Mestarin kädet
Siinä Hän istuu,
rannalla yksin.
Mies, iältään noin 50-vuotias.
Tullut on kaukaa,
Hän onneaan etsimään.
Täältä, Pohjan periltä,
uskoo löytäneen sen.
Siinä Hän istuu
rannalla yksin.
Mies, aavalle katsoo,
utuisin silmin.
Hitaasti haroo, Hän
harvoja hiuksiaan.
Annas olla, -tuumii, hieraisee
viiksiään,
mies ja nousee
Käy polkua ylös, astuu sisään
ja ottaa käteensä vasaran.
Sillä Hän takoo
muotoonsa hopean,
lailla järven kimmeltävän.
Miten, miten ihmeessä saavat,
nuo taitavat kädet,
metallin elämään?
Kohta jo saa,
Hän valmiiksi riipuksen.
Pian kohta jo toisenkin.
Mutta, nyt kultaisen.
Siinä Hän istuu,
rannalla yksin.
Mies, käsissään korut.
Joihin vangittu on
lento valkoisen joutsenen,
ja toiseen,
muoto hyppäävän taimenen...
Siinä Hän istuu,
rannalla yksin.
Mies, iältään noin 50-vuotias.
Tullut on kaukaa,
Hän onneaan etsimään.
Täältä, Pohjan periltä,
uskoo löytäneen sen.
Siinä Hän istuu
rannalla yksin.
Mies, aavalle katsoo,
utuisin silmin.
Hitaasti haroo, Hän
harvoja hiuksiaan.
Annas olla, -tuumii, hieraisee
viiksiään,
mies ja nousee
Käy polkua ylös, astuu sisään
ja ottaa käteensä vasaran.
Sillä Hän takoo
muotoonsa hopean,
lailla järven kimmeltävän.
Miten, miten ihmeessä saavat,
nuo taitavat kädet,
metallin elämään?
Kohta jo saa,
Hän valmiiksi riipuksen.
Pian kohta jo toisenkin.
Mutta, nyt kultaisen.
Siinä Hän istuu,
rannalla yksin.
Mies, käsissään korut.
Joihin vangittu on
lento valkoisen joutsenen,
ja toiseen,
muoto hyppäävän taimenen...
Vastaukset 1
Vanhimmat
oli, pidin, enkä imartele. Jee.