Minä synnyin jo aivan vauvana kymmeniä vuosia sitten.
Synnyin keskelle hälisevää naislaumaa,olin ainoa mies siinä seurassa.
Ujokin olin,sillä olin alaston,olinhan saunassa.
Eräs naisista katsoi parhaaksi sääliä minua ja ottaa minut suojaansa rinnoilleen,häntä kutsuttiin äidiksi.
Paikka oli kiva ja pehmoinen ja ruokakin hyvää,pidin siitä niin,että vaikka hän muutti saunasta isompaan asuntoon,missä oli seinissä aukkoja,niin katsoin parhaaksi pysyä kiinni rinnoissa.
Myöhemmin minut puoli väkisin niistä sitten irroitettiin.
(Kunnes vasta aikuisena taas sorruin uudestaan)
Naisesta joka minut omi,tuli siis minun äitini,ihminen jota aluksi ihailin ja jota palvoin ja jolle puhuin ja lauloin.
Jonka veikeille ilmeille nauroin.
Myöhemmin suhteemme muuttui viha rakkaus suhteeksi,mutta ainahan todellisen hädän tullen olin hänen helmoissaan taas turvassa.
Vuodet vierivät,minä kasvoin ja minusta alkoi tuntua äidin läheisyys vähitellen nololta,en enää kehdannut mennä syliin,enkä suukotellakkaan iltaisin.
Vaistosin,että minussa tapahtuu jotain,millä biologialla on sormensa pelissä.
Suhteeni äitiini,edelleen kauniiseen ja turvalliseen ihmiseen muuttui,hänen seurastaan tuli tukikohta ja hänestä se ehdoton komentaja.
Tukikohdasta sain ymmärryksen,ruuan,vaatteet ja rahaa,mutta ennenkaikkea rakkauden,(aina en sitä edes ansainnut).
Jos kotona joku valvoi kun olin mailmalla,niin se oli äitini,kotiin kävellessäni pikkutunneilla tyttöystäväni luota kotona paloi valo ja tiesin,että äiti siellä odotti iltapalan kanssa huolestuneena,että tulisinko terveenä kotiin.
Elämä jatkui ja minun oli aika muuttaa pois yhteisestä kodista ja perustaa oma koti tyttöystävän kanssa.
Äidin itkuiset silmät saattoivat minut matkaan ja sen näyn kanssa elin pitkälle eteenpäin.
Tuli aika jolloin minun tyttöystäväni muuttui myös äidiksi ja minä vauvasta isäksi.
Voiko ylpeämpi olo olla kuin näyttää oma pieni tytär ensi kertaa omalle äidilleen?
samoin myöhemmin muut lapset,mutta se ensimmäinen!
Katso äitini,tässä vauvassa on myös sinua.
Taas kului aikaa elämä meni vaudilla eteenpäin,lapsien kanssa oli kiirettä.
Mutta äitini jaksoi taas olla auttamassa aina hyvällä tuulella.
Ja eiköhän me varmaan käytetty äitiä vähän hyväksemmekin,me jotka sen auttamisen halun huomasimme.
Äitini vanheni ja harmaantui,meillä osat vaihtuivat.
Oli minun vuoroni antaa auttavan käteni ja olla hänelle se tukikohta josta hän sai avun,neuvot,ruuan ja kuskaukset lääkäriin ja muihin asioille.
Nyt on aika kiittää äitiäni ja teitä kaikkia äitejä siitä,että te olette olemassa.
Eihän meistä miehistäkään tule miehiä ilman teitä,niinhän se on.
Pian on äitienpäivä ja minä ylpeänä nostan silloin lipun salkoon ja muistelen jo pois mennyttä äitiäni.
Kiitos äiti elämästäni.
Onnea kaikille äideille tulevana äitienpäivänä.
Poikasi
Synnyin keskelle hälisevää naislaumaa,olin ainoa mies siinä seurassa.
Ujokin olin,sillä olin alaston,olinhan saunassa.
Eräs naisista katsoi parhaaksi sääliä minua ja ottaa minut suojaansa rinnoilleen,häntä kutsuttiin äidiksi.
Paikka oli kiva ja pehmoinen ja ruokakin hyvää,pidin siitä niin,että vaikka hän muutti saunasta isompaan asuntoon,missä oli seinissä aukkoja,niin katsoin parhaaksi pysyä kiinni rinnoissa.
Myöhemmin minut puoli väkisin niistä sitten irroitettiin.
(Kunnes vasta aikuisena taas sorruin uudestaan)
Naisesta joka minut omi,tuli siis minun äitini,ihminen jota aluksi ihailin ja jota palvoin ja jolle puhuin ja lauloin.
Jonka veikeille ilmeille nauroin.
Myöhemmin suhteemme muuttui viha rakkaus suhteeksi,mutta ainahan todellisen hädän tullen olin hänen helmoissaan taas turvassa.
Vuodet vierivät,minä kasvoin ja minusta alkoi tuntua äidin läheisyys vähitellen nololta,en enää kehdannut mennä syliin,enkä suukotellakkaan iltaisin.
Vaistosin,että minussa tapahtuu jotain,millä biologialla on sormensa pelissä.
Suhteeni äitiini,edelleen kauniiseen ja turvalliseen ihmiseen muuttui,hänen seurastaan tuli tukikohta ja hänestä se ehdoton komentaja.
Tukikohdasta sain ymmärryksen,ruuan,vaatteet ja rahaa,mutta ennenkaikkea rakkauden,(aina en sitä edes ansainnut).
Jos kotona joku valvoi kun olin mailmalla,niin se oli äitini,kotiin kävellessäni pikkutunneilla tyttöystäväni luota kotona paloi valo ja tiesin,että äiti siellä odotti iltapalan kanssa huolestuneena,että tulisinko terveenä kotiin.
Elämä jatkui ja minun oli aika muuttaa pois yhteisestä kodista ja perustaa oma koti tyttöystävän kanssa.
Äidin itkuiset silmät saattoivat minut matkaan ja sen näyn kanssa elin pitkälle eteenpäin.
Tuli aika jolloin minun tyttöystäväni muuttui myös äidiksi ja minä vauvasta isäksi.
Voiko ylpeämpi olo olla kuin näyttää oma pieni tytär ensi kertaa omalle äidilleen?
samoin myöhemmin muut lapset,mutta se ensimmäinen!
Katso äitini,tässä vauvassa on myös sinua.
Taas kului aikaa elämä meni vaudilla eteenpäin,lapsien kanssa oli kiirettä.
Mutta äitini jaksoi taas olla auttamassa aina hyvällä tuulella.
Ja eiköhän me varmaan käytetty äitiä vähän hyväksemmekin,me jotka sen auttamisen halun huomasimme.
Äitini vanheni ja harmaantui,meillä osat vaihtuivat.
Oli minun vuoroni antaa auttavan käteni ja olla hänelle se tukikohta josta hän sai avun,neuvot,ruuan ja kuskaukset lääkäriin ja muihin asioille.
Nyt on aika kiittää äitiäni ja teitä kaikkia äitejä siitä,että te olette olemassa.
Eihän meistä miehistäkään tule miehiä ilman teitä,niinhän se on.
Pian on äitienpäivä ja minä ylpeänä nostan silloin lipun salkoon ja muistelen jo pois mennyttä äitiäni.
Kiitos äiti elämästäni.
Onnea kaikille äideille tulevana äitienpäivänä.
Poikasi
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi Poika!
Kylläpäs oli herkkää tekstiä,tuohon ei moni mies pysty.
Itsekin äitinä toivon,että myös minun poikani voisi joskus olla äidistään noin ylpeä.
Hyvää kevättä ja rakkautta elämääsi=)
Kiitos ihanasta kirjoituksesta. Olen sanaton ja kyyneleet silmissä. Hyvää jatkoa.
Kiitos sinulle! Olet ollut suurenmoinen poika äidillesi, ole ylpeä itsestäsi ja muista se myös äitienpäivänä, kun viet kukan hänen haudalleen. Laita Yläkerran Miehelle hiljainen kiitos äidistäsi. Sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää elämäänne.
enää kauniimmin kukaan sanoa äidistään ihan itku pääsi.on hienoa että tällaisia ihmisiä vielä on olemassa jotka osaavat arvostaa vanhempiaan ja sitä mitä he ovat tehneet lastensa hyväksi.itsekkin kolmen lapsen äitinä täytyy sinulle kirjoittaja hattua nostaa olet hieno ihminen pysy sellaisena kun olet. hyvää kevään jatkoa sinulle ja perheellesi
Lämmin kiitos kauniista ja herkästä tekstistäsi...sisältö näyttää sinun nuorena miehenä oivaltaneen koko elämän syvällisimpiä asioita ja sen, että elämänarvosi kohdallaan. Kaikkea hyvää Sinulle elämässä - nyt ja tulevaisuudessa!
Toivon myöhemmin löytäväni samaa syvällisyyttä omasta pienestä koululaisestani: )).
Etpä olisi voinut kauniimmin kirjoittaa omasta äidistäsi! Vielä sinulle kiitos kiitoksistasi meille muille äideille sillä todella tuntee myös itsensä tuosta sinun kirjoituksesta. KIITOS!
viisikymppisen kyyneliin.
Upeaa, että joku kertoo siitä kuinka tärkeä lapselle äiti on! Vielä mahtavampaa, ellei jopa mahtipontista, on se, että myös naiset kyynel silmäkulmassa lukevat ja eläytyvät tähän!!! Ajattelette varmasti anoppinne uudessa valossa varsinkin jos olette äitejä. Elkäämme kuitenkaan unohtako isejä ja isoisiä.
Hienoa,liikuttavaa ja niin totta!