Länsiväylä 20.6.2007
Ihmeparantuminen lastensuojelulaitoksessa
Eräs suomalainen lastensuojelulaitos päätti lopettaa toimintansa. Sijoituspaikassa oli lastensuojelulain nojalla huostaan otettuja nuoria toistakymmentä. Joitakin kuukausia ennen sijoituspaikan toiminnan päättymistä olivat monet tahot sitä mieltä, että paikkaan sijoitetut nuoret tarvitsevat lastensuojelullisia toimenpiteitä.
Sijoituspaikka ilmoitti päätöksestään lastensuojelupalvelua käyttäville kunnille laitoksen ja kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Kuntien sosiaalitoimissa tuli hätä käteen, kesälomat painavat päälle, eikä uutta sijoituspaikkaa mahdollisesti löydetä ennen sijoituspaikan sulkemista.
Osa laitokseen sijoitetuista nuorista ripoteltiin pitkin Suomea sijaitseviin laitoksiin ja osalle tehtiin huostaanoton lopettamispäätös. Tapaus herättää minussa lastensuojeluviranomaisten toimia kriittisesti seuranneena monia kysymyksiä. Päällimmäisenä ehkä kysymyksen, miten sijoituspaikan ilmoittaminen toimintansa lopettamisesta saa samalla aikaan monen huostaanoton lopettamisen.
Sosiaalivirkamiesten ammattitautina on ollut viime vuosina "iästä riippumaton dementia" huostaanoton perusteiden selvittämisessä perheelle tai nuorelle itselleen. Vastaukset "emme me nyt voi tietää" tai "missähän ne paperit taas ovatkaan" antavat sosiaalitoimen osaamisesta erittäin heikon kuvan. Ammattitautiin sairastuvat niin perinteisen tyylin yliopistotaustaiset tai uudenajan amk-taustaiset henkilö, eikä immuniteettia tuo edes virkaan epäpätevä koulutus ja se on sentään nykyisin hyvinkin yleinen lääke sosiaalialalla.
Pelottavinta alussa kertomani esimerkissä on se, että jos sijoituspaikan sulkeutuminen poistaa huostaanoton perusteet, niin mistä voidaan olla varmoja, että perusteita huostaanotolle on koskaan edes ollut tai ovatko mahdolliset perusteet poistuneet jo kauan aikaa sitten.
Lastensuojelulaissa, niin nykyisessä kun tulevassakin, on säädetty huostaanoton lopettamisesta. Kun tarvetta ei ole, tulee viranhaltijan tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Kun esimerkkitapauksessa huostaanottoja lopetettiin urakalla, en keksi muuta syytä, kun nuorten (lastensuojeluyksikön) kasvuolosuhteet eivät enää vaaranna nuoren kehitystä tai terveyttä. Sijoituspaikan ylläpitämä huostaanoton peruste on siis poistunut.
Mika Huhtanen
Tuusula
Ihmeparantuminen lastensuojelulaitoksessa
Eräs suomalainen lastensuojelulaitos päätti lopettaa toimintansa. Sijoituspaikassa oli lastensuojelulain nojalla huostaan otettuja nuoria toistakymmentä. Joitakin kuukausia ennen sijoituspaikan toiminnan päättymistä olivat monet tahot sitä mieltä, että paikkaan sijoitetut nuoret tarvitsevat lastensuojelullisia toimenpiteitä.
Sijoituspaikka ilmoitti päätöksestään lastensuojelupalvelua käyttäville kunnille laitoksen ja kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Kuntien sosiaalitoimissa tuli hätä käteen, kesälomat painavat päälle, eikä uutta sijoituspaikkaa mahdollisesti löydetä ennen sijoituspaikan sulkemista.
Osa laitokseen sijoitetuista nuorista ripoteltiin pitkin Suomea sijaitseviin laitoksiin ja osalle tehtiin huostaanoton lopettamispäätös. Tapaus herättää minussa lastensuojeluviranomaisten toimia kriittisesti seuranneena monia kysymyksiä. Päällimmäisenä ehkä kysymyksen, miten sijoituspaikan ilmoittaminen toimintansa lopettamisesta saa samalla aikaan monen huostaanoton lopettamisen.
Sosiaalivirkamiesten ammattitautina on ollut viime vuosina "iästä riippumaton dementia" huostaanoton perusteiden selvittämisessä perheelle tai nuorelle itselleen. Vastaukset "emme me nyt voi tietää" tai "missähän ne paperit taas ovatkaan" antavat sosiaalitoimen osaamisesta erittäin heikon kuvan. Ammattitautiin sairastuvat niin perinteisen tyylin yliopistotaustaiset tai uudenajan amk-taustaiset henkilö, eikä immuniteettia tuo edes virkaan epäpätevä koulutus ja se on sentään nykyisin hyvinkin yleinen lääke sosiaalialalla.
Pelottavinta alussa kertomani esimerkissä on se, että jos sijoituspaikan sulkeutuminen poistaa huostaanoton perusteet, niin mistä voidaan olla varmoja, että perusteita huostaanotolle on koskaan edes ollut tai ovatko mahdolliset perusteet poistuneet jo kauan aikaa sitten.
Lastensuojelulaissa, niin nykyisessä kun tulevassakin, on säädetty huostaanoton lopettamisesta. Kun tarvetta ei ole, tulee viranhaltijan tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Kun esimerkkitapauksessa huostaanottoja lopetettiin urakalla, en keksi muuta syytä, kun nuorten (lastensuojeluyksikön) kasvuolosuhteet eivät enää vaaranna nuoren kehitystä tai terveyttä. Sijoituspaikan ylläpitämä huostaanoton peruste on siis poistunut.
Mika Huhtanen
Tuusula
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kukaan ei tutki on huostaa syytä jatkaa.
aiheettomia huostaanottoja ei olisi.
Hohhoijaa!
kysymyksiä myös sossuja valvovissa viranomaisissa että miten todella on mahdollista kyseinen joukkoihmeparantuminen!
Jokaisen nuoren tapaus pitää yksityiskohtaisesti tutkia ja tarkistaa perusteet millä huostaanotto on alunperinkään tehty jne ja mihin ne syyt yhtäkkiä näiden nuorten kohdalla katosivatkaan.
Noudattiko sossu alunperinkään päätöksien teossa minkään valtakunnan lakeja vai oliko kaikki vain pelkkää satuilua ja mutuilua.
Kuka omilla aivoillaan ajatteleva enää uskoo lastensuojelusossujen söpötyksiin perustuvia
a s i a n t i j a p ä ä t ö k s i ä,
ihan oikeasti, kuka?
Sen enempää kuin sijaishuollon selityksiin "nälkäisistä likaisista resupekoista, jotka heille tullessaan saivat ruokaakin ensimmäisen kerran kuukausiin".
Nuo ihmeparantuneetkin ovat varmaan aikaisemmin olleet sijaishuollon mukaan ehdottomasti "hoidon" tarpeessa olevia resupekkoja, jotka onneksi saatiin pelastetuksi hirveiltä vanhemmiltaan. Minkähän verran nekin vanhemmat ovat saaneet peiliin katsomis kehotuksia ja vaatimuksia toimivaan yhteistyöhön sijaishuollon kanssa... Joopa joo.
on seurannut..........
kelvottomia, kasvatuskyvyttömiä, heikkoja, rajattomia jne vanhempia, huh.
Voi vain kuvitella myös, mitä nuorten kodeista kippokuppeineen ja eteisessä sikin sokin olevine kenkäkasoineen on kirjattuna näissä
AMMATTILAISTEN LASTENSUOJELUVIRANOMAISTEN ASIAKASKIRJAUKSISSA .....
Kenellehän viranomaistaholle pitäisi asian tutkinta pyyntö osoittaa?
Kyllä kaikilla suomen kansalaisilla on oikeus luottaa viranomaisten oikeudenmukaiseen kohteluun
ja viranomaisen lain mukaiseen käyttäytymiseen, asiassa kuin asiassa...
mutta kuten on jo jossain vaiheessa todettu
että kyllä pelleporukka ihan itse oman viranomaistyön uskottavuuden syö!
kun ottaa huomioon suomalaiset käytännöt ja jos asiasta nostaisi suuren mekkalan, päätyisivät tenava-parat äkkiä takaisin sijoitukseen, että sossut voisivat säilyttää kasvonsa.
Sitten taas sossujohtajien sössötystä riittäisi, miten kotiutus oli vain väliaikainen ratkaisu, koska sijoituspaikoista on niiiiiiiiiiiiin suuri pula, että ensinnäkin NIITÄ nyt on saatava lisää ja vähän äkkiä! En luota noihin paskiaisiin pätkääkään, joku ulkomainen taho pitäisi olla tutkinnan tekijä, mutta mistäs sellainen saadaan?
julkaisi äskettäin luettelon vuoden 2006 ihmisoikeusrikkeistä Suomessa. Nämä voitaisiin laittaa vuoden 2007 luetteloon jos vain tiedoksi laitetaan tälle ihmisoikeuksia valvovalle järjestölle...
löytyykö netistä?
Muistatko mikä ihmisoikeusliitto on kyseessä?
Amnesty?
Huostaanotetusta lapsesta kunta maksaa perhekodille sosiaalitoimen pirujen hatusta tempaamasta "dignoosista" riippuen (siitä, miten vaikea tapaus lapsi on) 188 - 250 - 500 euroa/vrk = 68.620 - 91.250 - 182.500 euroa/v. Normaalituloinen kansalainen ei saa vastaavaa summa edes vuosiansioinaan. Rahaa tulee ikkunoista ja ovista. Valtio maksaa saamani tiedon mukaan 2 kertaa vuodessa kunnalle sen maksamat huostaanottokulut. Eli kunnalle huostaanotot eivät maksa mitään. Niinpä vähäisiä ennaltaehkäiseviä kuluja voidaan kaihtaa törkeitä ihmisoikeusrikoksia tekemällä. Tekaisemalla mielivaltaisin perustein huostaanottoja.
Suomessa on noin 18.000 huostaanotettua lasta.
Huostaanotettujen "diagnooseista" riippuen valtiolle huostaanotot maksavat 365 vrk x 18.000 x (188 - 250 - 500) euroa = 1.235.160.000 - 1.642.500.000 - 3.285.000.000 euroa/v.
Merkillisintä asiassa on, että perhekoteja ylläpitävät monasti sosiaali- ja terveysvirastoista eronneet tai eläkkeelle jääneet, joille nykyiset virassa olevat sosiaalitoimen pirut syöttävät uusia huostaanotettuja tai perhekotien pitäjillä ja sosiaalitoimen piruilla on sukulaissuussuhde tai muu taloudellinen kytkös. Kyse on mitä räikeimmästä lapsikaupasta.
Eräässä Itä-Suomalaisessa perhekodissa on 10-20 huostaantettua lasta. Tämä merkitsee, että vuodessa perhekoti saa valtion veroeuroja, mikäli se on täysi koko vuoden 1.372.400 - 1.825.000 3.650.000 euroa/v.
Mielestäni valtiolle olisi monin verroin edullisempaa tukea lasten kasvatusta omassa kodissa, lähisukulaisten ja tai kummien, ystävien, naapureiden hoidossa ja tukea vanhempia lasten kasvatustehtävässä, vanhempia irti alkoholista tai huumeista kunnes he jälleen voivat ottaa lastensa huollon tuettuina tai tuetta vastuulleen. Nyt sosiaalitoimen pirut tekevät kaiken voitavansa, että kerran huostaanotettua ei palauteta kotiin koko lapsen lapsuuden aikana, vaikka lasten oikeuksien julistus siihen velvoittaa.
Lue lisää: http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl?num=1179816827 sekä täältä: http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl?num=1170001216
Oletteko työtön? Kärsittäkö lapsettomuudesta? Haluatteko lisäansioita?
Ei hätää. Ottakaa sijaisvauva tai -lapsi. Saatte täyden vaihto- ja palautusoikeuden. Teille täysin riskitöntä, sillä järjestämme rahoituksen. Saatte hoitopalkkion, lapsilisät ja kulukorvaukset. Kannattavaa!
----------------------------
Valitettavasti kokemukseni ja joidenkin lastensa huostaanotoille ja sijoituksille menettäneiden vanhempien kokemukset ovat olleet karmaisevia: joko he ovat joutuneet sosiaalitoimen painostuksen kohteeksi ja lakisääteinen toimeentulotuki on evätty valheellisilla lausunnoilla ja päätöksillä.
haluan valottaa sitä, miten häikäilemättömästä lapsikaupasta on kyse.
Lue lisää: http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl?num=1179816827 ja tule keskustelemaan.
hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa..."
Tosi kumma juttu!
Ehdottomasti huostaanoton ja laitoshoidon tarpeessa olevat lapset paranevat kuin salaman iskusta, kun paikka lopettaa toimintansa...