Heissan, olen pitkään ollut piilarin käyttäjä ja nyt ikää tullut ja turhamaisuus karisee pikku hiljaa pois. Haluan käyttää rillejä enemmän, mutta .... en ilkeä käyttää niitä poikaystäväni edessä: iik, se on mulle kova paikka. Voisin käyttää niitä kotona enemmän ja lenkillä jne. Miten olette vastaavassa tilanteessa olleet ratkaisseet asian? Tai miten on mennyt sitten kun rillipäänä olette enemmän alkaneet hääräämään? Mäkin olen sellainen nätti pakkaus ja pelkään, että minun viehättävyys laskee kauheesti rillipäänä sitten.
piilarikäyt.vähentäminen
vaikea paikka
211295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
näkee ihan älyttömästi tosi hyvännäköisiä naisia (ja miehiä!), joilla on silmälasit ja ei ne lasit kyllä yhtään sitä viehättävyyttä mun mielestä vähemmän. Jotkut oin mun mielestä jopa paremman näköisiä lasit päässä kuin ilman. No, itsekin kyllä käytin ennen ihan älyttömästi piilareita, mutta piti vähentää optikon suosituksesta, ettei silmät ihan mene pilalle. Musta tuntui aluksi, että vaan ilman laseja oon nätti, mutta nyt kun olen käyttänyt silmälaseja enemmän niin niihin on alkanut tottua ja tunnen itseni lasit päässäkin nätiksi. Tietysti on myös niitä päiviä, kun tuntuu, että näyttää ihan kamalalta, mutta ei niihinkään päiviin sitten piilarit auta. Ihan vasta sain positiivista kommenttia ulkonäöstäni, vaikka mulla olikin silmälasit päässä.
Olen käyttänyt piilareita kohta lähes 20 vuotta ja suurimman osan ajasta lähes kokopäiväisesti. Välissä oli muutaman vuoden hieman vähäisemmän käytön aika, mutta sitten taas palasin entiseen elämään, jossa tapanani ei ole ollut rillit päässä näyttäytyä edes läheisimmilleni. Eli kotonakin vain vähäisessä määrin rillit päässä (joskus aamuvarhaisella), kodin ulkopuolella ei koskaan.
"Oikeaoppinen" vastaus kai aloittajan kysymykseen olisi, että "näytät varmasti tosi hyvältä rillit päässä" tms.(vain kuten Tyttö82 tuossa kirjoitti). Varmaan ihan totta monen kohdalla. Itsekin ennen ajattelin, että rillikammoisuuteni on vain typerää turhamaisuutta, josta olisi hyvä päästä eroon. Sittemin olen tullut siihen tulokseen, että ihan oikeasti näytän huomattavasti paremmalta ilman silmälaseja ja tunnun oloni huomattavasti itsevarmemmaksi. Haluan näyttää hyvältä myös kotona. Enää en edes yritä lisätä rillien käyttöä, koska piilarit ovat sopineet silmilleni hyvin. Ja eipä kukaan nainen, joka on minut (vilaukselta) rillit päässä nähnyt, ole niitä oikeasti kehunut. (Muodolliseset lässytykset on sitten toinen juttu.)
Sama täällä. En jotenkin missään tapauksessa halua käyttää rillejä miesystäväni nähden, vaikka ollaan asuttu yhdessä jo useita vuosia. Mieheni toki on aina tiennyt, että minulla on piilarit. Joskus olen kautta rantain kysellyt, mitä hän tykkäisi, jos pistäisin rillit päähän. Kohtelias vastaus on tietysti ollut, että siitä vaan. Valitettavasti luulen kyllä, että totuus on toinen. Esim. jos näemme auton ikkunasta jonkin ruman "rillirouskun", saattaa hän todeta, että "ihana, että sulla ei ole rillejä" tms.
Lainaus jostakin viestistä: Esim. jos näemme auton ikkunasta jonkun ruman "rillirouskun" saattaa hän todeta, että "ihana, että sulla ei ole rillejä"
Pinnallista, ha????
Joo, totta. Tuo kolahti minunkin korvaan tosi pahalle. Itse en olisi tuommoisen miehen kanssa, joka lohkaisee noin. Rilliroisku, onko se joku sieni, sanoisin takas...Mutta meitä on moneen junaan, ja kun ajattelee miten paljon on sairauksia joita ei voi parantaa tai joutuu syömään lääkkeitä, likinäköisyyttä ei edes luokitella sairaudeksi ja siihen on olemassa keino, että näkee ja se on ihanaa kun näkee tämän maailman ihmeet edes niiden kautta.
Meillä jo appiukko voivottelee pojan tulevista vaivoista perintösairauksista, vaikka poika vasta 2 vuotta. On kaljuutta jne. Mutta sitten tokasi, että on se hyvä, ettei ole rillejä. Vihjasi jotenkin, että onkohan mulla, no mullahan on piilarit. Jätän omaan arvoonsa.
Niin ja kirjoitelkaa lisää kokemuksia. Kiva, että täällä voi jakaa tuntojaan. Se helpottaa, kun tietää, että on muitakin saman asian kimpussa. Siis minä ap, niin uskon, että ei mun mies mihinkään karkais tai inhois mua, vaikka laseja alkaisin käyttään. Ajattelin vain, että itse olen niin turhamainen. Kuitenkin terveys on tärkeintä ja voihan sitä sitten kuitenkin piilareita tärkeissä menoissa käyttää, mutta jos esim. kotona olen, niin voisin olla siellä rillipäänä. Itse sitä kun on tämmöinen, niin asettaa kauheita vaatimuksia itselleen.
Sama turhamaisuus vaivasi minuakin... eli takana yli 15 vuotta keplottelua piilareiden kanssa ja lasien välttelyä viimeiseen asti. Ja vasta nyt saan huomata, etten ole ollut ainoa!
Ajattelin teininä, että ikä ja viisaus auttaisi... ja pyh ;) Kävin reilu puoli vuotta sitten leikkauksessa (lasik) ja vasta nyt tunnen olevani oma itseni.
Leikkauspäätös oli minulle iso juttu ja voihan olla, että vielä joskus joudun laittamaan vihatut rillit nenälleni. Mutta ehkä olen silloin jo viisastunut... ;-D
Tsemppiä aloittajalle! :)
No johan on....
Itsellani on piilarit mutta joskus kun on kiire toihin pistan rillit paahan. Viikonloppuisin en valttamatta kayta piilareita. Mulle on yks ja sama mita kundikamu mun rilleista ajattelee.
Joskus on hyva antaa silmien levatakkin.
No, johan sitä hän tässä pohditaan ei tartte käydä kuumana, neiti vai rva täydellinen?
Ei kannata pilkata meitä kakkulakammoisia. Yksi syy, ettei viitsi rillejä edes satunnaisesti käyttää ovat "järkevien", "ei-turhamaisten" aina rillit päässä kulkevien ihmisten ihmettelyt. Sellaisilta on parempi salata koko likinäköisyytensä.
No kylla voin ymmartaa, etta ulkosalla ei halua rilleja pitaa, mutta ei edes kumppanin edessa!!
no johan pomppas kirjoittaa, että mitä minulle auot, kun mähän kuulun niihin rillikammoisiin itsekin ja annoin just palautetta kommentillani tuolle nti täydelliselle..ööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööö
Sorry, anteeksi väärinkäsitys
Sitten kun saatte lapsia niin likinäköisyys tulee kyllä ennen pitkää ilmi ja miksei tulisi =)... Rillit on ihan coolit!
Harva kai nyt likinäköisyyttään (esim.) puolisoltaan salaa, lasien käyttö voi olla sitten jo toinen juttu. Mutta mites lapsien saaminen tähän likinäköisyyden "ilmi tulemiseen" oikein liittyy?
Makuasioista ei pitäisi kiistellä, mutta mielestäni rillit eivät tosiaan ole coolit.
Tarkoitin että likinäkö on periytyvää sorttia. Jossain vaiheessa lapsetkin saavat silmälasit. Kyllä ihmiset sitten tajuaa, että jommallakummalla vanhemmista on likinäköä jos kaikilla lapsillakin on lasit. En tarkoita pahalla.
Ja siitä cooliudesta: Asenne ratkaisee ulkonäön ohella. Tiedän monia kauniita ihmisiä, joilla on silmälasit. Luonne ja itsestään huolehtiminen vaikuttavat jo paljon. Tietenkin oikeanlaisten, sopivien rillien valinta on tärkeää. Eikä sitä ns. nörttiyttä voi mun mielestä peittää sillä, ettei käytä laseja. Nörtti-imagon aikaansaamiseksi täytyy nimittäin olla vähän muitakin "avuja" kuin silmälasit.
Heips, meinasin vastata vähän samalla tavalla, mutta lisäisin vielä....
Joo, periytyvää on, mutta tiedän, että esim. mun mummolla on rillit, muttei hänen kolmella sisarellaan. Mun äidillä on ja meillä lapsilla. No, mun kaverilla on likinäköä ja paljon ja hänen kahdella jo aikuisilla lapsillaan ei ole. Kaljuus on myös periytyvää, kumpi sitten pahempi? Ja paljon on muita sairauksia kuten allergia, nivelrikko jne. Rillit on kai pieni paha, tosin kallista lapsiperheelle. Omille lapsilleni jos tämä periytyy, niin kannustan niitä käyttämään rillejä ja piilareita vain silloin tällöin, etteivät pilaa silmiään. Itse pidän rillejä kotona lasten nähden, mutta miehen nähden se on vieläkin noloa.
Jotenkin tosi pinnllista tää koko keskustelu... Hei haloo, missä on muut arvot? Elämähän siinä menee pilalle, jos täytyy ulkonäköä koko ajan pohdiskella.
Kyllähän tämä rillikammoisuus on pinnallista. Mutta ei pinnallisuus yhdessä asiassa sulje pois sitä, etteikö ihmisellä voisi olla elämässä muilta osin vaikka kuinka paljon "syvällisyyttä" - minulla ainakin on. Ei ihminen ole niin yksiulotteinen olio. Ja sitäpaitsi "pinnallisuus", omasta ulkonäöstä huolehtiminen ym. tarjoaa myös paljon ilon aihetta - ainakin minulle - eikä suinkaan mitään stressiä.
Pinnallisuus on suhteellista. Kun tarkkaan mietit itteäis, niin varmaan jotain pinnallista löytyy ja se on niin helppo teilata tääkin keskustelu siihen. Se on totta, että rillittömänä säästää rahaa ja on helpompi harrastaa ja on suositumpi toisten joukossa, se on varma. Mutta se, että elämä olisi aivan lohdutonta, sitä se ei rillipäillä ole. He ja me ollaan ihan siinä missä muutkin ja rillipäitä kun sattuu Suomessa olemaan tosi paljon, suurin osa väestöstä. Kuka enemmän tai vähemmän. Alunperin tässä keskustelussa lähdettiin siitä, että ihan terveyssyistä ois syytä ja hyvä vähentää piilareiden käyttämistä ja just niistä pinnallisista syistä. Keskustelu elää eikä tämä ole nähnyt vielä ollenkaan sitä pinnallisuusaihetta, mitä itse kutsuisin todelliseksi pinnallisuudeksi.