Ekanakin täytän kohta 18 ja oon poika, en ole koskaan seurustellut. Ja mun tapohin ei kuulu rypäätä vkl aivoja pihalle, vaikka suurin osa kavereista niin tekeekin.(Nyt varmaan täs vaiheessa pitää kysyä voiko kukaan tyttö tykätä tälläsestä pojasta =D Mut en kysy ÄLKÄÄ siis vastatko)
Viime talvena ihastuin yhteen meidän koulun tyttöön se on vuotta nuorempi kun minä eli oli viime vuonna ykkösellä. Sitten sain kuulla juttua, että se vähän ois kiinnostunu musta. Muutaman kerran juttelinki sen kanssa jostain turhasta, tai se ruokajonossa tms. kommentoi jotain mun sanomaa juttua. Aina kun juttelin sille niin tuli sellanen olo, etten vaan keksi mitään hauskaa/ovelaa sanottavaa, eli suoranaisesti jäädyin=se sai varmaan musta kuvan, että oon TOSI tylsää seuraa.
Lopulta tuli sellanen fiilis, että oonkohan ihastunu tohon vaan sen takia kun luulen sen tykkäävän musta. Ollaan kumminki hirveen erilaisia, oon kauheen ujo ja se taas ei todellakaan ole ujo ja on muitaki juttuja mitä en jaksa kirjottaa. No nyt kun en oo sitä koko kesänä nähny ni tuntuu etten välttämättä tykkää siitä enään.
Ja vieläkin jatkuu alotin autokoulun ja siellä on yks tyttö, joka on tosi tutun näkönen jostain, mutta en vaan saa päähäni mistä. Se tyttö vaikuttaa aika kivalta ja oon senki kaa jotain turhaa autokoulun kahvista yms. jutellu. Ja tuntuu että olisin siihenki vähän ihastunu.
Ärsyttää kun oon näin saamaton etten ees sille tytölle joka on koulussa saa sanottua Moi, kun nähään käytävillä. Tietenkin ois syksyllä mahollisuus kysästä sitä vaikka kahville, mutta mistäs sais itseluottamusta mennä niin tekemään?
Ja mua ärsyttää sekin, etten sen autokoulun tytönkään kanssa varmaan onnistu tutustumaan ennen yhteisten teoriatuntien loppumista. ELi siitäkään ei tuu mitään...
Onnittelut, jos joku jakso lukea tänne asti, ja vielä ymmärs lukemansa.
Viime talvena ihastuin yhteen meidän koulun tyttöön se on vuotta nuorempi kun minä eli oli viime vuonna ykkösellä. Sitten sain kuulla juttua, että se vähän ois kiinnostunu musta. Muutaman kerran juttelinki sen kanssa jostain turhasta, tai se ruokajonossa tms. kommentoi jotain mun sanomaa juttua. Aina kun juttelin sille niin tuli sellanen olo, etten vaan keksi mitään hauskaa/ovelaa sanottavaa, eli suoranaisesti jäädyin=se sai varmaan musta kuvan, että oon TOSI tylsää seuraa.
Lopulta tuli sellanen fiilis, että oonkohan ihastunu tohon vaan sen takia kun luulen sen tykkäävän musta. Ollaan kumminki hirveen erilaisia, oon kauheen ujo ja se taas ei todellakaan ole ujo ja on muitaki juttuja mitä en jaksa kirjottaa. No nyt kun en oo sitä koko kesänä nähny ni tuntuu etten välttämättä tykkää siitä enään.
Ja vieläkin jatkuu alotin autokoulun ja siellä on yks tyttö, joka on tosi tutun näkönen jostain, mutta en vaan saa päähäni mistä. Se tyttö vaikuttaa aika kivalta ja oon senki kaa jotain turhaa autokoulun kahvista yms. jutellu. Ja tuntuu että olisin siihenki vähän ihastunu.
Ärsyttää kun oon näin saamaton etten ees sille tytölle joka on koulussa saa sanottua Moi, kun nähään käytävillä. Tietenkin ois syksyllä mahollisuus kysästä sitä vaikka kahville, mutta mistäs sais itseluottamusta mennä niin tekemään?
Ja mua ärsyttää sekin, etten sen autokoulun tytönkään kanssa varmaan onnistu tutustumaan ennen yhteisten teoriatuntien loppumista. ELi siitäkään ei tuu mitään...
Onnittelut, jos joku jakso lukea tänne asti, ja vielä ymmärs lukemansa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tää sun tarinas oli ihan kuin omani... Itsekään en oo vielä "ehtinyt" seurustelemaan 18 vuoden aikana. :D Ja poika olen minäkin.
Olen toki tavannut monia kiinnostavia tyttöjä, mutta ei ne jutut ole mihinkään kehittyneet minun ujouteni tai muun asian takia(tyttö on jo varattu yms.)
Viimeksi juuri autokoulussa tapasin mukavan, entuudestaan tuntemattoman tytön, jonka kanssa juttelin kaikennäköistä turhaa. Mieli teki kysyä häneltä puh. nroa tai vaikka sähköposti-osoitetta, mutta miten kävikään? - En uskaltanut kysyä. :(
En ole nähnyt tätä tyttöä enää myöhemmin, joten se siitä sitten. :( Vituttaa vieläkin.
Jos sulla on mahikset vielä tavata tuo "autokoulun tyttö", niin otat itseäs niskasta kiinni ja seuraavalla kerralla kun tapaatte kysyt häntä kahville. ;)
Minäkin olen kohta 18 vuotta, enkä ole koskaan seurustellut. En muuten ryyppääkään, eikä tosin ole kavereitakaan koulun ulkopuolella, joten siitäKÄÄN syystä en.
Alkukeväästä ihastuin vuotta nuorempaan tyttöön omasta koulustani ja olen kyllä vieläkin ihastunut, vaikka ei taida olla oikein mahdollisuuta nähdä häntä koko kesänä.
En vain ole koskaan jutellut tälle tytölle, enkä edes tiedä hänen nimeään! Olisi ehkä helpompi yrittää lähestyä, jos hän vaikuttaisi kiinnostuneelta. Hän on kyllä saattanut huomata minun katselleen, mutta siihen se sitten on jäänytkin.
Kuulostaa ihan munkin tarinalta...ennen viime kevättä. En ollut koskaan seurustellut ja lukio alkoi loppumaan. Yhdellä kurssilla oli pari vuotta nuorempi kivalta tuntuva tyttö ja mitä enemmän näimme, sitä enemmän ihastuin häneen. Olen aika ujo, mutta kerran kun hän oli yksinään koulussa kysyin häneltä jotain tyhjänpäiväistä. Keskustelu oli aika nihkeetä ja ajattelin että nyt meni mahikset. Tyttö tuli kuitenkin n.viikon kuluttua puhumaan minulle ja sitten uskalsinkin häntä jo pyytää kahville. Meillä oli kivaa ja siitä lähtien olemme olleet erottamattomia. Olemme seurustelleet nyt 5kk. Joten neuvoni aloittajalle ja muillekkin: go for it!
Tutustuin yhteen poikaan lukion aikana, mutta pidin häntä vain kaverina. Viime vuonna tapahtui kuitenkin jotain odottamatonta, koska tämä (ujo) poika kerto rakastavansa minua kovasti. Olin pari kuukautta vähän hämilläni (eli vastasin kieltävästi), mutta sitten suostuin. Koska aloin ajatella etten tahdo menettää niin hienoa ihmistä. Olemme seurustelleet kohta vuoden, ja olemme todella onnellisia.
Eli olkaa rohkeita ja pyytäkää tyttöjä ulos, ja mitä tunteiden paljastamiseen tulee...niin mitä menetettävää teillä on? Ei mitään! Ainostaan voitte voittaa!
Pidän peukkuja!
Pojat ottakaa itseänne niskasta kiinni. Me tytöt kun ollaan sellaisia, et ootetaan pojan tekevän aloitteen, se kun jotenkin kuuluu siihen, vaikka ehkä vanhanaikaista onkin.
2-kymppisen kokemuksen syvällä rintaäänellä uskallan sanoa, että yrittänyttä ei laiteta, joten nyt vaan aloitetta tekemään :)
Onnea koitokseen! :)