mitä pitää tehdä löytääkseen jonkun? Jos siis tuntee jo paljon ihmisiä ettei se ole tuttujen määrästä kiinni. Onko teillä muilla niin että teihin ihastutaan usein? Enkä tarkoita mitään pelkkää seksuaalista vetovoimaa vaan romanttista.
Mitä jos kukaan ei ihastu oikeasti
itseen niin
352755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mä olen samassa tilanteessa, ettei se oikea ole tullut kohdalle, vieläkään. Jotain pintapuolista ihastusta on ollut. Mutta ei mitään syvempää ja mitään minkä varaan voisi rakentaa. Pikku hiljaa alkaa epätoivo tulemaan tai no niin. Koitan toivoa elätellä, että se elämäni nainen tulisi kohdalle. =)
Ei siinä auta vaikka olisi mukava luonne ja ulkonäkökin ihan ok.
partnerin suhteen. Ei niitä voi täyttää kuin mielikuvitusolento. Jos on oma itsensä niin ei ole koskaan tarpeeksi erikoinen tai tarpeeksi sporttinen tai tarpeeksi rohkea ja suora tai tarpeeksi kaunis.
Mä itse etsin tavallista ja symppistä naista, jonka kanssa voi olla oma ittensä. En mitään superolentoa, jonka kanssa saa koko ajan pelätä, että se ettii paremman. Mutta on jätetty jo kerran liikaa. En tiedä onko vika mussa vai missä. En ole mikään malli, mutta ok - kuulemma ja luenne on mukava ja humoristinen.
Ja tässä mietin miksi vuodatan tänne ajatuksiani, ketään kuitenkaan liikauta.
"tavallista ja symppistä naista, jonka kanssa voi olla oma ittensä"
Tuollaista kun ei löydy mistään. Ihmiset ovat kylmiä ja jäykkiä.
kiinnosta ketään, turha siis vaivautua.
ei ole kylmä, laskelmoiva ja jäykkä.
kun on positiivista jattelua. Mä olen aikani ruikuttanut, et en koskaan löydä ketään, mut enpä jaksa enää ruikuttaa vaikka yhä sinkku olen. Olen varma, että jossakin on minullekin nainen joka rakastaa minua olin millainen tahansa. Itseasiassa olen viehättävä kiva nainen jolla on joskus pirullinen luonne... Kun on sinut itsensä kanssa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin niin sen kyllä huomaa muutkin. Hymy on aina paikallaan, jos naama on aina norsun itulla niin ei kauheen kivalta näytä:) ei muuta kun hymy huuleen ja baanalle.
ainakin sinkkujen keskuudessa. Kaikki hyvät tyypit on jo varattu :(
positiivista ajattelua vaan! Eihän sitä mököttäjää kukaan ota. Samoin mulla on luonne mustalla huumorilla maustettu. Mutta toivon, että löytyy nainen joka ymmärtää myös mua.
Jos mä edes jonkun mielestä olen hyvä tyyppi. Vai kiertääkö mut kaikki aina kaukaa, jos satun olemaan omalaatuinen tyyppi. no höh
Ei se mitään auta, että hymyilee. Minä ainakin hymyilen usein, eikä siitä ole mitään iloa ollut noissa asioissa. Ja vaikka olisi sinut itsensä kanssa, niin ei se ole mikään automaatti, että tulee jono ovelle kolkuttamaan. Ei ketään oikeasti kiinnosta onko joku sinut itsensä kanssa, ihan peepuhetta, tosiasiassa ihmiset on ihan pintapuolisia eivätkä jaksa edes tutustua toisiin kunnolla.
olet tuollainen kuin kirjoitit, etkä vaadi toiselta mahdottomia.
No olen mä omalaatunen höpöttäjä, ja tosi on että en vaadi toiselta paljon. Kunhan vaan hyväksyy mut sellasena kun olen, nii mä teen samoin.
Melko äreetä puhetta. Kyllä se auttaa jos hymyilee, mukavampi on muidenkin katsoa hymyileviä ihmisiä kuin jotain sitruunan syönyöneitä. Ei kai tässä kukaan ole jonoa ovelleen haluamassakaan, mulle ainakin riittäis yksi nainen. Tietysti olen niin pinnallinen, että haluan hymyn lisäksi myös jotain ulkonäköäkin... Mutta en mikään pintaliitäjä ole ja jaksan tutustua ihmisiin.
mikä kirjoitusvirhe! syönyöneitä = syöneitä
"Melko äreetä puhetta"
-Minä olenkin kiukkuinen tänään.
En ole myöskään joutunut olemaan sinkkuna pitkään. Ongelma on vain se, että ei kauheasti sytytä.
Mikä ei sytytä?
Taidatkin olla oikea Pikku Myy. Mielenkiintoista!
kylmiä ja jäykkiä ihan kaikki... symppis ja herkkis mut..mut..
En oikein erotisoidu, olen kylmä, viileä, frigidi. Ei ole pilkettä silmäkulmassa. Ei sänkyhommat kiehdo kauheasti, sellainen keveä silkkistely kylläkin.
Heh, mehän oltais sitten hyvä pari, itellä täysin samanlainen fiilis. Kumppaneita olis tarjolla mutta kun ei nappaa :(
Pintapuolisuus rulettaa, ikävä kyllä.
Profiilisi ei paljon kerro, mutta kuuntelet hard rockia ja katselet kauhuleffoja. Arvaa kuinka monta samanlaista tunnen, siis itseni lisäksi?
Mitäpä jos olet liian samankaltainen muiden tapaamisiesi lesbojen kanssa?
Minäkin olen pistänyt ihmisiä hylkylistalleni sen takia, että ne muistuttavat minua olemuksellaan sellaisista piirteistä joista itse toivoisin kasvavani ulos, liiallinen samakaltaisuus.
Haaveillaan vaan saamattomina ja odotetaan että joku tulisi hakemaan.
Minä olen tullut hakemaan. Toinen kyllä osoittautui varatuksi, toiselta en ole saanut vastinetta.
Ihmetyttää kyllä se, että miks tää lähestyminen on AINA meikäläisen homma. Kyllä entinen huora lähestyä osaa, voisin käydä pokaamassa vaikka kaikki palstan vapaat lesbot aakkosjärjestyksessä, jos se siitä kiinni on, mutta kun tunteet jäävät silloin narikkaan.
mitään väliä, kuinka usein tai harvoin minuun ihastutaan. Tai kuinka usein ihastun itse johonkin. Ongelma on se, että nämä ihastumiset niin harvoin kohtaavat. Molemminpuolinen ihastuminen on harvinaista herkkua.
Ei sillä ole merkitystä. Merkitystä on vain molemmin puolisella tunteella. Ja se on niin harvinaista herkkua. =/
Molemmin puoliset tunteet siinä sen kaiken salaisuus. Mutta entäpä sitten jos itse ilmaisee tunteensa henkilölle jonka on huomannut olevan itsestä kiinnostunut, mutta toinenpa kieltää tunteensa tyyliin "en mä ole sellainen nainen". Vähän vaikeaa on suhdetta solmia kun kohtaa em. kaltaisia feikkejä.
Molemminpuolinen ihastuminen/rakastuminen on todella harvinaista. Yleensä käy niin, että itse ihastuu sellaiseen, joka on kiinnostunut toisesta ja itseen ihastuu joku josta ei siinä mielessä kiinnostunut tippaakaan. Ei ihme että on niin paljon sinkkuja!
tai ihastutaan helposti. Itse en valitettavasti tunne erityistä kiinnostusta useinkaan naisia kohtaan eli heidän kiinnostus minua kohtaan on turhaa. Tosi harvat ovat minusta vetovoimaisia. Ja sellaista josta olisi voinut tulla jotain...tähän mennessä 2 naista 13 vuoden aikana. Mutta minkäs teet, jos ei kiinnosta, niin ei väkisten mitään synny.
mä oon miettiny samaa täälä missä mä asun en tunne yhtään joka olis edes bi enkä käy baareissa joten tilanne on entistäkin mutkikaampaa mistä löytää joku toinen joka olisi kiinnostunut?
Enkä itsekään ihastu/rakastu kovin helposti.
Mutta siihen on tottunut, se nyt on vaan niin, joten sen asian kanssa on tultava toimeen.
Minkäs sille voi -> Mä oon mikä oon, en voi muuksi tulla, ei muu oisi parempaa mulla... Eli jos en tämmöisenä kelpaa, niin ei sitten. En ala vetämään mitään valheellista roolia, jos se ei tunnu aidolle minulle.
Ja nyt on turha kenenkään tulla sanomaan, että aina voi muuttua parempaan suuntaa, että katso peiliin, tutki sisintäsi. Ikää on sen verran jo, että peiliin on tullut katsottua, sisintä tutkittua, särmiä hiottua paljonkin. Todettua, että kaikki ei ole niin mustavalkoista, pelkästään hyvää tai huonoa, vaan useimmiten jotain siltä väliltä.
Ilmeisesti en vain ole fyysisesti niin viehättävä tai seurassa niin räiskyvä ja näkyvä/kuuluva persoona? Tai sitten alitajuisesti aistittava ominaishajuni on sellainen, että se miellyttää vain harvoja?
koska itseensä täytyy ihastua, itsestään täytyy nauttia, tykätä, itsestään täytyy tietää huonot ja hyvät puolet, itsensä tunteva saa enemmän. Aina. Oikeasti.