Kirjoitukseni naapuripalstan ketjussa:
"Mutta kyllä AS-lapsi saadaan laihtumaan niillä sairaanhoitaja-sijariäidin tyylisillä kasvatusotteilla, joita ilmeisesti sijarit AS-lapsiin soveltavat, että "nälkä pöytään ajaa" kun ei tajuta sen vertaa, että lapsi ei saata kerta kaikkiaan olla kykenevä syömään kuin tietyn tyyppisiä ruokia. Kaikilla asseilla ei ruokaongelma ole niin paha kuin toisilla, mutta sijareiden mielestähän kaikki lapsen ongelmat johtuvat vain huonosta kotikasvatuksesta, ja lapsen käytös yritetään saada rangaistuksilla "oikeille raiteille".
SIJAISÄITI 6:lle vastasi näin:
"Meneehän siinä hetki aikaa, ennenkuin lapsi oppii syömään kunnon ruokaa kun on biokodissa saanut syödä vain pullaa ja karkkia ja juoda limsaa."
---------------
Jos nimittäin tuolla ämmällä on asperger-lapsia, hänen pitäisi menettää heistä joka ikinen!
Vai paukuttaako moukka päätään vain lämpimikseen.
"Mutta kyllä AS-lapsi saadaan laihtumaan niillä sairaanhoitaja-sijariäidin tyylisillä kasvatusotteilla, joita ilmeisesti sijarit AS-lapsiin soveltavat, että "nälkä pöytään ajaa" kun ei tajuta sen vertaa, että lapsi ei saata kerta kaikkiaan olla kykenevä syömään kuin tietyn tyyppisiä ruokia. Kaikilla asseilla ei ruokaongelma ole niin paha kuin toisilla, mutta sijareiden mielestähän kaikki lapsen ongelmat johtuvat vain huonosta kotikasvatuksesta, ja lapsen käytös yritetään saada rangaistuksilla "oikeille raiteille".
SIJAISÄITI 6:lle vastasi näin:
"Meneehän siinä hetki aikaa, ennenkuin lapsi oppii syömään kunnon ruokaa kun on biokodissa saanut syödä vain pullaa ja karkkia ja juoda limsaa."
---------------
Jos nimittäin tuolla ämmällä on asperger-lapsia, hänen pitäisi menettää heistä joka ikinen!
Vai paukuttaako moukka päätään vain lämpimikseen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei tuollainen voi olla sijaisäiti! Ilmoitus heti jonnekkin.
lapsia, nimim. sijari myös
Meillä on ollut 6 sijaislasta, joilla jokaisella on ollut kasvu pysähtynyt. Se onkin ollut yksi syy huostaanottoon. Neuvola on tehnyt lastensuojeluilmoituksen.
Kas kummaa, kun lapset ovat olleet meillä muutamia viikkoja, niin kasvu on taas lähtenyt käyntiin. "
Olen jutusta tätä mieltä:
"Kas kummaa, kun vastauksesi HAISEE.
Kuulepas pikkuinen, jos kasvavan lapsen PAINO laskee tiettyyn rajaan, häntä ei sijoitetaan yhteenkään hiton perheeseen, vaan sairaalaan. Ja sairaalasta ei varmasti lähdetä, ennen kuin paino saavuttaa tietyn tason.
Ravinnon puutteesta johtuva PITUUSkasvun pysähtyminen ei ole edes mahdollista, siitä pitävät kyllä kasvuhormonit huolen. Tai sitten on kyse niin vakavasta aliravitsemuksesta, että sellaista ei Suomessa ole nähtykään. Jos tosiaan kasvu pysähtyy, silloinkin oikea osoite on sairaala ja siellä endokrinologian poliklinikka.
Ja että kaikki tämän maan harvinaiset pituuskasvupysähdykset vielä sattuisivat yhdelle samalle sijariämmälle!
Mieti vähän, ennen kuin tulet täyttä sontaa jauhamaan tänne! "
tajunnut edes, mihin kirjoitukseen vastasi.
Käymme AS-lasten vertaistukiryhmässä ja pidän netissä yhteyttä useisiin toisten assien vanhempiin, eikä kenenkään lapsen ruokavalioon ole kuuluneet keksit ja limsa tai karkitkaan. Ei kaikilla Asperger-lapsillakaan ole niin vaikeaa ruokaongelmaa kuin meillä ja muistan jo tarha-aikana, miten lapsi oli tietysti siellä silmätikkuna syömättömyytensä kanssa, niin hoitajat ihmettelivät, kun lapsille annettiin karkkeja, niin lapseni ei syönyt karkkejakaan! Hän vain lajitteli niitä värin ja muodon mukaan, siis leikki niillä, mutta ei syönyt.
Mutta JOS tuolla kirjoittajalla on AS-lapsia, niin miten hän kohtelee heitä kun tietämys assiudesta on tuota luokkaa!
Siellä tulee aina niin paha mieli kun lukee niitä juttuja. Olen jo suosiolla jättänyt sen palstan pois.
Tiedätkö sanontaa: Hulluudesta voi parantua, mutta tyhmyydestä ei koskaan!
Turha niille on selittää mitään.
ei pituuskasvu ole koskaan pysähtynyt! Tyttö on luokkansa pisin tällä hetkellä, eikä painokaan hälyttävän alakantissa ole.
Huostaanoton jälkeen, kun hän oli henkisestikin niin huonossa kunnossa, oli koulustressi hänelle liikaa ja neurologi kirjoitti muutaman viikon ylimääräisen loman koulusta. Koko saakelin laittoman huostahässäkän ja viime syksyn stressin aikana paino laski yhteensä 7 kg, kriittisellä rajalla käytiin, mutta pituuskasvu ei pysähtynyt silloinkaan.
Tuollaiset soopan jauhajat eivät tosiaan tajua, miten vakavasta asiasta voi olla kyse, että Asperger-lapsille tehdään pellepsykiatrien ja sossu tunareiden toimesta laittomia huostaanottoja! Minun puolestani saisi joutua linnaan joka viranomainen, kuka tekee laittoman huostan kenelle tahansa lapselle, mutta AS reagoi siihen niin kovin voimakkaasti, ainakin meillä, että toipuminen on ollut tosi raskas prosessi.
Näillä lapsilla kaikki vaikuttaa hyvin voimakkaasti kaikkeen, ts. henkinen puoli vaikuttaa fyysiseen vointiin ja toisin päin. On vain niin kamalaa ajatella, mitä vuosia jatkuneet sijoitukset tuollaisten tollojen luona ovat pahimmillaan lapsille aiheuttaneet. Ja nyt, kun tietoakin jo pitäisi rueta olemaan myös Aspergerista, niin nuo älyttömät hoidolliset huostat vaan jatkuvat ja jatkuvat.
Sijariksi pääsyyn pitäisi vaatia edes tietty ÄO, mutta sinne taitaa päästä kuka taulapää tahansa, jolla on luottotiedot kunnossa, eikä rikosrekisterimerkintää lapsiin sekaantumisesta.
Hyvä parisuhde on jo riittävä peruste pitää lapsia vuosikausia, jossain saakelin paskapaikassa.
Naapurinani oli äiti, jonka tyttö oli otettu huostaan kun äiti erehtyi hakemaan apua sosiaalitoimesta, koska pihan - rivitaloalue - AIKUISET naiset kiusasivat tyttöä. Sossu sanoi, että otetaan VÄHÄKSI AIKAA kunnes tilanne rauhoittuu. Tyttö oli 8-vuotias, ja aikuisikään asti huostassa.
Muistaakseni oli ainakin kaksi perhettä tytöllä. Toisen perheen isä oli soitellut tälle tytön biologiselle äidille ja itkenyt huonoa parisuhdetta. Olipa tuonut jotain hajuvettäkin joltain risteilyltä. Eihän äitiä tietenkään mikään vellihousu kiinnostanut.
Sitten oli sijaisäiti tehnyt valituksen sossulaan, kun tytön biologinen äiti leipoi aina kakun kun tyttö tuli kotiinsa käymään. ja sossu haukkui äidin. Mutta mikä oli äidin leipoessa ilotapahtumaa, tytön vierailua, kun ei ollut sossun asiakas. Purki tuskansa ja ikävänsä työntekoon. Tytön pikkuveli, 5-vuotias, sai jäädä äidille.
Nyt myöhemmin, kun molemmat ovat jo aikuisia, eli äidin ei tarvinnut enää huolehtia pikkuveljestäkään, äiti kävi pohjalla. Eli menetti asuntonsa, mutta piti kuitenkin työpaikastaan huolen. Eli ei tarvinnut niin paljon enää skarpata ja pystyi suremaan asian pois jos kuitenkaan koskaan pystyy unohtamaan sitä tuskaa. En usko!
Tämä niistä tosi huonoista huostaanotoista ja sijoituksista. Ja sossujen äö:stä ja perheen yhdistämisestä. Seka sijaisperheiden yhteistyökyvyistä.
Sama meillä. Poika oli silmätikku päiväkodissa. Olin monesti kertonut miten vaikeaa ruokailu on mutta aluksi minua ei uskottu. Aamupuuro kyllä meni mutta ei lämminruoka. Jos jätti syömättä sai välipalalla saman ruuan lämmitettynä eteensä. Kerran erehtyivät syöttämään väkisin jonka seurauksena poika oli kuukauden syömättä. Siis päiväkodissa. Tämän jälkeen sai syödä "omaan tahtiin" ja lisäksi sai päivittäin monivitamiinipillerin.
Minulle on myös valitettu että syötän liikaa makeaa. Just joo kun pojalle ei kelpaa kuin pari määrättyä karkkia ja vain jaffakeksit, ei limua ei sipsejä, ei pullaa...
Muutenkin aina vanhemmat saa huudot jos lapsi ei syö, kotona opittua...
On se jännää että minäkin olen "opettanut" yhden ronkeliksi, yhden normaaliksi ja kaksi "ahmateiksi"...
meillä.
Ole onnellinen, että teidän poikaa oli vain kerran syötetty väkisin. Meillä tyttöä oli syötetty jonkin aikaa väkisin, ennen kuin sain tietää asiasta. En ymmärrä, miksi lapsi ei itse kertonut siitä, olin ihmetellyt vain, kun ei olisi halunnut millään lähteä enää tarhaan.
Kuitenkin he palaverissa äkkiä kysyivät, että hyväksynkö pakkosyöttämisen. Olin että MITÄH? Ja sitten selitettiin, miten kolmen ihmisen voimin oli työnnetty ruokaa tytölle suuhun väkisin kun ei muuten syö. Tilanne oli jo siinä vaiheessa niin paha, että tyttö istui koko ruokailun seinään päin kääntyneenä ja itki. Ennen sitä oli syönyt sentään jotain, mikä maistui. Isä on sitä mieltä vieläkin, että tuo pakkosyöttö on vaikuttanut siihen, että ruoka-asia on meillä niin hiivatin hankala.
Sinä olet ensimmäinen meidän lisäksi, keltä kuulen, että jonkun muunkin lasta on syötetty väkisin tarhassa. Miten tällaista voi tapahtua vielä nykyaikana? Ai teidän poika oli yhden kerran jälkeen kuukauden syömättä??? Mein likka ei vissiin siinä läävässä syönyt ikinä murenaakaan sen pakkosyötön jälkeen, teki siis täyden lakon tarhassa syönnin suhteen. Ja loppuaikana, mitä siinä tarhassa vielä oli, se täysi syömättömyys meinasi levitä kotiinkin. Olin aivan ihmeissään!
Sitten sain onneksi järjestettyä tarhan vaihdon, koska sen eka paikan touhu oli ihan älytöntä. Tän ruoka-asian takia siellä kyräiltiin ja kytättiin ihan sairaasti kaikkea. Naapurit kyllä lohduttivat ja kertoivat, miten vuosien mittaan moni äiti oli siitä tarhasta tullut itkien lastaan hakemasta. Mutta uusi paikka oli kiva ja ihan erilainen. Koskaan tytön syöminen ei kuitenkaan palautunut tavanomaiseksi sen eka tarhakokemuksen jälkeen.
Joo, yleensä eka kysymys on kun tytön ruokailusta puhutaan, että syökö kotona paljon makeaa. Monen kuukauden ajaksi kerrankin oli tuoremehu kielto, että nähtäisiin, mikä vaikutus syömiseen on, kun ei saa edes hedelmäsokeria. Pa.... marjat! Ei mitään vaikutusta! Täyden sokerikiellon aikana syönti on ihan samaa arpomista kuin muutenkin: syö paremmin tai syö huonommin, mutta ei koskaan muuta kuin ns. omia ruokiaan.
Nyt viime vuosina olen onneksi päässyt jo siitä, että nuo kaiken maailman ystävälliset neuvojat ei sapeta enää niin kovasti. Mutta tietysti vanhemmat saa huudot lapsen syömättömyydestä. Ilman muuta. Mulla muuten vanhempi tyttö on samanlainen kuin itsekin olen, ei pienintäkään ongelmaa, ettei ruoka maistuis, paremmin saa kytätä, ettei liho.
Mutta tuo teidän kokemus vahvisti sitä epäilyä, että tuskin meilläkään assin ruokailu niin hankalaa olisi ilman sitä pakkosyöttöä. Tai mistä näitä ikinä tietää... Pitääköhän tuossa kuntoutuksessa mennä niin pitkälle, että palaa vielä noihinkin aikoihin.
kuukautta, että en vilkaise koko sijaripalstalle, niin älytöntä tekstiä siellä monesti on.
Yleensä vain luen, jonkun kerran yrittänyt asiallista keskustelun aloitusta, mutta ei heitä kiinnosta lasten väärä kohtelu muuta kuin siinä mielessä, että pääsee vanhempia haukkumaan. Jos taas vanhempi suuttuu viranomaisille aiheesta lapsen väärästä kohtelusta, niin siitäkin haukutaan vanhemmat. Aika outoa minusta, jos antaisi omaa lastaan kohdella miten tahansa ja äiti vain myhäilisi vieressä. Muhikoot liemissään, minun puolestani. Hyvä sanonta sinulla!
on mennyt jatkossa? Ja miten itse suhtautuu huostassa oloon?
Järkkyä, että aikuiset voi kiusata lasta! Mutta kaikkea tähän maailmaan mahtuu. Ja sossun puheisiin nyt ei ole luottamista pätkääkään.
Olen itse asperger aikuinen, ja syöminen on ollut aina - siis yli 30 vuotta ongelmallista. Pahinta se oli aikoinaan päiväkodissa ja siellä turvauduttiin pakkosyöttämiseen sillä tuloksella, että syöminen hankaloitui muuallakin kuin päiväkodissa aikuisikään saakka, kärsin alipainosta ja bulimia oireista, joiden syy omasta sekä terapeuttien mielestä ei ole missään muussa kuin noissa lapsuuden pakkosyöttämisissä ja siitä,miten ruokailusta tehtiin mahdollisimman suuri numero.
Olen kaikkiruokainen, mutta jos ruoka ei ole tarpeeksi pieni kokoista, se ei mene kurkusta alas, ja muuta pientä omituisuutta muihin ihmisiin verrattuna.
Siksi olkaa todella, TODELLA tarkkoja, ettei tuollaista pakkosyöttöä tapahtuisi, koska se oikeasti tuo tosi paljon takapakkia kehitykseen ja sillä voi olla todella kauaskantoiset seuraukset.
Yleensä niillä as lapsilla jotka tiedän, riittää pelkästään se, että he saavat itse järjestää ruokalautaselle ruuat haluamaansa järjestykseen, ruoka on tarpeeksi pieneksi paloiteltua lapsilla ja saa syödä itsekseen omassa rauhassa, omaan tahtiin ja kenenkään hoputtamatta tai painostamatta.
Päiväkoteihin tarvittaisiin ihan selkeästi enemmän tietoutta erityislasten kohtelusta, sillä usein ihan yksinkertaisilla pikku konsteilla hommat voidaan saada sujumaan ihan ok normaaliryhmissäkin, jos vain henkilökunnalla riittää pikkuisen aikaa ja vaivaa ja he kommunikoivat lapsen hyvin tuntevien vanhempien kanssa.
huostaanotot ja alkoholistiperheet -juttujen sijasta
niin olisi ihmisillä (=kansalaisilla, veronmaksajilla) todellista kuvaa siitä
mitä suomalainen yhteiskunta tekee
lapsilleen ja nuorilleen; päivähoidossa, koulussa, lastensuojelussa, terveydenhuollossa jne.
Mutta kuka edes uskoo todeksi
jos menet ja kerrot että
minua väkisin pakkosyötettiin päivähoidossa
tai että
kun meidän lapsi oli päivähoidossa
niin kolme päivähodon työntekijää pakkosyötti voimalla meidän pientä!
Valehtelijaksihan sinua haukuttaisiin,
niin kauheaa se on ihmisten totuutta lasten kohtelusta kuunnella tai siitä lukea.
Kuinka on yleensäkään mahdollista
että lapsia ja nuoria sijoitetaan TAVIS sijariperheisiin esimerkiksi ihan selvien lääketietellisten/terveydellisten syiden ja perusteiden vuoksi?
Kyllä jos joku lastensuojeluviranomainen
neuvolan tai terveydenhoitajan ilmoituksen perusteella (lapsen, nuoren terveys vaarantuu jne)
ottaa lapsen, nuoren huostaan,
niin terveydenhuolto jatkopaikkoineneen
on todellakin oikeampi osoite tutkimuksille, mahdolliselle terveydenhoidolle jne.
Tavissijarilleko terveydenhuoltoa tarvitseva lapsi, nuori sijoitetaan
harjoittelukappaleeksi, ihmettelyn aiheeksi ja puoskaroitavaksi, opettelemaan
jos yhtäkkinen ymmärrys
terveydenhuollon ammmattiin tipahtaisi taivaasta......
pitäisi sijoittaa perheeseen, jos huostan syy lapsesta lähtöisin. Ja nyt pitää kyllä heti korjata, että PELKKÄ koulu- tai lapsen käytösongelma ei saisi edes olla huostaanoton peruste. Monestihan taustalta löytyy juuri jotain neurologista poikkeamaa, eikä sitä totta tosiaan paranneta huostaanotolla!
Ja on törkeyden huippu sijoittaa lapsi - kuten sanoit - tavissijarin puoskaroitavaksi ja harjoituskappaleeksi. Näin sellaisen viestin, jossa vanhempi sijari rohkaisi alalle aikovaa ottamaan erityislapsia, "koska työ opettaa" kuulema. Voi .. sanonko mitä!
Eihän sairaaloihinkaan tai terapia-asemille oteta pysty metsästä jotain tolloja kokeilemaan, miten he potilaan hoidossa pärjäävät! Kyllä olemattomat ovat lapsen oikeudet tämän päivän Suomessa!
suomessa näytä olevan enää toisten kustannuksella rahastamisella mitään rajaa.
Huostaanotettujen lasten ja nuorten kustannuksella tehtynä (ja heillä harjoittelemalla)
tämä härskiys on jo niin sairasta
ettei sitä tahdo todeksi uskoa.
Ja se että tämä tälläinen lastensuojelun toimintamalli (=hoidetaan terveydenhuoltoon kuuluvia lapsia ja nuoria sijaisperheissä) on viranomaisista lähtoisin
on jo kyllä kaiken huippu!
kuinka lapsianne on kohdeltu päiväkodissa ja uskon joka sanan. Oma tyttäreni dysfaatikko on huono syömään päiväkodin mukaan oli "nirso ja piloille lellitty" ruuan suhteen, häntä syötettiin väkisin kanssa vieläpä erityisryhmän työntekijän toimesta. Näin toimii tosi ammattilainen...
Tämä aslasten huostaanotto buumi on järkyttävä nyky yhteiskunnassa. Kun lapset eivät mahdu siihen valmiiseen muottiin mihin jokaisen pitäisi mahtua on vanhemmissa auttamattomasti vika -> otetaan lapsi huostaan. Mitä tällä voitettiin? Särjettiin lapsen usko ihmisiin ja arkirytmi. Tuskinpa siellä sijariperheessä saadaan arkea pyörimään kuten kotona, sillä eihän epäkelvoilta vanhemmilta voi neuvoja vastaan ottaa.
Milloin meillä suomalaisilla keittää niin yli tämä touhu että nousemme lastemme puolesta barrikaadeille?
hitaasti
mutta varmasti tämä järjestelmä uusitaan ja saatetaan tälle vuosituhannelle.