Ennakoidaan että saamme pian 50 ja 100v asuntolainoja. Näin kuukausierä ei nouse kestämättömän suureksi :)
Näin ehkä Iso-Britanniassa
http://tinyurl.com/2zw6hv
Nordealta tulossa Suomeen?
Näin ehkä Iso-Britanniassa
http://tinyurl.com/2zw6hv
Nordealta tulossa Suomeen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sata vuotta sitten normaali päiväpalkka oli muutama silloista kultamarkkaa. Jos silloin olisi ottanut kymmenentuhannen markan asuntolainan sadan vuoden maksuajalla, ei lyhentäminen olisi enää kovin paha ongelma. Tosin esim. Viipurin kohteet ovat hieman menettäneet arvoaan tässä välissä.
Missä päin Suomea normaali päiväpalkka oli 1800-luvulla kultamarkkoja? Taidat sotkea päivät ja kuukaudet. Hyvä jos maaseudulla edes nähtiin kultamarkkoja (esimerkiksi 10mk 1860-luvulla)
Sata vuotta sitten oli kylläkin 1900-luku, vuosi 1907.
Mutta asiaan. Suomen aluksi hopeakantainen markka siirtyi kultakantaan 1878 ja pysyi siinä maailmansotaan 1914 asti. Kansan keskuudessa raha kiersi tietenkin seteleinä ja hopeasta ja kuparista lyötyinä kolikoina, mutta ne olivat vaadittaessa kullalla lunastettavia.
Renkipoika sai varmaan tuolloin palkkansa lähinnä luontaistuotteina mutta rahatalous oli jo kaupungeissa yleinen ja leviämässä metsäteollisuuden mukana maaseudullekin.
Maailmansota pakotti sitten irrottamaan rahan kultakannasta ja siihen palattiin uudelleen 1920-luvulla huomattavasti alhaisemmalla markan arvolla. Viimeinen niitti oli sitten maailmanpula 30-luvun alussa, jonka vuoksi markka irtosi lopullisesti kullasta.
Lukaisepa vaikka Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Ensimmäisessä osassa 1880-luvun lopussa Jussi ostaa hevosen 145 markalla ja Otto tulee muuraamaan piippua markalla päivässä. Kultamarkka oli kova raha.
Tunnen toki kullan sekä siirtymisen fiat-systeemiin. Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen aiheeseen.
10 markkaa kultakolikkona 1878 - 1913 oli n. 2.9 grammaa ja hopeasta tehtyinä markkoina 15(?) kertaa enemmän grammoja. Jos hyvä työntekijä sai markan päivässä, kuten kerrot, niin se on n. 0,3g kultaa. Hevonen maksoi 0,3 * 145 = 43,5g.
Varmaankin pitää paikkansa on myönnettävä.
Suomalaisista suurin osa eli kuitenkin agraariyhteiskunnassa eikä rahaa käytetty jos maksun sai muuten, joten vertailu menee hankalaksi.
Tänään 6€/h --> päiväpalkalla 48€ --> saa n. 3g kultaa. Verojen vaikutusta tässä ei huomioida.
Englannissa kulta taisi maksaa n. 4.3 puntaa / unssi 1800-luvun lopulta 1. maailmansodan loppuun asti. En löydä 1800-luvun palkkoja mutta http://pierre-marteau.com/wiki/index.php?title=Prices_and_Wages_(Great_Britain)
1700-luvulla keskiluokkainen virkamies saattoi saada vuodessa 40 puntaa ja riippuen kummista unsseista tuossa kyse niin n. 290g kultaa. Mitä lienee ollut työpäiviä, lasketaan 220 --> 1,3g päivä.
Mitäpä maksoi asunto Helsingissä 1907?
Entä hirsitalo maaseudulla? Jälkimmäisen
voisi varmaan arvioida rakentamiseen käytettävien työtuntien perusteella.
Keski-Euroopassa on jo saanut 40 vuoden kiinteäkorkoisia lainoja. Yleensä lainanmaksuaikaa lyhentää se, että pankit eivät suostu lainaamaan yli eläkeiän, koska epäilevät eläköitymisen runsaasti heikentävän maksukykyä. 40 vuoden lainan saadakseen hakijan on siis oltava 25 vuotta vanha.
Toinen hauska temppu on pakollinen solde restant du -vakuutus: jokainen asuntovelallinen pakotetaan ottamaan pankin vakuutusyhtiöstä jäljellä olevalle summalle henki- ja/tai työttömyys/onnettommus -vakuutus. Korko henkivakuutus voikin sitten olla aika kova.
Parhaan tilin tekee kuolemalla heti pois, jolloin perikunnalle jää velaton asunto.