Kehukaa kotimaata!

kun on mielenkiintoisia aiheita.
Vaikka nyt asun Länsi-Suomessa,kerron Itä-Suomen harvinaisista nähtävyyksistä.
Kolvanan Uuro, harvinainen rotkolaakso on Pohjois-Karjalassa Enon ja Kontiolahden rajamailla.Rotkon pohjalla on noin 5 km pitkä luontopolku,jossa tarvitaan kyllä liikuntakykyä ja ketteryyttäkin.Siellä on myös erkoisia kasveja,joita ei tunneta muualla Suomessa.

Toinen tosi mielenkiintoinen eräretkeilystä kiinnostuneille on Jorhonjärvi (aika koleahko nimikin) Ilomantsissa,karttakin näkyy olevan netissä.Siellä on tosi koskematonta erämaata,veneellä liikutaan tietysti.Jokea pitkin pääsee alkeelliselle mökille,jossa uittomiehet viettivät aikoinaan yönsä.Luonnon antimia riittää.
Ilomantsi tietenkin myös käymisen arvoinen tsasounineen ja upeine vaaramaisemineen.
Nämä heti tulivat mieleeni,kun pyysit kertomaan kauniista isänmaastamme.Kuljin isäni mukana hänen työmatkoillaan heti kun opin soutamaan,tukkimiesten kämpillä monesti yövyttiin.
No paljon olisi siellä paikkoja,nämä nyt tässä.Netistä todellakin löytää tarkempaa tietoa ja opastusta perille.
En malttais lopettakaan,tulee mieleen niin monet paikat upeassa Pohjois-Karjalassa.Vielä mainitsen Lieksassa,Ruunaanjärven rannalla,aivan Venäjän rajan tuntumassa,salpausselkä-harjut,siis jääkauden aikoihin muodustuneet harjut,hyviä marjamaita.Meillä oli siellä aikoinaan kelomökki,mutta valtio pakkolunasti sen,luonnonpuistoa nääs.Susi ulvoo iltaisin ja karhukaan ei ole epätavallinen vastaantulija.

Maailman kaunein maahan tämä Suomi on. Hankoniemen kärjestä Nuorgamiin mahtuu monenlaista maisemaa. On vehreää ja karua, vettä ja vaaroja. Kauneutta kaikkialla. Jossakin Muonion ja Kittilän rajamailla on paikka, jossa kyltti ilmoittaa Suomen kauneimmasta maisemasta.
Ei voi väittää vääräksi, mutta omalla tavallaan niitä kauneimpia paikkoja on satoja ja taas satoja.
Joko on tullut lasketuksi Ruunaan kosket? Onko uitu kirkkaassa pehmeävetisessä Koitereessa?
Veneretki Julmalla Ölkyllä tai Suomenlahden saaristoissa ja silmien lepuuttaminen Pohjanmaan lakeuksilla. Maaningan Korkeakoskikin on näkemisen arvoinen.
Kesätapahtumat ovat myös kokemisen arvoisia. Savonlinnan oopperajuhlat taitaa olla kalleimmasta päästä, mutta kulttuurista voi nauttia halvemmallakin vaikkapa Nurmijärven Kivi-juhlilla.
Vahinko, että herrat ovat pettäneet lupauksensa ja kiristäneet tavallisen eläkeläisen elämän niin tiukoille, ettei enää ole paljon mahdollisuuksia maata kierrellä. Onneksi eivät voi viedä muistoja!

Lähes joka kesä Saaristomerellä veneillessämme käymme myös Nauvon edustalla sijaitsevalla Seilin saarella. Sen synkkä historia henkii vieläkin vastaan yhdistyessään upeaan saaristolaisluontoon , kun aurinko kimaltelee Airiston laineilla.

1600-luvulla Kustaa Aadolf määräsi Turun seudun spitaaliset, vammaiset ja mielisairaat eristettäviksi Seilin saarelle.Mielisairaaksi leimattiin helposti myös vähänkin poikkeavasti käyttäytyvät.Spitaaliset veivät omat arkkulautansa mukanaan, sillä pois ei ollut pääsyä. Saarella he olivat muista eristyksissä, hoitivat toinen toistaan.Kirkkokin saarella on ja oma hautausmaa.

Lepran kadottua Seilssä toimi mielisairaala. Nykyisin siellä toimii Turun yliopiston merentutkimuslaitos.
Seilissä on pieni vierasvenelaituri ja hyvä ankkuripaikka lahdella veneilijöille.

kiitos kiinnostavista vastauksista. Tulips monta uutta ihan harkinnan arvoisa kohdetta.
Seilin saareen ei lautta varmaan kulje, mutta kyllä saaristoonkin pääsee yhteysaluksilla ja lautoilla.

Meinasin vielä tuosta Jorhonjärvestä jotain kirjoittaa, mutta siinäpä se tulikin, hyvä aihehan tää edelleen. Tutuiksi tulivat Lieksan ja Ilomantsin seudut.

Anjan puisto, Mikkelistä Anttolan suuntaan noin 10 km, hyvä viitoitus on.

Parikkalassa yhden miehen viestoksia näyttely tien varressa, opasteet on kesäaikana.

Nyt vasta vilkasin, tämä onkin vanha ketju, haittaako?
Ei kai ja voihan niitä katsella netistä ??

Karavaanarit, teidet tukkijat, jotenkin hoilasivat ennen. Matkaperävaunut 80 km rajoituksineen ovat enemmän mennyttä aikaa.