Tässä pohjattomassa ikävässä,
olen keksinyt mielikuvitushahmon.
Sen nimi on Kristian.
Kun olin lapsi,muistan hämärästi julisteen
naapurintytön huoneen seinällä.
Sieltä katsoi suomalainen laulaja,Kristian.
Sillä oli tummat kiharat hiukset ja suuret silmät.
Tyttö soitti minulle nauhuristaan jotain Kristianin kappaletta.
Ääni oli silkkaa hunajaa.
Siksi kai vieläkin haluaisin miehen jolla on pitkät hiukset.
Olen alkanut kuvitella minkälainen Kristian olisi.
Hän kyllä rakastaisi minua tosi kovin.
Kävelisimme niityllä ja poimisimme kukkia.
Istuisimme järven rannalla iltaan saakka,
hän veisi minut kuutamouinnille.
Lojuisimme sängyssä puoleen päivään,
hän ei haluaisi millään pukea päälleen.
Hänellä ei olisi koskaan kiire luotani pois.
Hän soittaisi minulle joka päivä,ja vastaisi viesteihini.
Hän pyyhkisi kyyneleeni kun katsoisimme jotain elokuvaa,mikä saa minut kyyneliin.
Hän laulaisi minulle yöllä kun en saa unta,
tai kun herään ahdistavaan painajaiseen.
Leipoisin Kristianille pullaa,joisimme kahvia ruusukuvioisista kupeista.
Sellaisista jotka mummollanikin oli.
Rakastaisin Kristiania tosi kovin.
Taidan olla vieläkin se lapsi.
Olen jäänyt aika paljon rakkautta vaille.
Todellista rakkautta.
olen keksinyt mielikuvitushahmon.
Sen nimi on Kristian.
Kun olin lapsi,muistan hämärästi julisteen
naapurintytön huoneen seinällä.
Sieltä katsoi suomalainen laulaja,Kristian.
Sillä oli tummat kiharat hiukset ja suuret silmät.
Tyttö soitti minulle nauhuristaan jotain Kristianin kappaletta.
Ääni oli silkkaa hunajaa.
Siksi kai vieläkin haluaisin miehen jolla on pitkät hiukset.
Olen alkanut kuvitella minkälainen Kristian olisi.
Hän kyllä rakastaisi minua tosi kovin.
Kävelisimme niityllä ja poimisimme kukkia.
Istuisimme järven rannalla iltaan saakka,
hän veisi minut kuutamouinnille.
Lojuisimme sängyssä puoleen päivään,
hän ei haluaisi millään pukea päälleen.
Hänellä ei olisi koskaan kiire luotani pois.
Hän soittaisi minulle joka päivä,ja vastaisi viesteihini.
Hän pyyhkisi kyyneleeni kun katsoisimme jotain elokuvaa,mikä saa minut kyyneliin.
Hän laulaisi minulle yöllä kun en saa unta,
tai kun herään ahdistavaan painajaiseen.
Leipoisin Kristianille pullaa,joisimme kahvia ruusukuvioisista kupeista.
Sellaisista jotka mummollanikin oli.
Rakastaisin Kristiania tosi kovin.
Taidan olla vieläkin se lapsi.
Olen jäänyt aika paljon rakkautta vaille.
Todellista rakkautta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olisin sulle hyvä! Mutta en taida olla hän?:( Hiukseni eivät kyllä ole pitkät...
Onhan siitä kulunut jo yli kolme vuosikymmentä,
kun Kristianin kuvan nuorena kohtasin.
Jokin siinä vain kosketti ja kiehtoi,
kun mielessäni se säilynyt on niin kauan.
Ehkä hiuksetkin ovat lyhentyneet,kiharat suortuneet.
Nimi on kaunis,kauniimpaa miehen nimeä en tiedä.
Se on vähän kuin Kristus,lempeä ja rakastava.
En mieheltä muuta kaipaa kuin aitoja tunteita,
herkkyyttä.
Luonnonlapsi,sieluntoverini.
Kristian,oma pieni olentoni.
Sulje tänä yönä silmäni,
silitä hiuksiani,puhalla pahat unet pois.