Olisiko täällä joku, jolla olisi kokemusta ILMANVAIHTOLÄMMITYKSESTÄ? Erityisesti LVI-alan ammattilaista kaipailisin suunnittelutehtäviin.
Kaikki kokemukset otetaan mieluusti vastaan.
Kaikki kokemukset otetaan mieluusti vastaan.
Ilmanvaihtolämmitys-kokemuksia?
ilma-alma
206708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ilmalämmitys? Eikö siitä ole jo luovuttu ainakin säätö/tasapainotus ongelmien takia heti 80 luvun kokeilujen jälkeen. Lämpö kiertää sen mukaan miten ovet sattuvat olemaan auki tai kalusteet sijoiteltu. Kosteiden tilojen lattialämmitystä ei saa jne. Joissan vanhakantaisissa maissa, kuten USA, sitä vielä käytetään. Suomessa käyneet korporaation sikäläiset edustajat ovatkin ihmetelleet lämmön tasaisuutta suomalaisissa rakennuksissa.
Ilmalämmitys ja ilmanVAIHTOlämmitys ovat eri asioita.
Ilmanvaihtolämmityksessä käytetään samaa tulo- ja poistoilmanvaihtokonetta, joka huolehtii ilmanvaihdosta (termostaatti sijoitetaan ilmanvaihtokanvien "suulle"). Ilmanvaihtolämmitys jakaa paikalliset ylilämmöt ja tulisijan lämmön tasaisesti koko taloon. Se sopii vähän energiaa kuluttavaan pientaloon, joka ei vaadi erillistä lämmönjakojärjestelmää.
mutta onko noissa nyt mitään oikein?
Miten tuo säätö (kirjoitit: termostaatti sijoitetaan ilmanvaihtokanvien "suulle") voi toimia? Ilman lämpötilaa siinä ei käsittääkseni voi säätää, ainoastaan määrää. Tästähän voi seurata että kovassa lämpökuormassa (auringon paistetta tai huoneessa paljon ihmisiä pelaamassa titokoneella) tulopuoli menee kiinni. Säätyykö poisto jotenkin automaattisesti, vai vedetäänkö alipaine sisäilman pilaavalle tasolle (likainen vuotoilma rakenteista)? Tuo paljon ihmisiä -> ilmanvaihto vähenee menee kyllä ihan väärin päin ilman laatua ajatellen.
Ilmanvaihtolämmityksessä huoneen tuloilmakanavaan asennetaan aivan tuloilmalaitteen välittömään läheisyyteen lisälämmitysvastus, jota ohjataan huonetermostaatilla (tai hienommissa systeemeissä keskitetyllä automaatiojärjestelmällä).
Tuloilma on arvatenkin huoneilmaa viileämpää, jotta
- kanaviston lämpöhäviöt olisivat mahdollisimman pienet
- huoneita pystytään jäähdyttämään tuloilmalla - sisäiset lämpökuormathat ylittävät helposti huoneen lämmöntarpeen (näin käy jo tavanomaisestikin eristetyissä taloissa, kovimpia pakkasia lukuunottamatta)
Ilmamääräsäätö olisi toki hieno, mutta turhan hintava ratkaisu. Ilmamääräsäätimet maksavat jotain 400 €/kpl ja sellaiset tarvittaisiin sekä tulo että poistopuolelle säädin ja asennustyöt päälle -> kok. hinta varmaan toista tonnia per huone. Portaittaisella säädöllä (on/off -tehostuspellit) pääsisi vähän halvemmalla, mutta miksi kikkailla, kun sähkövastuksella saa helposti aikaiseksi portaattoman & äänettömän lämmitystehon säädön?
ilmanvaihtolämmityksessä on uusi buumi päällä,vanhalla asialla on uusi nimi "passiivitalo".
Tässä lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
Ongelmana tässä on, että ilmalla on pieni ominaislämpökapasiteetti 1004-1008 kJ/(kgK) eli tarvitaan suuria ilmamääriä siirtämään lämpöenergia tilaan. Eli ilmamäärät ovat helposti 4-5 kertaisia, jotta tila pystytään lämmittämään
> ilmanvaihtolämmityksessä on uusi buumi päällä, vanhalla asialla on uusi nimi "passiivitalo".
Miten voi olla uusi buumi päällä, kun ei koko matalaenergiatalokonsepti ole vielä kunnolla lyönyt läpi? Halpa (lämpö)energia, jota saadaan muodikkailla lämpöpumpuilla, on muotia, energian säästö ei.
> Ongelmana tässä on, että ilmalla on pieni ominaislämpökapasiteetti 1004-1008 kJ/(kgK) eli tarvitaan suuria ilmamääriä siirtämään lämpöenergia tilaan.
...elikkä taas jauhetaan siitä perinteisestä ilmalämmityksestä. Tämä on siis ongelma vain tarvittaessa suuria lämmitystehoja. Hyvin eristetyissä taloissa alkaa puolestaan olla päinvastainen ongelma - yksittäisen huoneen tehontarve on niin pieni, ettei perinteisen patteriverkoston vesivirtojen säätötarkkuus enää riitä. Toki ongelman saa useimmiten ratkaistua laskemalla verkoston mitoituslämpötilaa.
> Eli ilmamäärät ovat helposti 4-5 kertaisia, jotta tila pystytään lämmittämään.
Ilmanvaihtolämmityksessä ideana on, että ilmamäärät mitoitetaan ilmanvaihdon tarpeen mukaan. Tämä onnistuu, kun lämmöntarve on pieni = matalaenergiatalo. Ei ilmanvaihtolämmitystä mihinkään hirsimökkeihin olekaan tarkoitettu.
Ilmanvaihtolämmitetyssä talossa on myös (edes jonkinlainen) huonekohtainen lämpötilan säätömahdollisuus, toisin kuin perinteisessä ilmalämmitystalossa. Ilmanvaihtolämmityksessä joka huoneen tuloilmakanavaan voidaan laittaa pienitehoinen lisälämmitysvastus, jonka avulla huoneen lämpötilaa voidaan säätää. Lämmitysmuoto on siis tässä mielessä suora sähkö, mutta energiantarpeen ollessa pieni, ei todellakaan kannata alkaa mihinkään muuhun investoimaan. Maalämpöpumput yms. ovat energiasyöppöjen talojen ratkaisu (kallis investointi, jolla saadaa halpaa energiaa, jota pitää sitten kuluttaa reilusti, jotta investointi saadaan kannattavaksi).
Ja se suurin etuhan ilmanvaihtolämmityksessä on yksinkertaisuus. Normaalin ilmanvaihtojärjestelmän päälle tarvitaan vain pari pikkuviritystä, minkä ansiosta lattioista voidaan jättää pois kilometri lämmityskaapelia / lämpöjohtoa -> säästöä asennus- ja materiaalikuluissa.
Tässä tuli ihan hyvä kommentti, mutta pitää vielä tarkentaa pari asiaa:
Tämä buumi ei vielä näy Suomessa, mutta esim. Saksassa passivhaus on kova sana. En tiedä onko tämä hyvä vai huono asia.
>...Hyvin eristetyissä taloissa alkaa puolestaan olla päinvastainen ongelma...
Tämä on totta kesällä tarvitaan jäähdytystä, koska isot ikkunat=paljon lisälämpöä sisälle.
>Ilmanvaihtolämmityksessä ideana on, että ilmamäärät mitoitetaan ilmanvaihdon tarpeen mukaan. Tämä onnistuu, kun lämmöntarve on pieni = matalaenergiatalo.
Ilmanvaihdon tarpeen mukaan mitoitetulla ilmamäärällä 10 l/s saadaan aikaan noin 60 W lämmitysteho, kun hyvän nykyaikaisen huoneen lämmitystehontarve on noin 300-400 W -26 asteen pakkasella. Eli ei normaaleilla ilmamäärillä pitkälle pötkitä.
> Ilmanvaihdon tarpeen mukaan mitoitetulla ilmamäärällä 10 l/s saadaan aikaan noin 60 W lämmitysteho,
Putosiko taivaasta kvitaulu, johon on kirjoitettu, että tuloilma saa olla korkeintaan 5 °C huoneilmaa lämpimämpää?
> hyvän nykyaikaisen huoneen lämmitystehontarve on noin 300-400 W -26 asteen pakkasella.
Niin, jos tehdään kuten ennenkin ja mitoitetaan rakenteet määräysten minimivaatimusten mukaan. Matalaenergiataloille lupaillaan nykyään 20 W/m² mitoitustehontarpeita, laske siitä.
>Putosiko taivaasta kvitaulu, johon on kirjoitettu, että tuloilma saa olla korkeintaan 5 °C huoneilmaa lämpimämpää?
Kanavat kulkevat usein ullakolla kylmässä tilassa ja yli 60 asteen lämpötilaero vaatii jo hyvät eristeet (100mm eriste ei riitä) jotka vievät myös paljon tilaa.
>Niin, jos tehdään kuten ennenkin ja mitoitetaan rakenteet määräysten minimivaatimusten mukaan. Matalaenergiataloille lupaillaan nykyään 20 W/m² mitoitustehontarpeita, laske siitä.
Eli 10 neliön huone vaatii 200w lämmitystä ja 10 °C huoneilmaa lämpimämmällä ilmalla saadaan 120W teho aikaiseksi. eli tällä yhtälöllä päästään tupla ilmamääriin verrattuna tavalliseen (hyvään) tasoon. Käytännössä tuo 200 W ei riitä "tavallinen" huone vaatii 600-700W ja "matalaenergiahuone" vaatii tuon 300-400W huippupakkasilla.
Mielestäni kyllä tuo ilmalämpöpumppu on järkevämpi ratkaisu kuin ilmalämmitys. Ja mitä paremmin eristää talonsa sen parempi.
Kirjoittaa osaat, mutta lukutaito tai ainakin ymmärrys on kovin puutteellinen.
> Kanavat kulkevat usein ullakolla kylmässä tilassa ja yli 60 asteen lämpötilaero vaatii jo hyvät eristeet (100mm eriste ei riitä) jotka vievät myös paljon tilaa.
Voi voi voi, juurihan minä kerroin, että lisälämmittimet sijaitsevat tuloilmalaitteiden yhteydessä. Kanavissa ei siis kulje yhtään sen lämpimämpää ilmaa kuin tavanomaisessakaan talossa.
Kun perinteisessä ilmalämmityksessä ilmavirrat
olivat moninkertaiset ilmanvaihtotarpeeseen
nähden, ei lämpötilojen säätö ollut mikään
ongelma, koska ilmavirtoja eri tiloihin voitiin
muunnella vapaasti. Jos varsinaisen ulkoilman
osuus saattoikin jäädä alle normien se tuskin
haittasi, koska kierto oli kuitenkin suuri.
Suunnittelupuolelle antaisin sellaisen yleisen
ohjeen, ettei sotkisi kahta asiaa, lämmitystä ja
ilmanvaihtoa, koska niillä periaatteessa ei ole
toistensa kanssa mitään tekemistä.
Ilmanvaihtolämmitystä ajatellessa pitää myös
muistaa yhä lämpimämmät kesät joten jäähdytys ei
ole pelkkä ylellisyys ja jäähdytystehon tuominen
on vielä huomattavasti hankalampaa kuin lämmitystehon.
Pelkistetysti sanoisinkin että unohda koko juttu.
> Kun perinteisessä ilmalämmityksessä ilmavirrat
olivat moninkertaiset ilmanvaihtotarpeeseen
nähden, ei lämpötilojen säätö ollut mikään
ongelma, koska ilmavirtoja eri tiloihin voitiin
muunnella vapaasti.
Yritätkö väittää, että ilmalämmitystaloihin laitettiin huonetermostaattien ohjaamat ilmamääräsäätimet joka huoneeseen? Missä tällaista taloa voi käydä katsomassa?
> Suunnittelupuolelle antaisin sellaisen yleisen
ohjeen, ettei sotkisi kahta asiaa, lämmitystä ja
ilmanvaihtoa, koska niillä periaatteessa ei ole
toistensa kanssa mitään tekemistä.
Ilmanvaihtolämmityksessä ei sotketakaan, koska järjestelmän rakenne (=palautusilmaa ei käytetä) sekä ilmamäärät määräytyvät ilmanvaihdon tarpeen mukaan. Perinteisessä ilmalämmityksessä asia on päinvastoin - lämmitys on päätoiminto ja ilmaa vahdetaan siinä sivussa, jos vaihdetaan.
> Ilmanvaihtolämmitystä ajatellessa pitää myös
muistaa yhä lämpimämmät kesät joten jäähdytys ei
ole pelkkä ylellisyys ja jäähdytystehon tuominen
on vielä huomattavasti hankalampaa kuin lämmitystehon.
Ja tavalliseen, nykymääräysten mukaan rakennettuun taloonko jäähdytyksen rakentaminen sitten on oleellisesti helpompaa? Millä tavoin?
Vai lasketko sen varaan, että ylimääräinen lämpö karkaa seinien läpi, kesälläkin? Oletko koskaan laskenut, millainen tämä "jäähdytysteho" on, jos ulkona on vaikkapa 15°C, sisällä 25°C ja lämmöneristykset ovat nykymääräysten minimitasoa? Esim. 3 m² ikkunasta karkaa tällöin huimat 42 W. Tätä sopii sitten verrata vaikkapa erilaisten sähkölaitteiden lämmöntuottoihin:
- plasmaTV 400 W
- pölynimuri 1600 W
- jääkaappipakastin, 400 kWh/a -> keskiteho 45 W
En yritä väittää mitään, mitä ei lue kirjoituksessani, joten pidä mielikuvituksesi kurissa ja mölyt mahassasi.
Elikkä koko viestisi oli puhdasta mutuilua eikä yleisön kannata pidättää hengitystään perusteluja odotellessaan.
ottaa pillerisi ennen vouhkaamistasi.
IV-lämmitys on ollut meillä toiminnassa viime talven. Hyvin toimii. Kaikenlaisia ennakkoluuloja tuntuu olevan liikkeellä ja itsekin olin joissakin asioissa hieman skeptinen, mutta turhaan.
Suosittelen seuraavia ratkaisuja, lyhyesti ilmaistuna:
- matalaenergiatalo, mitoitusteho alle 30 W/m2
- IV-koneessa hyvä LTO myös pakkasilla, pyörivä kenno tai vastavirtakenno valokennohuurteenpoistolla tms. Tuloilman pätkiminen ei tietenkään ole suotavaa.
- huoneiden lämpötaseet laskettava ja jako lämmityspiireihin tehtävä sen perusteella
Meillä lämmön tuottavat vesikiertoiset kanavapatterit, kolmessa piirissä. Märkätiloissa on lattialämmitys.
Muitakin vaihtoehtoja lämmönjaon yksinkertaistamiseen hyvin eristetyssä talossa on kuin IV-lämmitys, esim. lattialämmitys suppealla alueella, 1 patteri/suurehkokin huone jne. Mutta IV-lämmitys sekin toimii kyllä mainiosti.
Jos siltä tuntuu, asiasta voi kysyä lisää, vaikkapa puhelimitse ja käydäkin saa, paikkakunta on Jyväskylä. Puhelinnumeroani en uskalla tähän laittaa, mutta saat sen numerotiedustelusta, saattaa löytyä myös nimellä googlettamalla. Se on se xxxx - 5xx xxx.
Asun 80-luvulla rakennetussa OK-talossa, jossa on ilmalämmitys. Kaukolämmitys lämmittää vesipatteria, jonka läpi puhalletaan ilma lämmönjakoputkiin. Putket jakavat lämmön ikkunan alle ja puhallus tulee lattiaritilöistä. LTO-koneessa on poistoilma, tuloilma ja raitisilmapuhaltimet. Termostaatti ohjaa moottoriventtiiliä, joka puolestaan ohjaa vesipatterille menevää veden lämpötilaa. Termari on paluuilman yhteydessä.
Näissähän on se pieni ero, että normaalissa ilmalämmityksessa ilmamäärät ovat suuremmat & käytetään kiertoilmaa.
Meidän talo lämmitetään takalla ja märkätiloissa lattiasähkö. Pyörivä lto ja raitisilmaventtiileissä sähkövastuselementit huonekohtaisin termarein, ei yhtään patteria koko talossa.
Viime talvena vastukset kävi päällä jonkun ehkä 10 kertaa yhdessä makuuhuoneessa kun poika piti oveansa päivälläkin kiinni mutta esim meiän makkarissa ei tarvittu lämmitystä ollenkaan tuon tulevan ilman lisäksi.
Ite suunnittelin kanavakoot ja venttiilimäärät semmosiksi että ilmamäärä niissä venttiileissä joihin halusin tuon lisälämmityselementin pysyisi tuossa noin 10-15 litrassa jotta elementin teho riittäisi.