Tämä koko s****nan palsta on täynnä katkeria exiä jotka ovat menettäneet lapstensa isän jollekin nuorelle ja vetävälle naiselle.
Nämä ylipainoiset, rasvaiset (nykyiset) exät ovat luulleet että lapsen saaminen on se ainut juttu elämässä ja kun on mies saatu alttarille ja siitossonniksi niin se on siinä! Mies on saatu kahlittua eikä peiliin tarvi vilkaista enää koskaan, yäk!
Sitten ne exät ihmettelee miks mies petti, otti ja lähti jonkun esteettisesti paremman matkaan!
Ulkonäköön panostaminen on kaikkea muuta kuin pinnallista!
Katsokaa nyt herranjumala peiliin!
Ja vielä pitänee sanoa että itse en ole nyksä, enkä exä, että ihan objektiivisesti olen tätä tilannetta seuraillut!
Nämä ylipainoiset, rasvaiset (nykyiset) exät ovat luulleet että lapsen saaminen on se ainut juttu elämässä ja kun on mies saatu alttarille ja siitossonniksi niin se on siinä! Mies on saatu kahlittua eikä peiliin tarvi vilkaista enää koskaan, yäk!
Sitten ne exät ihmettelee miks mies petti, otti ja lähti jonkun esteettisesti paremman matkaan!
Ulkonäköön panostaminen on kaikkea muuta kuin pinnallista!
Katsokaa nyt herranjumala peiliin!
Ja vielä pitänee sanoa että itse en ole nyksä, enkä exä, että ihan objektiivisesti olen tätä tilannetta seuraillut!
Vastaukset 22
Vanhimmat
ulkonäkö haittane niin nyksissä exsissä kun muissakin jos toisesta oikeasti välittää..
mutta valitettavasti moni ajautuu siihen että kun lapsen on hankittu puoliso ei ole enää muuta kun "elättäjä" itse olen tuota pohtinut että kun ollaan pitkään yhdessä jos toinen antaa hellyyden osoituksia tulee niskaan vaan lopeta älä puutu jäk jäk..
että ehkä se on ennemmin tuo henkinen kun ulkonäöllinen puoli.. veikkaisin:D
btw itse en kenenkään ex mutta seuraillut olen tuttavia joskus sivusta että miten toinen osapuoli toimii missäkin tilanteessa..
että nyksien järki ja ulkonäkö ei kestä päivänvaloa, sillä on kamala olla se toinen! Sen tähden nyksien oma katkeruus ujutetaan ex vaimojen niskaan, koska ainut jotka nyksiä kehuu, ovat he itse!
..ylipainoset, rasvaiset, ovat luulleet...ym. Mitä muuta tuo on kuin katkeruutta ja itsensä sairasta kehumista?
Voi tyttö pieni, kasva aikuiseksi, ja puhu sitten, kun järki antaa myöten.
Ei tuollalsta uhoa kukaan todesta osa, nauraa vaan, heh hee...!
Kovin ilkeä on viestisi mutta olen kanssasi samaa mieltä siinä, että hirveän moni nainen lakkaa huolehtimasta itsestään ja lihoaa, kun on vakiintunut.
En silti usko, että pelkästään se ajaisi kunnon miestä toimivassa suhteessa vieraisiin.
Itse olen eronnut yh, 37 v, jätin huonon mieheni, joka ryyppäsi ja pahoinpiteli, en ole lihonnut ja huolehdin itsestäni yhä. Eli ei sentään kaikki exät ole petettyjä ja jätettyjä.
kerrassaan karsean ylipainoiseksi, ja kun saat lapsia ja mies jättää sinut, olet juuri sellainen kuin väität eronneiden naisten olevan. Kannattaa siis miettiä nappaako naimisissa olevia miheiä vai...! heh... tervetuloa kuvailemasi naisten joukkoon!;)
Aika pahan provon pistit.
Ei se ulkonäöstä kiinni ole, vaan kaikesta muusta sisällöstä parisuhteessa. Tai sitten miehestä, joka on sen sortin auervaara, ettei pysty vakiintumaan, vaikka aina yhä uudelleen sitä toitottaa milloin kenellekin sinisilmäiselle uhrille.
herää sellainenkin kysymys:
mitä ja ketä se palvelee jos katkera nyxä vuodattaa katkeruuttaan tällaiselle palstalle???
Enköhän juuri todennut aloittajan viestin hutuksi ja pahaksi provoksi. Voi kumpa joskus joku näkisi sen metsän puilta... Viha ja omat kokemukset sumentavat ajatukset näköjään jälleen kerran. En ole ollenkaan epävarma, kiitos kysymästä, minulle kuuluu oikein hyvää. En käy täällä "vuodattamassa katkeruutta", ehket ole huomannut, mutta aivan kaikki viestit eivät ole negatiivisia. Hyvää jatkoa sinulle.
jos joku äijä on niin vietävissä koska näköpiirissä sattuu olemaan joku ( hoikka ) houkka, joka luulee, että se mies, jota kerran on " viety" perheestä - muuttaa tapansa niin siitä vaan.
Ei siitä synnyt kuin yksi " uusioperhe" jossa onnettomia, juurettomia lapsia mutta voi herranjee onhan niillä HOIKKA UUS-"äiti ".
Jos joku arvostaa ihmissuhteissa vain ja ainoasaan ulkonäköä niin huhuhuu - sellainen äijä joutaa kyllä mennä ja tehdä oikein runsain mitoin " uusia " onnellisia ( onnettomia todellisuudessa ) lapsia tämän UUDEN ja hoikan ja typerän, naiiviin ämmän kanssa.
Mihin sijoittuu lapsen oikeudet tällaisessa halpakomediassa?
Kaikesta syytetääjn katkeraa x:ää - ehkä hän ei olekaan katkera vaan surullinen lastensa takia.
Kun tämä uus ja ihana onni sitten on kestänyt about vuoden niin äijä alkaa tietty katsoa että josko tämä nyksä onkin saatana lihonut ja eikun baanalle hakemaan hoikempaa.
Ja jälleen tekaisemaan pari uutta onnellista kakaraa ja sitä rataa.
Mihin tämä maailma on menossa?
Lapsilla on oikeus turvallisuuteen.
Ei heitä saa repiä nyksien ja äksien väliltä ko margariinipakettia!!!
Jos olet todellakin toisten ihmissuhteita seuraillut, oletko myös ottanut huomioon Exän tilanteen pienten lasten äitinä(varsinkin kotona olevat..)?
Esim. Isä perusduunari ja äiti kotona lasten kanssa.. Isällä useita harrastuksia, joista ei luovu lastenkaan takia ja menee menojaan kavereiden kanssa usein. -Kodin pyörittäminen on täysin naisen harteilla.
Rahasta tiukkaa kuten monissa lapsiperheissä ja äidin ajateltava ensin lasten tarpeita, sitten vasta itseään.. Todennäköisesti myös äidillä on ennen lapsia ollut "elämä".
Kuinka usein tämä kyseinen nainen pääsee vaikkapa vain jumppaan, salille, lenkille, tapaamaan ystäviään joskus iltaisin? Miehet yleensä tuntuvat olevan "hyvin väsyneitä" töiden jälkeen tai poissa kotoa.
Tai pääseekö nainen edes KERRAN kuussa kasvohoitoon, kampaajalle tms.. omaa rauhaa ja itsensä hemmottelua ilman lapsia?
Moni äiti saa vain haaveilla sellaisesta. Ikävä kyllä. ->tulos: Aikansa hiljakseen osaansa tyytyvä, ulkonäön hoito jää vain suunnitelmiksi ja pikkuhiljaa tulee se napostelu korvikkeeksi omiin tarpeisiin, väsymyksen helpottajaksi.. kun miestä ei näy kotona tai "ei vaan äijä tee mtn"
Tämä on surullisen yleinen tilanne perheissä. Ja monissa tapauksissa myös isän alkoholin käyttö aiheuttaa omat haittansa. (ammatinkin puolesta ko. tilanteisiin törmännyt.)
Helppohan sitten naista on syyllistää "rupsahtamisesta" ja mies voi valittaa hyvällä omalla tunnolla, kuinka kotona on vaikeaa.. tietenki väsynyt ja turhautunut nainen muuttuu "nalkuttavaksi" pirttihirmuksi.
Mitäpä jos mies olisikin kotona kaiket päivät, jättäisi omat harrastuksensa ja kaverit vähiin, hoitaisi kotia ja lapsia vain. Alkas siinä kilot varmaan kerääntyä ihan itekseen ja muutenki kulahtamaan ukko :)
Sitten mies tapaa(tai alkaa etsimään jännitystä arkeen) pirteän ja elämänmyönteisen naisen, jolla ei ole lapsia.. soppa on valmis. Helppoahan sitä on vaimoa haukkua ja omaa osaansa valitella, kun ymmärtäjäkin löytyy. Mistä tämä tuleva nyksä voi tietää koko totuuden?
Näitä tapauksia olen itse nähnyt liikaa ja osittain tilanteen kokenutkin.
Huom. Elin puolisen vuotta itse ns. uusperheessä, jossa kaikki jäi mun niskoille.. jopa miehen pieni lapsi.
(itsellä ei lapsia ja miehen exä oli kyllä kuin "missi", mutta lähtenyt maasta lähes vuosi sitten kyllästyttyään äitinä oloon eli harvinainen tapaus). Mutta opin ymmärtämään lyhyessä ajassa perhe-elämän varjopuolia pahimmillaan.
(Uutta lasta en siihen soppaan todellakaan halunnut miehen kanssa ja lähdin. Nykyään lapsi on hyvässä perheessä, tapaamisoikeudet on toki.
Ja mies saa opetella huolehtimaan itsestään ensin sekä jatkamme seurustelua kuitenkin.)
Mutta Sinulle sanoisin.. Älä käske ketään katsomaan peiliin, jos et osaa ajatella myös monen exän asemaa ja elämäntilannetta.
Juuri noin se menee. Moni lapseton nyksä ei vain ymmärrä tuota puolta, koska niitä lapsia ei vielä ole ja elämän todellinen rankkuus on jäänyt kokematta. Pikkulapsiperheen arki on armottoman rankkaa, kyllä siinä on viimeisimpänä äidin omat tarpeet ja kauneudenhoito. Jos mies ei kestä pienten lasten kanssa elettävää vaihetta ensimmäisen vaimon kanssa, niin tuskimpa kestää seuraavankaan. Elämä ei ole pelkkää romanssia ja ruusuilla tanssimista, ja jos todella haluaa elämän mittaisen suhteen, on selvää, että siihen tulee mahtua myös huonompia aikoja, ilman että joku sitä pakenee. Kyllä ongelmista pienin ja pikkumaisin on ihmisen tiettyyn hetkeen sidottu ulkonäkö. Kaikki me vanhenemme, kaikki vielä kerran rupsahdamme.
En kiellä sanomaasi, mutta yrität nyt vähän liikaa, sillä et voi oikeutetusti vetää sellaista johtopäätöstä, että "koska niitä lapsia ei vielä ole ja elämän todellinen rankkuus on jäänyt kokematta". Nämä kaksi asiaa eivät millään muotoa ole toisensa poissulkevia. Väittäisin, että juuri monet, joilla on ollut helvetin rankka elämä eivät lapsia hanki. Toki löytyy niitäkin, jotka ovat selvinneet pumpulissa.
Elämän todellisella rankkuudella en tarkoita nyt perhehelveteissä eläneitä ihmisiä, väkivallan uhreja, taloudellisessa ahdingossa eläviä - vaikka sehän on juuri elämän todellista rankkuutta. Tarkoitan sitä rankkuutta, kun yhä vanhempana ja itsenäisempänä lapsia hankkivat naiset luopuvat tyystin omasta elämästään, omista menoistaan, harrastuksistaan, vaikkapa mielitv-sarjan katsomisesta, yöunista, voimista pitää koti tiptop -kunnossa kuten kahdenkeskisessä perheessä oli tapana, väsymyksestä jatkuvasti valvottujen öiden jäljiltä lapsen kanssa, ajasta mikä ennen oli yhteistä miehen kanssa. Missä välissä siinä kohtaa äiti-ihminen vielä huolehtii että on esteettisesti viehättävä? Happaman maidon tuoksuisena siinä mennään eikä vastaleivotun pullan tuoksuisena, niinkuin jotkut ruusuisesti olettavat. Pikkulapsiperheen arki on todella rankkaa, eikä sitä kyllä ymmärrä kuin toinen äiti. Lisäksi se on todella palkitsevaa ja ihanaa, mutta kyllä siinä kohtaa muutaman vuoden mies joutuu olemaan "kakkosena", koska pieni lapsi ei pärjää ilman jatkuvaa huolenpitoa. Samalla tavoin joutuu äiti-ihminen itsekin olemaan kaikkine tarpeineen kakkosena - sen tietyn ajanjakson. PAitsi jos haluaa jättää lapsensa perustarpeet tyydyttämättä ja on kiinnostuneempi oman ulkonäkönsä vaalimisesta. En tarkoita sitä, etteikö omasta ulkonäöstä voisi jossain määrin huolehtia, mutta kyllä se on aika harvoin, kun äiti ihminen pääsee edes rauhassa vessaan tai suihkuun, ellei se parisuhteen toinen osapuoli hänelle sitä aikaa suo. On aika ymmärrettävää, että tällä tavoin rankassa arjessa sukset menevät ristiin ja hermot palavat välillä.
on se että akka pyörittää huushollia henkihieverissä ja mies menee omia menojaan, niin eikö olis silloin kannattanut harkita lasten tekoa kahteen kertaan ja keskustella asioista? Luulisi että nainen tuntee miehensä niin hyvin että tietää miten toinen käyttäytyy lasten tullessa?? Jos todella tilanne on niin paha että nainen hoitaa kotia ja lapsia yksin eikä ehdi edes peiliin katsomaan saatikka sitten joskus kampaajalle tai vessan peilin eteen laittamaan ripsiväriä niin onko syy silloin yksin miehen? Jokainen aikuinen nainen joka arvostaa itseään, osaa myös ottaa asian puheeksi ja vaatia mieheltä pientä panosta perheen hyväksi. Terveisin yksi nainen jonka mies hoitaa kotia vähintään yhtä ahkerasti kuin minä itse. Molemmilla on menonsa, joskus yhteiset, joskus erikseen, ja tukka on hyvin ja kroppa kunnossa.
Minä menin naimisiin maailman ihanimman miehen kanssa. Oltiin pitkään kahdestaan ja molemmat halusimme kiihkeästi lapsia. Lapsia tehtiin ja tehtiin, siinä meni melkein 20 vuotta. Lopulta onnistuimme hoitojen avulla saamaan kolme ihanaa lasta. Samaan aikaan mies perusti oman yrityksen joka vei täysin hänen aikansa. Mutta ajattelin, että minä hoidan kodin ja lapset, mies saa täysin keskittyä oman yrityksen pyörittämiseen. Ei siinä todellakaan aina ennättänyt peiliin katsoa eikä itsestään huolehtia. Mies teki pitkiä päiviä vähintään 6 päivänä viikossa. Ja niinhän siinä sitten kävi että yhtenä kauniina päivänä mies ilmoitti vihdoinkin löytäneensä elämänsä rakkauden. Siihen loppui meidän perhe-elämä ja avioliitto. Se vähän "lohdutti" että mies löysi itseäni vanhemman naisen. Näin mies varmisti sen, ettei enää joudu lapsiperheen elämää viettämään vaan saa rauhassa elää aikuisen ihmisen villiä ja vapaata elämää. Ei tarvitse huolehtia onko lapsenvahtia yms. En todellakaan olisi koskaan voinut uskoa, että minun rakas mieheni tekee näin. Niin kovasti hän oli lapsia halunnut ja tehnyt "töitä" sen eteen että meidän perhe kasvaisi. Nyt häntä eivät enää lapset kiinnosta vaan uusi elämä vie kaiken vapaa-ajan. Jäämällä kotiin, hoitamalla kodin ja lapset kuvittelin että siinä mies huomaa miten häntä ja perhettäni rakastan ja arvostan.
siinäpä kolikon toinen puoli, jota nämä ihqut NYXÄT eivät vielä onnen hehkussaan tajunneet, mutta ehkä vielä sekin aika koittaa.. jotkut pojat eivät vaan koskaan kasva miehiksi...
jossa katkeruus ja viha sekoittuu! Katkeria ovat nämä uudet naiset, jotka kieli pitkällään kehuu itseään kuin korvaamattomia he ovat, ja kuinka kauhea ex vaimo olikaan ja on yhä. Viha tulee siitä kun kukaan exä ei ota nyksiä todesta vaan nauraa...haha.....
Tämä aloitus on kyllä mielestäni juuri tuollainen kuin sanoit, mutta minkähän ihmeen takia joku nyksä mielestäsi kaipaa että exä ottaa sen tosissaan? Muuten loogiseen tekstiisi tuo ei oikein istunut. ;)
"miks mies petti, otti ja lähti jonkun esteettisesti paremman " hehee odotapas aikasi niin tämä uros ( pelle ) taaaas katselee jotain esteettisempää sillä =sinäkin rupsahdat ja silloin eikun vaihtoon - luuletko tosiaan, että jäät sen viimeiseksi hoidoksi?
no - et jää.
mutta se: mikä typeriä kakkos/kolmos/nelos/muijia vetää puoleensa tällaiset Peter Panit jotka eivät koskaan aikuistu ei voi ymmärtää - tai -
onko joku vahingonilo kun jonkun perhe on saatu säpäleiksi ja minkä tähden???
Tekstisisällöstä päätellen sinulla on vielä elämästä kovasti opittavaa... kunhan nyt ensin saat sen miehen että voit aloitella hehkeänä lasten tekoa ja olla täydellinen ! :) t. onnellinen ja hoikka EX
Mun miehen ex on ihan nätti, ja vaikka mies mulle sanookin että mä olen kauneinta mitä sillä on ikinä ollut, ei mulle tulisi mieleenkään kuvitella että mies on mun kanssa ulkonäköni perusteella.
Mulla on luonnekin..
Mieheni nyksää en ole tavannut mutta sen verran tiedän että hän on minua vanhempi. Näin mieheni varmisti sen, ettei hänen enää tarvitse viettää lapsiperheen elämää vaan saa rauhassa keskittyä ns. aikuisten ihmisten vapaaseen elämään. Ilman huolia ja murheita siitä löytyykö lapsenvahti yms.
Ylipainoa on ehkä jonkin verran, mutta kannan sen ylpeänä. Ulkonäköön olen panostanut ja kevyt meikki on ollut naamalla silloinkin kun olen lasten kanssa leikkikentällä. Muutenkin olen yrittänyt pitää ulkonäköni ja vartaloni "ihmismäisenä" mutta aina sekään ei näköjään auta. Mutta ehkä se helpottaa uuden elämän aloittamista ja ehkä minullekin on vielä uusi rakkaus jossain odottamassa.