Meillä alkaa reilun vuoden ikäisellä koiralla olla nähtävästi murrosikä, sillä sen korvat hukkuvat turhan usein lenkillä ollessamme. Ennen kuunteli ja totteli viimeistään muutamalla käskyllä, aina on saanut kehut oikeista suorituksista. Nykyään ei kuuntele läheskään yhtä hyvin kuin ennen. Eniten minua vaivaa luokse tulo. Vaikka se ei ole ikinä ollut 100% varmaa (miten olisi voinutkaan), niin nykyään en pysty pitämään koiraa läheskään yhtä varmasti irti (ei tähän aikaan muutenkaan pysty oikein eläinten hajujen takia, eikä saakkaan). Tuntuu vain, että koira on alkanut punnitsemaan mielessään, että kannattaako sitä tulla luokse, onko siitä joka ainoa kerta joku hyöty. Kyselisinpä keinoja, joilla voisin vahvistaa tänne-käskyä. Jos vastaus olisi, että tekemällä koiran luoksetulon lähes vaihtoehdottomaksi, niin miten siis käytännössä? Kyllä tuolla näyttää olevan vaihtoehto ei tai juu vaikka olisi metrin päässä.
LUOKSE TULO
jjpp
281414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Sinun pitää tehdä itsestäsi se ehdottomasti houkuttelevin vaihtoehto! Koira kuulee tänne käskyssä mahdollisuuden päästä luoksesi käskystä, eikä velvoitteen.
Mielikuvitusta; mikä on niin hirveän iso palkinto koiralle, että se voittaa kaiken sen mitä ympäristö tarjoaa? Ehdollista koirasi yhdistämään tänne käskyyn se palkinto, siis kun tulee, saa sen...
Harvemmin mikään lenkkimakkaran pala riittää olemaan houkuttavampi kuin karkuun juokseva kissa...
Mikä on niin mielenkiintoista, että se ylittää esim. mainitsemasi kissan? Meidän koiralla ei ainakaan ole mitään sellaista, mitä se himoaisi yli kaiken.
Oletko antanut Denta Stixiä?Meidän koirat rakastavat niitä yli kaiken ja suoritukset paranevat aina kun haistavat sen ;) Tämä oli vain ehdotus.
Kyllä tuo on denta stixejä saanut, mutta ei niitä ylitsevuotavasti himoitse. :) Onneksi tämä ongelma ei ole ihan ylitsepääsemätön, taitaa nuoren koiran temppuilua ja tuota murkkuikää olla. Vahvistaa olisi kuitenkin hyvä tuota käskyä. :) Enkä haluaisi, että koira tarvitsee aina namin luokse tultaessa, mutta se onkin sitten ihan eri juttu. :D
Yhden karkuun juoksevan kissan ylittää kaksi karkuun juoksevaa kissaa...
No joo, ei ehkä toimi, että pitäisit taskussa kissoja joita pääseee jahtaamaan kun tulee luoksesi, mutta jotain vastaavaa pitäisi keksiä... Koirasi kuulostaa kuitenkin aktiivisemmalta, ehkä ruoka ei ole se paras palkinto? Leikki? Jokin äärettömän mukava leikkikalu jota ei näe muutoin kuin silloin kun tulee reippaasti luoksesi käskystä?
voipi tietysti toimia, en sitten tiedä viitsinkö kannella leluja ympäriinsä mukana, sillä kun tuo näkee lelun, se kyttää sitä koko ajan ulkona. :D Mutta nameilla tässä mennään, tosin tulee ilman namejakin silloin tällöin luokse. Ja eihän tässä vielä suossa olla kuitenkaan. :) Juu, kissoja en viitsisi kannella myöskään mukana, sattuu ne kynnet. :D
Vaihda käsky ja aloita opettelu uudelleen kun uhma on ohi.
"en sitten tiedä viitsinkö kannella leluja ympäriinsä mukana, sillä kun tuo näkee lelun, se kyttää sitä koko ajan ulkona. :D"'
No jos ne lelut ovat niin ihania että kyttää niitä koko ajan niin ILMAN MUUTA lenkille mukaan.Eipä niitä nyt tarvitse repullista ottaa, tai mikä ettei, siellähän ne selässä menee;) Jos on tunnin lenkkin niin ei se koira niitä koko aikaa kyttää vaan lähtee kyllä haistelemaan ja jos kyttää koko ajan niin sehän on vallan mainiota. Sinä kontrolloit leluja ja koiran silmissä olet silloin huipputyyppi.
Mitä tuohon luoksetulon opetukseen tulee niin pienelle pennullehan se käsky ilman muuta aina kannattaa opettaa heti siitä ekasta päivästä lähtien niin saa aivan mahtavan pohjan kun käsky sinne päähän iskostuu heti.
JOs näin ei ole tehty niin ei ole tietenkään liian myöhäistä mutta uhmasta "kärsivälle" koiralle en lähtisi ikinä opettamaan luoksetulokäskyä uudelleen. Se kuitenkin tulee rikkomaan sitä käskyä ja uhmaamaan ja siinä pitää olla todella taitava jotta osaa näyttää sille koiralle että nyt teit väärin.
Totta kai sitä käskyä voi harjoitella mutta esim ruokakupille kutsutaan koira, ulos mennessä kutsutaan koira oven eteen istumaan, hihnassa ovi kutsua koiran luokse ja palkata, tylsässä paikassa voi kutsua. Aina niin että varmistetaan se että se koira onnistuu.
Ja kannattaa vaihtaa se käsky uuteen ja aloittaa alusta. Ja muistaa että se uusi käsky on sellainen joka aina sitten vaaditaan myös loppuun asti. Luokse ei tarkoita sitä että lopeta nyt se haisteleminen ja mennään, vaan se tarkoittaa juuri sitä että lopeta se mitä teet ja tule tähän minun luokseni heti.
Jos se koira ei korvaansa lotkauta niin sitten marssitaan sen luokse ja kerrotaan sille että tuollainen peli ei vetele. Rangaistus sen koiran kestävyydne mukaan, jotakin saa ottaa ihan poskesta kiinni ja jollekin riittää vihainen katse. Pääasia se että se koira tietää toimineensa väärin.
Jos koira aloittaa joidenkin mielestä niin super kivan "et saa kiinni" kisailun niin käännettään selkä ja ärähdetään sille ja lähdetään pois eikä päästetä sitä koiraa heti ns suosioon vaan odotetaan pari minuuttia. Sitten kutsutaan uudelleen. Yleensä koira silloin tulee vauhdilla innoissaan siitä että ei se enään olekkaan epäsuosiossa.
Useinhan se tilanne on valitettavasti se että omistaja seisoo paikallaan tai hyppii ja riehuu saadakseen koiran huomion ja koira seisoo 30 metrin päässä ja nuuskii ja leikkii ettei kuule.Lopulta se on hajunsa haistellut ja sillä on tylsää ja se päättää mennä katsomaan mitä se omistaja riehuu ja sitten se saa vielä palkan siitä. Minusta aivan käsittämätöntä. Omilla koiralla luokse käsky tarkoittaa sitä että jätä kaikki mitä teet ja tule HETI epäröimättä. En ikinä turvautuisi aikuisen jo käskyn osaavan koiran kanssa siihen että menen vaikka maahan sätkimään jotta saisin sen koiran tulemaan luokse.PIenen pennun kanssa toki sillä silloin sitä vasta opetellaan.
On kyllä opetettu meidän tapauksessa pentuna, ja ihan hyvin sen osaa. Pulmana vain, että on lähiaikoina alkanut enemmän punnitsemaan tullako vai eikö, useimmiten joka tapauksessa tulee luo ennemmin tai myöhemmin. Kysymyshän on nyt siitä, miten saisin vahvistettua tätä luoksetuloa niin, että se olisi varmempaa ja nopeampaa. Toivottavaa olisi myös tuo, että tulisi luokse vaikkei aina sitä makupalaa olisikaan, mutta se hoidetaan sitten kun on tämä itse luoksetulo saatu varmemmaksi. Koiran oletettu murkkuikä ei ole paha eikä sitä aina edes huomaa, mutta välillä käskyille ei loksauteta korvia, kun ennen on ollut kuuliaisempi. Sillähän saattaa olla ja tod. näk. onkin vaikutusta, kun esim. äitini aamulla koiraa ulos viedessä (koira unikeko) yrittää saada sen tulemaan eteiseen, äiti kutsuu koiraa monesti ennen kuin koira viitsii lähteä. Ensinnäkin tuo monesti kutsuminen, teho heikkenee. Toisekseen hihna, se ei varmasti ole kuitenkaan koiran mielijuttu, jolloin yhdistää luoksetulon epämukavaan. Tämän äiti on nyt lopettanut kehotuksestani (ei ole kauaa tehnytkään).
Parasta olisi nyt mielestäni keskittyä luoksetulon vahvistamisessa kutsumaan koira aina silloin luokse, kun on jotain hyvää luvassa. Eikä ikinä, jos on vähääkään epämiellyttävää. Saan koiran ilman namejakin kiinni, jos juksaan että minulla olisikin nameja. Tätä teen kuitenkin vain pakkotilanteissa.
Alanpa sitten varmaankin ottamaan leluja mukaan pihalle, ja niiden avulla kutsumaan koiraa useammin luokse. :) Ja hyödyntää kaikessa mukavassa tuota tänne käskyä. Kiitos paljon vinkeistä.
Lisäisin vain sellaista että kun äitisi lähtee koiran kanssa lenkille hänen ei tulisi käyttää sitä käskyä joka ulkona tarkoittaa luokse tulemista. Silloin voi sanoa vaikka ulos tai jotain muuta.
Olet oivaltanut juuri oikein tuon että ei kannata tosiaan kutsua koiraa käskyllä ja pistää se hihnaan.
Luoksetulo käskyä käytetään vain ja ainoastaan silloin kun koira nimenomaisesti suorittaa sen kyseisen luoksetulon.
Ja mielestäni sekin on sellainen juttu että lopulta sen koiran on sitä vain toteltava. Jo opetusvaiheessa tulisi ehdottomasti toimia niin että houkuttimena ei ole se namipussi tai lelu.
Pelkkä kutsu. Namu tai lelu on se PALKKA tehdystä työstä ei se millä koira saadaan tulemaan luokse. Koiran pitää tulla siksi kun käsketään. Ymmärrät varmasti eron ja kirjoititkin itse tuosta. Toki joskus on tilanteita joissa itsekin olen nuoren koiran kanssa turvautunut vippaskonstiin jos se on päättänyt pottuilla juuri kun esim joku tulee vastaan tms. JOs koira ei tottele se saa rangaistuksen ja se oppii että on toteltava. JOtenkin vain nykyään on niin kauhean kiellettyä tuo koiran rankaisu vaikka tosiasiassa se on mielestäni monessa asiassa aivan asiallista kun se tehdään oikein. Ei tietenkään silloin kun koira ei tiedä mitä siltä vaaditaan mutta jos se tietää mitä se "tänne" tarkoittaa ja VALITSEE itse että se ei tottele pitää se kertoa sille koiralle.
Ja sitten vielä sekin että koira kyllä tietää ketä totella. Eli jos otat itse luoksetulon suhteen sen asenteen että minua ****** kuunnellaan niin kyllä se koira kuuntelee vaikka se äitisi kanssa temppuilisikin.
Näin ei saisi toki olla mutta on varmasti tilanne monessa perheessä. Voit vaikka itse ottaa käyttöön jonkun oman luoksetulon kutsun jota muut eivät vielä opetusvaiheessa käytä.
Aloitat alusta, ruokakupille toistat sen käskyn, hihnassa kutsut sillä käskyllä. Montamontamonta kertaa päivässä, joskus olen itse tehnyt niin käskyjä vahvistaessa koira on saanut koko päivän ruoka-annoksensa treenitilanteissa. Eli lenkillä vain olen koko ajan kutsunut ja palkannut, kutsunut ja palkannut. Näin olen tehnyt vaikka koira jo osaakin luoksestulon, vahvistanut sitä jatkuvasti. Kuitenkin koirat ovat metsällä ja sillä on tultava epäröimättä ja heti.
Kannattaa tosin nyt miettiä hieman että ennaltaehkäisisikö nyt sitä temppuilua kunnes uhma on ohi. Olkoon sitten vaikka pienikin uhma, koira ei ole kovin vastaanottavainen siinä tilassa.
Pilli toimii meillä, tosin kyseessä on metsästyskoirat mutta olen kyllä tavannut ns seurakoiriakin joilla pilli toimii aivan upeasti. Se ääni tavallaan herättää koiran ja sitten kun koira on vielä ehdollistettu niin että pilli tarkoittaa palkkiota niin tulevat viuhuen.
Aivan kuten käskynkin kanssa pillikin menettää merkityksensä jos sitä käytetään niin että koira ei tottele.
Täytyy keksiä joku muu sana kyllä tuohon luoksetuloon, ja opettaa se niin että se toimii. Huomasin kyllä selvästi, kun aloin jokin aika sitten jotenkin vaistomaisesti kutsua koiraa naksuttamalla kieltä, että koira kiinnostui nopeammin kun oli uusi juttu käskynä. :D Tänne, tule ja tuo kielen naksutus on siis käytetty, vielä kun keksisi jonkun järkevän sanan tuohon luoksetuloon jota kehtaa huutaa ihmisten kuullen, niin olis ihan kiva. :D
Otit esille muuten tosi hyvän jutun, eli koiralle ei saisi olla ne namit/lelut houkutin, vaan palkka. Niin helposti palkkoja pitää houkuttimena, täytyy tuokin muuttaa. Kiitos oikein paljon vinkeistä, todella tietäväinen olet. ;)
Aivan, ei niin, että koira "tietää" saavansa taas nakinpalasen. Aina yllätys, mitä tulee, tuleeko jotakin...itse joskus mennyt tonkimaan maata, ja kas, sieltä on löytynyt herkkuja tai lelu...oon koiran silmissä tosi taitava!
Itse toistoilla vaan, ja äärimmäisen harvoin (vain jos pakko) koira kiinni sen jälkeen. Pitää olla yllätyksellinen, jos koira ennakoi paljonkin asioita, ei ne sitä juuri kiinnosta-ellei ole ahne koira. Mutta sillon se tekee vaan nakinkuvat linsseissään kaiken.
Kantapään kautta opittua tämä minun tieto;) Mutta ainakin on opittu se että kyllä se vanhakin koira uudet temput oppii...
http://www.kumikana.org/koulutus/luoksetulo1.htm
Pitää iskostaa noiden muidenkin kanssa eläjien mieliin, että koiraa ei kutsuta mihinkään epämiellyttävään (esim. ulos mentäessä pannan laittoon). Tuppaa unohtumaan, ja koiraa alkaa inhimillistämään.. Kiitos paljon kaikille avusta.
Koirani on alle 2v, yleensä tottelee todella hyvin. Olen opettanut,että jos ei tottele käskyä niin lähen pois, juosten ja samalla sanon/huudan heippa!(Tarkoituksena, että lähtee perään) Uskonut ainakin tähän päivään mennessä.
Jahas, minä kyllä marssin sen koiran luokse, otan poskesta kiinni ja ärähdän. Jos ei tule luokse niin kyllä kerron että nyt teit väärin. Mitään heippa juttuja en ole pentuiän jälkeen harratanut. Aikuinen koira joka osaa käskyn ei saa valita koska se tottelee ja tehdä siitä kivaa leikkiä jossa jahdataankin omistajaa.
Jos kehtaa temppuilla eikä anna kiinni niin yksin jää, menen autoon istumaan tai sisälle taloon, olkoon itsekseen niin kauan kunnes taas kiinnostaa kuunnella.
Minun mielipide!
tuota heippaamista en aio oman koiran kanssa soveltaa, kiitos kuitenkin ehdotuksesta. :) Syynä on, että koiralle sanotaan heippa kun lähden/joku lähtee, joten en halua että koira pitää sitä rangaistuksena, ja rinnasta sitä yksinjäämiseen.
Itse en ole tuon heippaamisen kannalla mutta se koira nyt ilman muuta sen eron tietää sen välillä että jää kotiin yksin ja ulkona lenkillä omistaja lähtee litomaan.
Heippahan on vain sana ja ei sitä samaa sanaa tarvitse käyttää.
meillä heippa on aina ollut kuitenkin sana, josta koira tietää jäävänsä kotiin yksin. En ala kuitenkaan riskeeraamaan tähän asti mallikkaasti mennyttä yksinoloa. Tilanteet, joiden takia yritän vahvistaa luoksetuloa ovat kuitenkin sen laatuisia, että poislähteminen ei ole vaihtoehto. Toki koulutuksen aikana voin tuota kokeillakin, ja olen sitä käyttänytkin joskus, mutta ilman heippa sanaa, ihan vain lähtemällä pois.
Edelleen toistoa...Eihän nyt tietenkään pidä sanoa sitä samaa sanaa mitä käyttää kun lähtee kotoolta. Jos se on heippa niin sitten ulkona käyttää vaikka terve sanaa. Tai vaikka sinappi, se nyt on ihan yksi hailee, tai ei mitään.
Se on koiralle aivan eri asia joka tapauksessa.
...nyt olemaan tulematta,niin siitä on paha päästä eroon. Pidä kiinni murkun ajan ja sitten aloita alusta,eli flexissä ja nameilla tms. Taitaa olla uros,entä onko metsäviettineen !
Narttu tämä on, ja vähän metsästysviettiä -> kuitenkin hallittavissa. :D Kyllä tämä luokse siis tulee, mutta joskus selvästi pohtii että kannattaako, ja jättää tulematta. Ei me nyt ihan ojassa olla, mutta haluan vahvistaa tätä käskyä, jotta tottelee mahdollisimman hyvin. Olen kutsunut nyt kotona tuota, ja tulee joka kerta. Ulkonakin tulee hyvin, mutta joskus tosiaan koittaa että onko pakko. Johtunee noista väärässä tilanteessa käytetystä kutsusta, joista mainitsin aiemmin. Nyt vain pelkästään hyvään juttuun luoksekutsu, niin kyllä tämä tästä. On kuitenkin todella kiltti ja miellyttämishaluinen, ainoa että ulkona välillä harjut vetää peräänsä ja nuoruuden oikut. ;)
Oletko ikinä rankaissut sitä koiraa siitä että on tottelematon?
Olen nähnyt monen monta tapausta jotka ovat tulleet koulutuksiin valittaen että kun koiralla korvat katoaa lenkillä vaikka se onkin tooooosi kiltti muuten.
Kun on opeteltu miten se koira saa rangaistuksen siitä että se ei tottele ja vahvistettu tuota käskyäkin niin johan on alkanut toimimaan.
Ongelma heillä on aina ollut se että koiralle ei ole ikinä kerrottu että se tekee väärin. Koirat kuitenkin ovat sen verran opportunisteja että jos ei tarvitse totella niin ei sitten totella.
Murrosikä tietenkin pitää ottaa huomioon ja olla sitten päästämättä sitä koiraa irti jos on vaikeuksia saada se luokse. Jokainen tottelematon käsky heikentää sinua kouluttajana koiran silmissä.
Olen rangaissut koiraa tottelemattomuudesta vain kävelemällä pois päin -> ei vaikutusta aina jos on irti, tai nykäisemällä hihnaa (ei kovaa), jolloin koira tulee luo. Jos ei tuolloinkaan tule, niin vedän koiran luokseni. Tämä siis kiinni ollessa flexissä. Flexin kanssa on ongelmallisempaa vain lähteä toiseen suuntaan, sillä se flexikin loppuu aikanaan enkä pääse etenemään. Toisinaan kuitenkin jatkan kävelyä vaikka flexi loppuisikin ja näinkin koira yleensä tulee (loogisesti mukana). Olen nyt tutkiskellut tätä luoksetuloa tällä meidän neidillä, ja tulee AINA jos on namia. Jos tietää ettei ole namia, niin silloin tekee välillä tuota, että pohtii tuleeko/hajut kiinnostavampia. Ja tilanteissa, joissa haluaisi mennä toiseen suuntaan (kentälle leikkimään). Silloin vedän koiran mukaan jos ei tule nykäisyllä.
Tulin juuri lenkiltä, ja omillani oli vaikeuksia kohdata irti olevat koirat.Koirat ovat hyvin koulutettuja ja menivät käskystä hyvin luokse, onnittelut. Mutta nämäkin koirat ovat olleet pentuja/nuoria ja aina irti,lenkillä, metsässä, tiellä ja pihassa.Ja monia kertoja "karanneet" koirieni luokse,(säikyttäen nuoremman).Eihän sitä opi kuin olemalla irti mut, mut toisten lainkuuliaisuuden kustannuksella koirat kiinni.
T. liian lainkuuliainen vai kateellinenko??
Samalla tavalla käynyt itselle täällä päin liikkuvien, alati irti olevien nuorten koirien kanssa. Irti en koiraa pidä tähän aikaan muutenkaan kuin silloin tällöin kentällä (enkä kyllä koskaan muutenkaan "ihmisten ilmoilla"), ja siellä liekkiessä tulee luokse todella hyvin. Tarkoitus on vahvistaa tätä luoksetuloa meillä, jotta pystyy ehkä välillä pitämään tätä auki (ihan vain pihassa) kun menemme lomailemaan niin, ettei tarvitse pelätä koko ajan että tämä lähtee johonkin hajun perään ja korvat hukkuu. Toki koira on juoksunarussa suurimaan osan ajasta pihassa ollessaan, jos ei pysty koko ajan valvomaan. Ja kun ei tietenkään luoksetulo voi ikinä olla 100% varmaa, niin pidän herkkuja taskussa ja varsinkin näin vieraaseen paikkaan mennessä että on se koira mukana sieltä lähdettäessäkin. ;)
Pitääkö koirasi asioiden metsästämisestä, eli juoksee kaiken mielenkiintoisen perässä? Kuten tässä ketjussa jo ehdotettiinkin, kokeile juosta "karkuun" koiraasi. Ensin siis otat jonkun hassua ääntä pitävän lelun tms. Toisin sanoen pidät sellaista ääntä jota koira ei ulkona muualla kuule. Voit vaikka itse kiljua korkealta. Sillä saat herätettyä koiran huomion. Huudat koiraa nimellä ja luokse, kun samaan aikaan juokset koiraa karkuun. Koiran metsästysviesti herää ja se lähtee juosten luoksesi. Tämä ei tosin toimi kaikkien koirien kanssa, mutta kannattaa kokeilla. Kun koira tulee luokse, se saa aivan ylenpalttiset kehut.
Olethan muistanut kutsua koiraa luokse myös muuten kuin lenkiltä kotiin lähtiessä? Jos koira kuulee luoksetulo-käskyn vain kun lähdetään kotiin, ei koira varmasti halua tulla luoksesi... Kannattaa lenkilläkin tehdä niin, että kutsut koiraasi tasaisin välein ja annat pieniä tehtäviä (esim. istu, tassu, jne.) ja palkitset. Sitten koira saa taas mennä minne haluaa, mutta kuunnellen sinua.
viimeistä ohjetta noudattaisi ikinä. Koira katsoo että joo, se siellä pitää huolen että mä tuun, eli omistaja ottaa tai hakee kontaktia, kun asian pitäisi olla toisinpäin. En tee numeroa, jos koira menee jo pois näköetäisyydeltä (ei ole karkaavaa sorttia). Käännyn eri polulle tai menen vain verkkaisesti eteenpäin. Se tulee sieltä-ja joskus valtaisat kehut!!! Joskus vaan jatketaan matkaa tai touhutaan jotakin. KOiran tehtävä on katsoa missä minä menen! Piiloleikkiin en ala. Joskus pysähdyn jos se tekee isot tarpeet tai jos jää tutkimaan jotakin; jälkimmäisessä tapauksessa vilkasen, ettei ole mitään vaarallista( no,oisko kerran ollut vastaava tilanne).
Eli jos omistaja alvariinsa kutsuu ja hihkuu, koira oppii ettei sen itse enää tarvitse muuta ku odottaa että omistaja kutsuu tai tekee asiasta leikin.
Tai piilossa juu, mutta koiran tajuamatta. Sitten se on ressu äimänä, missä mä oon, kunnes nenä kertoo tai remmi kilisee kädessäni vahingossa.
Äärimmäisen harvoin kytken koiran kiinni jos kutsun luo, ennemmin otan kontaktia tai kiellän menemästä toisten luo tms. Jos kytken koiran kiinni, enpä juuri käyttäisi kuin tiukan paikan tullen "tänne"-käskyä. Ja useita kertoja pitää opetustilanteissa kutsua, eri häiriöiden kanssa kun mahdollista, ja laskea koira taas menemään, ettei se luokse tuleminen ole aina sama kuin lystin loppu.