Onko suomalainen metsätalous aitoa markkinataloutta vai ei?
Onko metsätalous itsenäistä vai maataloutta?
Päättääkö teollisuus (ulkomainen pääoma), poliittinen mafia (esim. kepu), hallintokone vai kansa...vai omistaja????
Onko metsätalous itsenäistä vai maataloutta?
Päättääkö teollisuus (ulkomainen pääoma), poliittinen mafia (esim. kepu), hallintokone vai kansa...vai omistaja????
Vastaukset 11
Vanhimmat
Metsätalous ei ole aitoa markkinataloutta ostaja määrää hinnan.Metsätalous ei ole sidottu riippuvaiseksi maataloudesta.
Takavuosina kyselin aika korkealtakin taholta miksi Valtion täytyy palkita rahalla yksityistä metsänhoitoa,vastattiin sen olevan kaikin tavoin edullista ja myös lisäävän puukauppaa,osa tyhmimmistä toki tekee työtä metsissään vieläkin ns.omin avuin,heiltä unohtuu kuitenkin tämä suuren viranomaishenkilöstön työllistäminen.Minullekin vastattiin edellisen hallituksen aikaan että näillä metsänhoitovaroilla on 2 pääjakopuoluetta toinen holehtii "isäntien ja toinen renkien" osuudesta,varsinaiseen metsänparannukseen jää sitten loput.
Kyllä valtio perii ja on perinnyt verot 1000 vuosia metsänomistajilta .Isältäni 40v pintaalaveroa vaikka hän ei olisi myynyt yhtään puuta.Ei ole ihme metsätalous on huonoimmin kannattavaa bisnestä nettotuotto % on hyvin heikko.Metsämme meneekin luonnonsuojelualueeksi ei tarvitse suotta rahaa syytää kannattamattomaan kaivoon.
mettää ole...
Puunmyynnin tuloja verotetaan kyllä ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa pääomatuloja. Et oikein voi väittää että veroja perittäisiin liikaa.
Se että pinta-alaveron aikaan metsätaloutta verotettiin laskennallisin perustein, aiheutti sen, että verotus ei ollut sidoksissa hakkuutuloihin. Isäsi saa syyttää säästötaloudesta itseään.
Jos väität metsätalouden nettotuottoa huonoksi, voitaneen siitä tehdä eräitä päätelmiä. Pitää sijoittaa toimintaan vähän vähemmän jolloin sijoitetun pääoman tuotto kasvaa. Älä siis maksa metsästä liikaa.
On merkityksetöntä kuinka paljon metsään on aikanaan sijoittanut. Se millä on merkitystä, on se tuottaako metsästä sillä hetkellä saatava hakkuutulo heikommin vai paremmin kuin koko metsän myymällä ja sijoittamalla johonkin muuhun kohteeseen. Tästä tuotosta on kysymys.
Kun kattelee mitä harventamattomia ja hoitamattomia ryteiköitä on teiden varret täynnä, niin ei taida monellakaan metänomistajalla olla paljon tuottovaatimuksia metästään. Mutta kyllä metällä täytyy olla hyvä tuotto, tämän voi päätellä siitä, miten kysyttyjä mettäpalstat nykyään on. Myyntiverotus muutti metän oston kannattavaksi.
Valtion tuki metsänhoitoon on varmasti kannattavaa. Perustelen tätä sillä, että ilman tukea työt jäisivät tekemättä, koska hoidon tulosten hyödyntäminen on yksityiden metsänomistajan kannalta liian kaukainen asia. Tukiin liittyvä byrokratia on tietysti melkoinen kustannus, mutta se täytynee sietää, koska ilman valvontaa tukien väärinkäyttö karkaisi käsistä. Olen nähnyt tutkimuksen, jossa arvioitiin että nykyäänkin 20% maksetusta tuesta menee kohteisiin, jotka eivät täytä rahoituspykälien ehtoja. Byrokratiaa lisää myös se, että tukihankkeita on vuosittain kymmeniä tuhansia, joten niiden käsitteleminen vaatii melkoisen määrän virkailijoita. Itse olen aina käyttänyt oman metsäni töissä tuet hyväksi ja parantanut siten metsätalouden kannattavuutta.
Perustele väitteesi et tuet menisi väärään kohteeseen?tietenkin tarkistajien ammattitaidon voi kyseenalaistaa.Myöskin ennen kuin tukia maksetaan tarkastajat huomauttavat, mikäli ei ole tukea saava esim raivaus heidän mielestään riittävä.Valtion ja eun byrokratia on tehotonta ja kallista lopullisena maksajana on aina metsänomistaja.
Yksityishenkilöt omistavat metsämaan alasta 60 %, valtio 26 %, yritykset 9 % ja kunnat sekä muut tahot 5 %. Metsänomistajia on 920 000. Kaupunkimetsänomistajien määrä on kasvanut ollen noin 40 %, metsänomistajista 60 % asuu maaseudulla ja heistä maa- ja metsätalousyrittäjiä on 19 %.
Ettäs silleen, kenen tuoli se tutisee nykyään..
Jusseille metdä on ollut aina tulonlähde ja henkivakuutus.
Nyt ollaan menossa siihen suuntaan että osa metsänomistajista nykyaikana ei osaa erottaa isoa ja pientä käpyä toisistaan.
keskimääräistä enemmän metsää. Kun täällä on ihmetelty, miksi tien varsilla näkyy niin paljon risukoita, totean vian, että vieraalla teetettyinä raivaus- ym. työt maksavat tolkuttomasti. Mikäli olisin teettänyt kaikki metsänhoitoyhdistyksen suosittamat työt, ei hakkuutilistä olisi jäänyt puoltakaan käteen, ja siitä sitten verot pois.
Jatkossa vältän isoja aukkohakkuita, joiden seurauksena on rehevillä mailla aina moninkertaiset raivaukset ja heinäykset. Näyttävät nuo metsät uudistuvan pikku hiljaa ilman aurauksia ja istuttamisia. Ovathan ne uudistuneet silloinkin, kun metsäinsinöörejä ja edes ihmisiä ei ollut maan päällä.
Jos halutaan yhä lisääntyvän kaupunkilaismetsänomistajien joukon myyvän puuta, pitää uudistus- ja hoitomenetelmien muuttua nykyistä edullisemmiksi. Muuten aika suuri osa tekee saman ratkaisun kuin olen itse tehnyt. Jääköön puut metsään, jos ei ole taloudellista pakkoa myyntiin. Luonnonsuojelukin siitä hyötyy.