Hoidin yksityishenkilönä omalla kustannuksellani erään osakeyhtiön konkurssin jälkeisen jutun (käräjä-/hovioikeus) ja sitä seuranneen perinnän ulosottomiehelle. Yhtiöllä ei ollut ulosotossa jutun aikaan mitään koska velat ja varat olivat rauenneet konkurssissa. Toimeksiantajani lupasi minulle kulut ja palkkion jutun ulosmittauksen päätyttyä. Kuitenkin ulosottovaiheessa ilmestyi perintään konkurssipesän hoitajan saatava, joka ylittää voittamani ja perimäni jutun saatavan. Onko minulla oikeutta saada kuluni ja palkkioni ns. päältä pois vai jäänkö nuolemaan näppejäni?
Alunperinkin asian hoitaminen olisi mielestäni kuulunut konkurssipesän hoitajalle muttei hän tehnyt asialle mitään.
Alunperinkin asian hoitaminen olisi mielestäni kuulunut konkurssipesän hoitajalle muttei hän tehnyt asialle mitään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kukas se toimeksiantaja oli? Rahaa pesästä voi antaa ja luvata vain pesän hoitaja.
Jos nyt pesänhoitaja on jäänyt saamaan pesästä, on hän vain odotellut tyytyväisenä, kunnes ulosotosta rahaa tulee.
Toisaalta toimeksiantajasi on tilannut työn myös ilmeisesti yksityishenkilönä ja on velvollinen työn tilaajana maksamaan vaikka ulosotosta tulevat rahat veisi kuka tahansa.
Pikkuisen sekainen juttu ...
...niin kyseessä on sinun ja vastapuolen yksityisoikeudellinen juttu. Ja jos haluat saada palkkiosi, sinun tulee tehdä käräjäoikeuteen haastehakemus asiasta. Kun käräjäoikeus on käsitellyt asian ja päättänyt sen mahdollisesti sinun hyväksesi, sinulla on oikeus hakea rahoja ulosottoviraston kautta.
Konkurssista oli kulunut tässä tapauksessa aikaa jo vuosi ja pesänhoitajan tehtävät oli ns. loppuneet...Yhtiöhän on periatteessa rauenneen konkurssin jälkeen "toimintakykyinen". Toimeksiantajana oli yhtiön entinen omistaja.
Pesänhoitaja oli saanut valtiolta jo korvauksen työstään, mutta todennäköisesti valtio ei hyväksynyt hänen laskuaan kokonaan ja se että saatava ilmestyi ulosottoon vasta uuden saatavan sinne tultua ja varmaankin maksajan ilmoituksesta pesänhoitajalle....
mikäli ymmärsin oikein yhtiö on rauenneen konkurssin jälkeen periaatteessa otettu uudelleen käyttöön ja yhtiön lukuun on saatu perittyä varoja. kyseessä ovat siis yhtiön varat. yhtiön omistaja on antanut yhtiön puolesta em. perintätoimeksiannon eli sopijapuoli ja maksuvelvollinen on yhtiö.
konkurssin rauetessa tuomioistuin vahvistaa väliaikaisen pesänhoitajan palkkion määrän. maksuvelvollinen on aina velallinen eli tässä tapauksessa yhtiö. raukeamispäätös, jossa samalla vahvistetaan pesänhoitjan palkkio on täytäntöönpanokelpoinen tuomio, joka ulosottomenettelyssä lienee saanut parhaan etusijan, koska konkurssin alkaminen on rauettanut muut hakemukset ja käytännössä konkurssin jälkeen kukaan velkoja ei uudista hakemustaan.
valtiolta pesänhoitaja ei saa koskaan korvausta.
koska pesänhoitajalla on täytäntöönpanokelpoinen tuomio sinun saatavaasi vastaan on hän tapauksessa vahvemmilla.
voit tietysti hakea yhtiön uudelleen konkurssiin, jolloin etusijajärjestys muuttuu yleistäytäntöönpanoksi ja mahdolliset varat (jos niitä konkurssin jälkeen on olemassa) jaetaan saatavien mukaisessa suhteessa.