kirjoitin tänne jokin aikaa sitten varsin hankalasta koiranpennustamme:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=4500000000001637&posting=22000000026437984
Halusin vain kertoa, että nyt alkaa jo viikkojen työn tulos näkyä! Leikkasin esim äsken pennun kynnet ja pentu vain köllötteli sylissäni ja nuoli käsiäni leikkaamisen aikana. :) Ei enää hirveää rimpuilua ja huutoa.
Pentu ei enää pure yhtä paljon. Puree kylläkin vielä, mutta lähinnä nykyisin vaan kokeilee hampaillaan kättä eli ei enää veri tirskahtele. Lisäksi kammottava pohkeiden näykkiminen kävellesäni on loppunut.
Ulkona käyttäytyminen on myös parantunut. Haukkuu huomattavasti vähemmän ja ei enää "kimpoile" hihnan päässä. Hieman vetää, mutta sitä tapaa opetetaan parhaillaan pois. Myös vanhemman koiramme kanssa tulee nykyään jo hienosti toimeen. Ovat oppineet jo leikkimään kiltisti keskenään eikä pentu enää kiusaa vanhempaa samalla tavalla.
Luulin, että tähän pisteeseen ei päästä ikinä. paljon on vielä työtä jäljellä, mutta parannusta on tapahtunut jo selvästi. Loistavana apuna toimi kolinapurkki, joka selvästi sai pennun pysähtymään ja lopettamaan riehumisensa. Nykyisin tuota kolinapurkkia ei tarvitse edes käyttää, vaan pentu uskoo todellakin jo pelkästä sanomisesta. :) Ulkona lopetti parhaiten haukkumisen namien avulla. Kynsien kanssa ei nameja käytetty, siihen riitti määrätietoinen homman loppuun vienti.
Kiitos kaikille neuvoista ja onnea kaikille muille jukuripentujen omistajille! Toivo on, kun riittää kärsivällisyyttä ja määrätietoisuutta! :)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=4500000000001637&posting=22000000026437984
Halusin vain kertoa, että nyt alkaa jo viikkojen työn tulos näkyä! Leikkasin esim äsken pennun kynnet ja pentu vain köllötteli sylissäni ja nuoli käsiäni leikkaamisen aikana. :) Ei enää hirveää rimpuilua ja huutoa.
Pentu ei enää pure yhtä paljon. Puree kylläkin vielä, mutta lähinnä nykyisin vaan kokeilee hampaillaan kättä eli ei enää veri tirskahtele. Lisäksi kammottava pohkeiden näykkiminen kävellesäni on loppunut.
Ulkona käyttäytyminen on myös parantunut. Haukkuu huomattavasti vähemmän ja ei enää "kimpoile" hihnan päässä. Hieman vetää, mutta sitä tapaa opetetaan parhaillaan pois. Myös vanhemman koiramme kanssa tulee nykyään jo hienosti toimeen. Ovat oppineet jo leikkimään kiltisti keskenään eikä pentu enää kiusaa vanhempaa samalla tavalla.
Luulin, että tähän pisteeseen ei päästä ikinä. paljon on vielä työtä jäljellä, mutta parannusta on tapahtunut jo selvästi. Loistavana apuna toimi kolinapurkki, joka selvästi sai pennun pysähtymään ja lopettamaan riehumisensa. Nykyisin tuota kolinapurkkia ei tarvitse edes käyttää, vaan pentu uskoo todellakin jo pelkästä sanomisesta. :) Ulkona lopetti parhaiten haukkumisen namien avulla. Kynsien kanssa ei nameja käytetty, siihen riitti määrätietoinen homman loppuun vienti.
Kiitos kaikille neuvoista ja onnea kaikille muille jukuripentujen omistajille! Toivo on, kun riittää kärsivällisyyttä ja määrätietoisuutta! :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
luin saman keskustelun läpi ja päätin kokeilla kurittomalle pennulle tuota tonnikalapurkkijuttua. Jopas alkoi menemään "EI" jakeluun.. Pentu tottelee kiltisti, kun ei halua kuulla pahaa ääntä.