Tänään saimme 8-viikkoisen kissanpennun jotka olivat tottuneet olemaan ulkona aina.. sitten puolen tunnin etsimisen jälkeen saimme pyydystettyä pennun ja omistaja toi sen meille ja kissa oli kauhuissaan kun näki meidät se puri ja raapi omistajiansa ja sihisi.. kääk.. sitten autossa se oli kun sydänkohtauksen saanut ja sitten veimme sen eteiselle jossa oli maitoa ja hiekkalaatikko sekä kissalle "sänky" sitten se oli pedin nurkassa ehkäpä kaksi tuntia ja kun sen lähelle edes sormensa pisti, se sihisi ja maukui ja ikään kuin "tsy, tsy!" sillee "posahdellen" päästi ääntä.. sitten kun katti näki koiranse liipaisi toiseen huoneeseen(karkasi) ja meni hyllykköön tunniksi(tosi ahtaaseen) .. sitten jonkin aikaa me kyllä sitä enenn pidimme sitä sylissä, kun se vähän tottui, mutta siltikin se sihisee.. ja nyt se on vessan nurkassa(laitoin pöntön kiinni) kauhuissaan kun toinen kissamme saapui.. enkä uskalla koskea siihen(yhdessä vaiheessa kyllä silitin sitä, eikä sihissyt kuin alussa) mutta nyt mua taas pelottaa että se "posahdus" ääni tulee.. ja sihisy ja raapaisu.. onko tämä vain pikkuruista arkuutta joka hälvenee ajan myötä? ennen meillä oli myös kissoja jotka olivat myös arkoja? vaiko?
kissanpentuni vain arka? pelottavaa..:S
tarutytsy
19791
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
luovutti kissanpennun noin aikaisin kuin 8-viikkoisena?? Se on aivan liian kiinni vielä emossaan, oikea luovutusikä on 12-viikkoa. Toki raukka on hädissään, uusi koti, koira ja vielä toinen kissa siihen päälle samalla rysäyksellä, ei mikään ihmekään, että on shokissa. Kannattaisi ehkä ensin totutella esim. huone kerrallaan ja teihin sekä pitää muut eläimet loitolla, jotta ehtii tutustua uuteen kotiinsa - sen jälkeen vasta pikkuhiljaa tutustuttaa muihin asukkeihin :)
Miten sellaisen 12 viikkoisen latokissan (puolivilli) saisi enää edes kiinni?
Miksi joku voi olla niin tyhmä, että ottaa kissan, joka ensinnäkin pitää pyydystää jostakin ja vielä lisäksi kuukauden ennen luovutusikää?!
Onhan siinä aika kesyttäminen, kun villikissasta näyttäisi olevan kyse ;)
koska se on ollu siel about. 45 min vessan nurkassa (pesuharjan) takana.. pitäisikö mun olla siinä vieressä ja olla koskematta?(en uskalla koskea, kun se on tällä hetkellä niin shokissa) koska eihän se kesyynny, jos sen joutuu olla yksin shokissa vessan nurkassa? olen kyllä vähn väliä käynyt katsomassa sitä,, mutta mitä tehdä?
kissalle sitten, vaikka onkin vielä noin pieni, minu kissanpoikaset tulivat saman ikiäsinä, koska ne olivat hylättyjä, hyvin pärjäsivät ja kehittyivät ilman maitoa
kaupasta sille katkarapuja :D - sulata ne juoksevan veden alla ja anna sille niitä, vaikka ensin muutama lattialle ja sitten kädelle...yleensä kissat rakastavat katkiksia :)
että, käy toki aina välillä sitä katsomassa ja juttele sille "kissakielellä" tai miten nyt olet tottunutkin :), mutta näin se tottuu kuulemaan sinun äänesi ja luottamaan sinuun. Ei varmaan kannata muiden (jos teitä on enemmänkin), mennä tekemään ihan heti lähempää tuttavuutta - mene sinä. Kissa kyllä oppii aikaa myöten ketkä ovat perheenjäseniä. Tosiaan kokeile niitä katkarapuja, se huomaa, et sulta saa ruokaa ja pikkuhiljaa voit sitä vaikka leikittää jollain narulelulla - hiljaa hyvä tulee :)
no kyl kannatti ottaa liian nuori kissa, jota ei selvästikään ole totutettu ihmisiin tarpeeksi. vois vähän miettii etukäteen.
Vie se pentu takaisin sinne latoon heti tänään. Sen jälkeen menet Apulan sivulle: http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/apula/apula.pl?10
Sieltä sitten löydät madotetun, sisällä kasvaneen, oikeasti luovutusikäisen ja kesyn kissanpennun.
Ei se tuosta juurikaan paremmaksi muutu.
Et saa kissasta sylikissaa ja sen sisäsiistiksi oppiminenkin on vähän niin ja näin. Todennäköisesti, jos aiot kissan pitää, saat pelätä sen raapaisuja ja puremista seuraavat 15 vuotta, jollei enemmänkin.
On todella törkeää kissaa kohtaan ottaa se 8 viikkoisena, sen luovutusikä on 12viikkoa. Olet riistänyt pennun aivan liian varhain sen emolta, se tarvitsee vielä emoaan. Ihminen, joka luovuttaa kissat alle 12viikkoisina, ei ole vastuuntuntoinen kissanomistaja, eikä semmoista pentujen teettämistä kannata tukea, eli ottakaa kissa vastuuntuntoiselta ihmiseltä joka luovuttaa ne aikaisintaan 12viikkoisina!
Niin, eikä ihminen joka ottaa pennun 8 viikkoisena ole vastuuntuntoinen kissanomistaja myöskään, koska riistää sen pennun liian varhain emoltaan.
Jos ei ennen kissan hankkimista etukäteen sen verran perehdy kissan piirteisiin, että ei edes tiedä mikä on kissan luovutusikä, voi vähän pysähtyä miettimään . Aina ennen kuin eläimen ottaa, pitää sen lajityypillisiin piirteisiin, tarpeisiin jne perehtyä etukäteen! Vähän vastuuntuntoisuutta hyvät ihmiset!
Omat kissa sisarukseni ovat tulleet noin 8vko ikäisinä, ne oli hylätty jonnekkin ojaan koko poikue, ikinä ei ole ollut mitään ongelmia, ovat olleet sisäsiistejä alusta alkaen, eivät pure, raavi, hyökkäile tai muutenkaan käyttäydy huonosti.
Paljon vaikuttaa miten eläintä kohdellaan aivan pienenä ja millaisia kokemuksia se saa, itselläni on ainakin käynyt hirvittävän hyvä tuuri sitten, koska nuo ovat kyllä kaksi maailman kilteintä ja normaaleinta kissaa
eihän kaikille liian aikaisin luovutetuille tosiaan tulekaan ongelmia, mutta jos vain pystyy valitsemaan ottoajankohdan, niin viisas pelaa varman päälle eikä ota turhia riskejä. hylättyjen tai muuten huonoissa oloissa elävien pentujen kohdalla asia toki "hieman" eri. :)
Tämä kissa on tänä päivänä ollut todella suloinen, (eilen ei usklatanut syödä mitään, eikä käydä hiekkalaatikolla) mutta tänä aamuna pidin sitä sylissä kauan ja ja se alkoi tottumaan minuun.. sitten se söi kuin hevonn ja joi maitoa, sekä kävi hiekkalaatikolla ja nyt nukkuu sikeästi korissa.. kyllä se vielä hieman ihmisille sihisee(vain jos koira on pelästyttänyt sen, tai pelästyy jostain) ja se pelkää suuria ääniä ja kolahduksia, ja sihisee äärettömästi, kun näkee koiran tai kissan lähelläkään ja on vaivaantunut. mutta nyt en pelkää kissaa, ainiin, mutta se ei ole tottunut kuin eteisen ympäristöön pelkästään.. ja se menee sohvan alle piiloon jos menee esim. olohuoneeseenn ja pysyy siellä useita tunteja.. mikä vialla?
Hienoa, että jonkinverran rauhoittunut. Vialla on kaikki, mitä noissa edellisissä viesteissä on kerrottu. Olet ottanut maalta, ulkoa, emolta, kissanpennun. Pennut yleensä opetetaan emon kodissa sisäkissoiksi ja sitten vasta luovutetaan. Jos jaksat kesyttää pentusi, saat varmasti ihanan ystävän, aikaa sinulla pitää olla. Jos taas et jaksa, älä tee tyhmyyksiä jatkamalla vahinkoa, vaan ota yhteys mieluummin asiantuntijoihin.
Onneksi kissan kanssa on jo selvästi tapahtunut kehitystä parempaan!
Toki kaikki aluvaikeudet on olleet aika ymmärrettäviä, sillä kuten aiemmissa viesteissä kerrottiin on kissa vielä ihan liian nuori ja toki ilmeisesti ollut melkoinen villikissa kun ei ole ihmisen kanssa oppinut olemaan. Ns vahinko on siis jo päässyt tapahtumaan, joten nyt täytyy vaan sopeutua tilanteeseen (en ymmärrä mikä ihmeen vaihtoehto olisi viedä kissa takaisin villiintymään latoon ja hankkimaan mahdollisesti lisää kodittomia villipentuja kun siitä vähän kasvaa, kuten joku tuolla ehdotteli?!).
Jos mahdollista niin kannattaisi kyllä käydä juttelemassa sen verran emon omistajan kanssa että suostuttelisi häntä leikkauttamaan emon ennen kun uusia pentuja taas tulee. Jos ei omistaja suostu itse toimimaan niin sitten jos lähipiiristä saatte rahat leikkaukseen kasaan niin voisi kysellä voiko kissan käydä leikkauttamassa joku ulkopuolinen jos omistaja ei itse viitsi nähdä edes sen verran vaivaa. Kaikki ulkona liikkuvat kissat pitäisi leikkauttaa, sillä jatkuva pentukoneena olo on emokissallekin raskasta.
Mutta asiaan, herkuilla ja leikkimisellä saat varmasti vielä voitettua kissanpennun sydämen puolellesi. Itse olen huomannut että keitetty kala ja kana maistuu myös pennuille hyvin. Muista että nyt on kyseessä vielä tosi pieni pentu, se tarvitsee paljon ravinteikasta ruokaa (ei mitään kaupan kuivaraksuja...) jotta siitä kasvaa kunnon kissa. Jos olet saanut pidettyä sitä sylissä niin siitä se lähtee, pikkuhiljaa se varmasti alkaa ymmärtämään että sinä et ole paha, vaan ihminen on se jolta saa ruokaa ja rakkautta. Toki aikaa tuo totuttelu vie varmasti ja toki myöhemminkin kissan kanssa voi olla ongelmia, mutta hyvillä hermoilla ja yrittelijäisyydellä yleensä selvitään jo pitkälle.
Tsemppiä!
jo vähän kesyyntynyt :) Mutta kannattaa ottaa se maito kokonaan pois ruokalistalta,juomaksi vain vettä.Herkkupalaksi silloin tällöin jotain hapanmaitotuotetta hyla-versiona,esim.maustamatonta jogurttia,rahkaa yms.Ja tietenkin ruuaksi erilaisia raakoja lihoja,laadukasta kuiva- ja purkkiruokaa.Eiköhän se siitä pikkuhiljaa ala sujumaan :)
jos on koko ikänsä juoksennellut vapaasti pihalla vailla ihmiskontakteja..Nyt teillä on melkoinen savotta edessä,että saatte pennun tottumaan ihmisiin ja käsittelyyn.Aikaa ja hermoja se vaatii.