUsta TUntuu (MUTU) ja kaveritkin sanoi näin.
Sitten pääsemmekin harjoittelemaan luetun ymmärtämistä. Lue kirjoitukseni uudelleen, ja kerro, missä kohtaa vertasin järkkäriä johonkin satasen paidantaskupokkariin.
...eikö löydy? Niinpä. Elikkä pidetään vertailukohtana *kompakti*, joita saa/sai (valikoima on kyllä viime aikoina supistunu, kun valmistjaat ovat karsineet valikoimiaan välttääkseen kilpailua omien järkkäriensä kanssa) f/2,8...f/3,5 -valovoimaisillakin objektiiveilla. Ja parhaimmissa vielä vakaaja kaupan päälle.
Järkkärit kohisevat toki paljon pokkareita/kompakteja vähemmän, mutta teiltä teinixeiltä aina tuppaa "unohtumaan" sellainen pikkuseikka, että teille kovasti mieleisten pullonpohjapaketti- ja superzoomien valovoima ja piirto ovat jotain ihan muuta kuin kohina- ja piirtokykyvertailuissa yleensä käytettyjen 50 millisten kiinteiden, makrojen, f/2,8 telezoomien yms. laatulasien.
Nyt puheena olevan superzoomin telepään säälittävä valovoima f/6,3 on 2-2,5 aukkoa heikompi kuin kompakteissa, joten järkkärissä pitää käyttää ISO 800-1000 tilanteessa, missä kompatilla pärjää ISO 200:lla. Tämä kaventaa kohinaeroa kummasti.
> Vaikka tuon valovoima ei ole telepäässä parhaimmillaan niin objektiivissa on muitakin kuvaan vaikuttavia ominaisuuksia kuin valovoima.
Kuten esimerkiksi ... terävyysalueen hallinta?
Eipä ole siinäkään lajissa suurta juhlimista tuollaisella valovoimalla. Heikkovalovoimaisella zoomilla varustettu järkkäri jää tässäkin lajissa aika tarkalleen kompaktien ja valovoimaisella objektiivilla varustetun järkkärin puoliväliin.
Jos siis kompaktin ja teinix-järkkärin välillä on SUUNNATON ero, niin aivan yhtä kaukana teinix-järkkäri on myös kunnollisesta, valovoimaisella zoomilla/kiinteällä varustetusta järkkäristä terävyysalueen hallinnan yms. suhteen.
Piirto?
Tässäkin lajissa on yleensä tapana verrata kiinteäpolttovälisiä tai ainakin kalliita f/2,8 zoomeja kompakteihin ... ja syytä onkin, halutun lopputuloksen varmistamiseksi. Huonoimmat järkkärien zoomit nimittäin ottavat piirrossa turpiin kompakteilta.
> Isompi kenno tuottaa kohinattomampia kuvia myös huonommalla valovoimalla kuin pokkari hyvällä valovoimalla.
Ja mitähän hyötyä tästä kohinattomammuudesta sitten onkaan? Paljonko siitä saa lisäkiksejä, jos kompaktillakin (hyvissä olosuhteissa) otetusta kuvasta saa tehtyä A3 tulosteen, missä ei kohina häiritse?
Ettei vain olisi niin, että järkkärien sietämät suuremmat herkkyydet (ilman kohinan kasvua sietämättömäksi) sallivat kuvaamisen myös haastavammissa oloissa. Tai siis sallisivat, ellei em. etua ulosmitattaisi lähes kokonaan huonon valovoiman kompensoimiseen.
Ostin uuden Photoshopin (edellinen oli vitosversio :-) ja huomasin yllättäen, ettei uusi avaa Photo CD-levyjä. Siirsin vanhat kuvat ja samalla katsoin ne läpi. Opiskeluaikoina luulin olleeni hyväkin kuvaaja, mutta monessa kuvassa joku liikkuu, kohinaa on enemmän kuin Vantaan koskessa, mutta valoisassa otetut kuvat ovat hyviä. Budjetti riitti halpoihin linsseihin. Nykyään digipokkarilla saa teknisesti parempia kuvia hämärässä. Siirtyminen filmistä digiin on toki huonontanut monia asioita ratkaisevasti - esimerkiksi vaimon ulkonäköä.
..no mutuahan se vaan oli. Ihan omaa taustaa sen verran että valokuvausta aktiivisesti harrastanut vuodesta -88 lähtien, monenlaisella kameralla kuvannut vuosien varrella.
Pokkarien kohina rajoittaa ainakin osasuurennosten tekemistä. Ajatellaan vaikka 8mpikselin pokkaria, jolla otetusta kuvasta, vaikka sellainen missä on useampi lintu samassa kuvassa, siitä saa A4 kokoisena ihan kelpo kuvan. Oletko kokeillut miten käy kun rajaat samasta kuvasta pienen osan, jokaisen linnun omaksi kuvaksi? Tuleeko edelleen kohinattomia kuvia niistä rajauksista?
Objektiivin ominaisuuksia valovoiman ohella on piirtokyky, tuleeko tyyny- tai tynnyrivääristymiä.
Edelleen sanon että ei voi verrata järkkärin 6.3 valovoimaa pokkarin 3.5 valovoimaan koska ne ei ole keskenään vertailukelpoisia lukuja. Valovoima ei ole tieteellinen määre joka kertoo paljonko valoa kulkee objektiivin läpi vaan se on halkaisjan ja pituuden suhde. Pokkarin 3.5 valovoima ei välttämättä ole parempi kuin järkkärin 6.3. Myöskin pikselin pinta-ala on ratkaiseva. Aps-c kokoisessa järkkärissä yksi pikseli kerää informaatiota saman verran kuin 1/2.5" pokkarissa kuusi pikseliä yhteensä. Kun jokainen pikseli käsitellään omilla komponenteilla, ja niissä on jonkin verran toleranssia, ja jokainen komponentti aiheuttaa aina kohinaa, tarkoittaa se sitä että pokkarilla otetussa kuvassa on 6x määrä kohinaa verrattuna järkkäriin, vaikka megapikseleitä olisi sama määrä, lisäksi toleranssin aiheuttaman pikselien keskinäiset virheet. Lisäksi eroa tulee siitä että pokkarin pienempi pikseli saattaa joissakin tilanteissa jäädä ilman informaatiota.
Että siinäpä sinä muksu vaan teinittelet ihan rauhassa.
> ..no mutuahan se vaan oli.
Ja tätä sitten julistit 100varmana tietona. Sillä lailla.
> Pokkarien kohina rajoittaa ainakin osasuurennosten tekemistä.
Ja järkkäreissäkö ei ole lainkaan kohinaa, ei vaikka huono valovoima pakottaisi vetämään herkkyyden tappiin?
Sitten on myös sellainen toinen, dynamiikaksi kutsuttu juttu. Senkin suhteen tulee takkiin, jos pitää aina olla ISOt tapissa.
> Objektiivin ominaisuuksia valovoiman ohella on piirtokyky, tuleeko tyyny- tai tynnyrivääristymiä.
Ja mainostamissasi kitti- ja superzoomeissa ilmeisesti ei ole lainkaan näitä vääristymiä. Asia selvä.
Huom. ei muuten kannata jatkossakaan lueskella testejä.
> Edelleen sanon että ei voi verrata järkkärin 6.3 valovoimaa pokkarin 3.5 valovoimaan koska ne ei ole keskenään vertailukelpoisia lukuja. Valovoima ei ole tieteellinen määre joka kertoo paljonko valoa kulkee objektiivin läpi vaan se on halkaisjan ja pituuden suhde.
Mitä epätieteellistä tässä suhteessa on? Se ei miellytä sinua?
> Pokkarin 3.5 valovoima ei välttämättä ole parempi kuin järkkärin 6.3. Myöskin pikselin pinta-ala on ratkaiseva.
Tämä voidaan ottaa laskuissa huomioon, kuten olenkin tehnyt. Jos nyt sanotaan, että suuremmista pikseleistä johtuen järkkärin kanssa sietää käyttää max. ISO 1600 ja kompaktin kanssa max. ISO 200, niin näillä on eroa kolme aukkoaskelta. Kuulostaa hienolta, kunnes laskuihin otetaan mukaan järkkärin zoomin (telepäässä) 2,5 aukkoa huonompi valovoima. Jäljelle jäävää 1/2 aukkoa en kehtaisi mennä kutsumaan suunnattomaksi eroksi. sehän tarkoittaa esim. valoitusajan muuttumista 1/10 sekunnista 1/15 sekuntiin, millä ei edelleenkään hirveästi juhlita.
Toki esimerkki on kärjistetty, zoomin laajakulmapäässä valovoimissa on tyypillisesti eroa vain 1/2 aukkoa ja järkkärillä on tällöin melkoinen etulyöntiasema. Valitettavasti sattuu vain olemaan niin, että huutavin pula lyhyille valotusajoille ja suurille aukoille on enemmänkin tuolla telepäässä...
> Aps-c kokoisessa järkkärissä yksi pikseli kerää informaatiota saman verran kuin 1/2.5" pokkarissa kuusi pikseliä yhteensä.
Oletpas opetellut hyvin ulkoa nämä järkkärisnobien mantrat. Kuusinkertainen määrä informaatiota kuulostaa toki paljon hienommalta kuin kuusinkertainen pinta-ala tai korkeampi signaali/kohina -suhde.
>Kun jokainen pikseli käsitellään omilla komponenteilla, ja niissä on jonkin verran toleranssia, ja jokainen komponentti aiheuttaa aina kohinaa,
Muuten ihan hyvä sepustus, mutta pokkareissa nyt vaan käytetään CCD-kennoja, jotka ovat analogista tekniikkaa ja joilla ei tapahdu signaalinkäsittelyä.
> tarkoittaa se sitä että pokkarilla otetussa kuvassa on 6x määrä kohinaa verrattuna järkkäriin, vaikka megapikseleitä olisi sama määrä
Linjasi pitää; väärin tämäkin. Kohina puolittuu pinta-alan kasvaessa, joten pelkästään pikselitiheyksiä vertaamalla olisi kohinoissa odotettavissa ainoastaan 2,5 aukon ero (jolloin esim. kompaktin ISO 200 kohisisi aivan yhtä paljon/vähän kuin järkkärin ISO 1000).
Todellisuudessa ero on suurempi, koska kennojen ns. täyttösuhteessa on eroja. Pienemmän kennon pinta-alasta suhteellisesti suurempi osa kuluu johdotuksiin ja pokkareissa myös LCD-näytön, elektronisen etsimen, automaattitarkennuksen yms. vaatiman elektronisen suljintoiminnon puskuriin.
> lisäksi toleranssin aiheuttaman pikselien keskinäiset virheet.
...jotka eivät mystisesti koske järkkäreitä?
Taidanpa laittaa järkkärit myyntiin ja ostaa jonkun pokkarin kun ne on nykyään niin helvetin ylivoimaisia vehkeitä..
Jokaikinen sähkökomponentti tuottaa kohinaa olkoot kenno kuinka analoginen tai digitaalinen tahansa. Mitä enemmän pikseleitä sitä enemmän komponentteja ja enemmän kohinaa. Fakta on että kohinattomia sähkökomponenetteja ei ole enkä usko että meidän elinaikana tuleekaan.
Itsellä on aika huonoja kokemuksia pokkareista, niin filmi kuin digeistäkin. Mutta mitä voi odottaa kameralta jos koko paska maksaa yhden objektiivin verran. Pokkareiden valmistuskriteerit taitaa olla samat kuin stereopakettien. Paljon ominaisuuksia, pieni koko, kaikessa tingitty suunnittelusta laadunvalvontaan. Markkinoinnissa ei tingitä. Ja paska uppoaa kansaan kuin häkä. Valitettavasti viihde-elektroniikka on helppo ala kusettaa taukeilta rahat pois.
Väitteesi "pokkareissa nyt vaan käytetään CCD-kennoja, jotka ovat analogista tekniikkaa ja joilla ei tapahdu signaalinkäsittelyä"
Kuinka kuvittelet objektiivin läpi kulkevan valon muuttuvan dataksi näytölle ja muistikortille jos sitä ei mitenkään käsitellä? Näkyykö se siellä muistikortillakin valona vai olisiko se sittenkin muutettu dataksi?
Pistäkää kunnon tappelu järkäri vs pokkari :)
PS: Ja mulla on Polaroid, kuvat ei ainoastaan näkyy näytöllä vaan tulevat jopa heti paperille :)
>Mitä enemmän pikseleitä sitä enemmän komponentteja ja enemmän kohinaa.
Ennen vaahtoamista kannattaisi lukea keskustelu toiseenkin kertaan läpi - nythän verrattiin kameroita, joissa on sama määrä pikseleitä, mutta erilainen pikselitiheys.
> Itsellä on aika huonoja kokemuksia pokkareista, niin filmi kuin digeistäkin. Mutta mitä voi odottaa kameralta jos koko paska maksaa yhden objektiivin verran.
Jos ostaa jonkin pertti peruskäyttäjälle tehdyn hinnat alkaen penninvenytyskarvalakkimallin, niin sellaisen sitten saa. Ei siinä voi kuin syyttää itseään. Ihan samalla lailla minä voisin väittää kaikkia järkkäreitä paskoiksi, koska tiedän kokemuksesta, että paskimmilla pahvizoomeilla tulee turpiin kunnollisilta kompaktikamerioltakin.
> Kuinka kuvittelet objektiivin läpi kulkevan valon muuttuvan dataksi näytölle ja muistikortille jos sitä ei mitenkään käsitellä?
Tästä oli aiemmin Dpreview:n puolella hyvä selitys, mutta se näkyy poistetun ja tilalla on enää jokin kirjan mainospuffausta. Systeemi meni kuitenkin jotensakin näin: CCD on puhtaasti analogista tekniikkaa - kennolla ei ole ainuttakaan transistoria, vaan kaikki toiminnot hoidetaan ulkopuolisilta ohjauspiireiltä syötettävillä jännitteillä. CCD-kennoa pommittavat fotonit luovat sähköisiä varauksia = ylimääräisiä elektroneja kennon pinnalla sijaitseviin "varauskaivoihin". Nämä "varauskaivot" puolestaan sijaitsevat (yleensä) yhtenäisissä, koko kennon korkuisissa nauhoissa (joita on siis yhtä monta kuin pikseleitä vaakasuunnassa). "Varauskaivoihin" kerättyjä elektroneja pidetään erillään toisistaan kennon pinnalla risteileviin ohjausjohtimiin syötetyn jännitteen avulla (samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan). Kun valotus on päättynyt, kaikki kertyneet varaukset "valutetaan" rivi kerrallaan pois kennolta syöttämällä ohjausjännitettä sopivalla porrastuksella eri ohjausjohtimiin. Kennon alareunalta ulos putkahtavat varaukset (yksi vaakarivi pikseleitä) siepataan ensiksi puskuriin, josta ne syötetää yksi kerrallaan (mahd. vahvistimen kautta) A/D-muuntimelle. Kun koko rivi on luettu, kennolla jäljellä olevia pikseleitä / varauskaivoja shiftataan taas yksi rivi alas ja prosessi alkaa alusta.
Operaatio vie aikanasa (tyypillisesti n. 1/3 s), mikä rajoittaa sarjatulinopeutta. Järkkäreissä kenno onkin yleensä jaettu kahteen tai useampaan lohkoon, joita luetaan samanaikaisesti -> 2...X kertainen nopeus.
Kompaktikameroissa järjestelmä on vieläkin monimutkaisempi, koska mm. LCD-näytön käyttö tähtäimenä edellyttää, että valotusta voidaan ohjata elektronisesti, mikä taasen edellyttää, että kennon pinnalla on "sokeita" varauskaivoja, joihin kerätyt eletronit voidaan siirtää turvaan, kun ennalta määrätty valotusaika on tullut täyteen. Lisäksi tarvitaan toimintoja, joilla lukuprosessia voidaan nopeuttaa "elävän" etsinkuvan & videokuvauksen vaatimalle 15-30 kuvaa/s tasolle, mikä toteutetaan käytännössä lukemalla kennolta esim. vain joka 8. rivi ja heittämällä 7 muuta mäkeen, jolloin niiden puskurointiin ja digitointiin ei tarvitse tuhlata aikaa ja kuvataajuus nousee n. kolmesta jopa kolmeenkymmeneen sekunnissa.
tuohon kinastelun väliin:
EOS 400D 680€ - 80€ cashback = 600€ setit.fi
Tamron SP AF 17-50mm F/2.8 Di II LD = 392€
Canon EF 70-300mm f/4-5.6 IS USM 590€ - 50€ cashback = 540€
= 1542€ ja jotain euroja postikuluihin ja saa sitten vielä parin gigan muistikortinkin.
Käytettynä voipi löytää noita 70-300mm sen verran edullisesti, että jää rahaa johonki sigman tai cullmanin halpis salamaan.
Toinen televaihtoehto olis käytetty 70-200mm f4 L USM
Aloitin tämän "ketkun" ja todellakin aion käyttää noin 1600 € tuohon kamerapakettiin.
Kuitenkin useammat kirjoitukset ei ole tostaiseksi antanut kovin hyvää vihjettä.
Järkkärin monipuolisuus, nopeus ja vähempi kohina kiinnostaa.
Pienellä pudjetillani joutunen aluksi turvautumaan runkoon, pariin halppiszoomiin ja salamaan, mutta telealueelle haluan silti vakaimen. Merkin valinta on hieman hankalaa, kun se vaikuttaa myöhempiin hankintoihin. Tiedän, että tämän tapaiset keskustelupalstat antaa "mullon paras merkki" vastauksia.
Miten olisi Nikon D80? Aivan eri luokan kamera kuin nämä halvimmat järkärit.
kallis pakettihan siitä Nikonistakin tulee, kun pitää kinni pudjetista ..
Nikon D80 runko maksaa 810€
Nikon D80 18-55 - 860€
Nikon D80 18-70/3.5-4.5 - 999€
Nikon D80 18-135/3.5-5.6 SB-400 - 1199€
Kallis ? Hohhoijaa !!!
ennenkuin huokailee! Pakettiini kuuluu myös vakaimella varustettu runko tai vakaintele, joten D80 on liian kallis 28 - 300 mm linssein ja lisäsalamoin.
Runko maksaa 800€ ja olen varmaa että 700€:lla saa sekä objektiivin vakaimella että salaman.
Tuplakitin kun hommaat niin saat juurikin tuon 28-300mm katettua ja kameran rungossa on vakaaja. Muutenkin on varsin kelpo peli (jos se kelpaa ammattilaiselle, tuskin jää harrastelijalla vehkeistä kiinni).
Rahaa kuluu alle tonni joten voi ostaa muutakin käyttökelpoista ja tarpeellista tavaraa (muistikortteja, laukku, salama, jalusta). Ulkoista salamaa kannatan lämpimästi sama minkä rungon ostat.