Nukuin hänen sohvalla viime yön. Hän on siis ihminen, johon olen rakastunut. Olen yrittänyt monta vuotta havitella häntä itselleni, onnistumatta.
Näin viime yönä unen, jossa hän viimein oli minun. Kaikki kosketukset tuntuivat niin todellisilta, kaikki ylipäänsä tuntui niin todelliselta.
Heräsin aamulla ja luulin pienen hetken unen olleen totta. Hymyilin ja tunsin perhosia vatsassani. Sitten kun todella heräsin, tajusin, että ei se totta olekaan, eikä siitä totta edes tule. Silmät kostuivat, mutta olin onnellinen yhteisestä yöstä -unessa.
Kuinka voikaan viiltää vastaamaton rakkaus, mille ei loppua näy. Tahdon takaisin siihen uneen...
Näin viime yönä unen, jossa hän viimein oli minun. Kaikki kosketukset tuntuivat niin todellisilta, kaikki ylipäänsä tuntui niin todelliselta.
Heräsin aamulla ja luulin pienen hetken unen olleen totta. Hymyilin ja tunsin perhosia vatsassani. Sitten kun todella heräsin, tajusin, että ei se totta olekaan, eikä siitä totta edes tule. Silmät kostuivat, mutta olin onnellinen yhteisestä yöstä -unessa.
Kuinka voikaan viiltää vastaamaton rakkaus, mille ei loppua näy. Tahdon takaisin siihen uneen...
Vastaukset 32
Vanhimmat
En osaa enää nukkua ollenkaan kunnolla, herään jatkuvasti niihin uniin ja olen rauhaton. Tuntuu kuin olisi kuumeessa koko ajan. Tämä on saatava loppumaan.
myös hereillä ollessani näen Hänen kasvonsa sieluni silmien edessä aina. Se on raskasta.
jo siellä, siinä unessa kerran kosketit kevyesti huuliani ja vieläkin ihmettelen: miten uni voi olla niin todellinen
sohva mulla on, ootko koskaan nukkunut siinä? Ethän kyllä mahtuis kun se on vaan kahdenistuttava ja lyhyt mullekin, silti siinä voi päivähaaveilla sinusta ja minusta ja meistä vierekkäin tai jopa silmät kiinni sylikkäin
Monta kertaa nähny unta jossa ollaan suudeltu ja oltu lähekkäin.. ja sitten kun seuraavan kerran on sen unen jälkeen nähty niin en oo tienny miten päin olisin ollu ;))
vihree se on. Ja mulla on niin ikävä siihen :(
ja autan viereeni, lähelleni, siihen sinä kuulut syliini, elämääni, sydämeeni asumaan
oikein? En mä siinä ole nukkunut, mutta istunut kyllä. Jännitti vaan niin paljon silloin.. Haluaisin koittaa uusiks. Ota yhteyttä?
ja niin on monella muullakin... Mä en oo toi, joka sun kanssa aikasemmin kirjoitteli. On siinä ihmisiä käynyt istumassa. Yksi sellainen, joka on mielessäni nyt. Ja ehkä nytkin. Ja äsken, eilen, kohta ja huomenna. En tahdo istahtaa siihen, koska se on tehty kahdelle. Tyhjältä näyttäisi toinen puoli.
olen sun mielessä myös, niin voisitko rakas soittaa?? Kova on ikävä.
kova ikävä. En silti soita en en en en. Siihen on syynsä. Menen sohvalle nyt ajatelemaan sinua, kuvittelen sut siihen, niin se ei näytä niin tyhjältä. Sitten tutumaan. Unia sinusta. Aamulla sanon sulle "huomenta kulta" ja pussaan tyynyä... (:
miksi et voi soittaa? En ymmärrä miksi et voi myöntää jos kans musta tykkäät.. :) Tekisin mitä vaan että olisin nyt sun kainalossa
sillä kyllä mä olen myöntänyt että susta tykkään. Tai siis hänestä.
myöntänyt, mutta miksi sanoit ettet halua olla yhdessä? :( Et tiedä mitä haluat? Rakastan.
Ainakin joskus olen sanonut. Tavallaan kysymyksesi oli aiheellinen. En tiedä mitä haluan. Mutta vastaa minulle rehellisesti: Tiedätkö itsekään? Minä tiedän, että tahtoisin sua puskea, pussata, rutistaa, silittää, nuuhkia, sitten kömpiä sun kainaloon ja vaan olla. Tutkia silmiäsi. Kutittaa sun vatsaa. Mitä sen jälkeen? Sama taistelu alkaa. Mitä minä haluan? Haluan olla se mikä olen enkä tiedä, onnistuuko se sun kanssa. Haluan että mulla on hyvä olo. Haluan, että kukaan ei yritä muuttaa mua, vaikka joissain jutuissa tahtoisinkin muuttua. Haluan koheltaa söheltää, tehdä virheitä, olla hiljaa joskus yksin joskus kaksin, haluan itkeä, hyppiä, hymyillä sinulle, taistella. Haluan keskittyä. Haluan tukea. Haluan joskus olla ihan tylsä. Haluan kuunnella myös itseäni. Ja tietysti rakastaa enkä pelkästään itseäni.
Haluan sinut. Haluan oppia tuntemaan sinut paremmin ja viettää kanssasi enemmän aikaa. Miksi et voisi olla minun kanssani sitä mitä olet? Rakastan sinua juuri sellaisena kuin olet. En halua muuttaa sinussa yhtään mitään, vaikka jotkut tekemäsi jutut ovat välillä satuttaneet. Viime kerralla kun tapasimme, näin katseestasi, ettet tee sitä tahallasi. Kiinnyin sinuun entisestään. En kestä ajatusta, että "tämä olisi tässä"
sanonut, että haluat olla mun kanssa yhdessä. Olet sanonut jotain aivan muuta. Siis noin niinku livenä. Muutenkin mua arveluttaa, kenen kanssa oikein kirjottelen. Viestissä, jonka kirjoitit 3.7. tähän ketjuun, on jotain mikä ei täsmää... vai etkö vaan muista? En voi olla sun kanssa sitä mitä olen mm. siksi, että en luota suhun tarpeeksi. Miksi ihmeessä luottaisin? Oonhan mä jo päätäni seinään hakannut eikä se vieläkään tunnu kivalta. On syitä varmasti muitakin, mutta koko tunneskaalaani en taida ruveta nettifoorumilla esittelemään... jollekin aivan väärälle ihmiselle. Sä muistat, mitä olen kertonut siitä mitä nyt tarvitsen(?), ja siksi voitkin kysyä, miksi ihmeessä kirjoitan sulle. Kulta, sä viliset mun aivoissa yhtenään. Miten sä sinne pääsit? Ja kyllä mä sen vielä jotenkin kestän, mutta että piti sydämeenkin livahtaa. Vatsakin taas kihelmöi.
sinusta itsestäsi kiinni. Siinä on rinnalla toinen ihminen. Ei sinussa. Vierellä.
sivuutit viimeisen viestini täysin? Vai etkö vaan ole kerennyt sitä kommentoimaan?
nyt kolmaskin. Toi aikaisempi viesti ei ole minulta. Kultarakas haluaisin niin, että soittaisit ja pyytäisit sun luo.. haluan mä olla yhdessä. Sitä yritin ainakin viimeksi sanoa..
laisinkaan. Sanoit ihan muuta. Entäs tuo sohvajuttu? Kommentoisitko jotenkin sitä, kun musta tuntuu, että ootkin joku muu. Eli viestissä, jonka kirjoitit tähän ketjuun 3.7., on jotain kummallista... Hyvää yötä, kuka oletkin. Kaappaan tyynyn kainaloon ja menen nukkumaan. (:XXX
hän on eri henkilö, sillä et ole nukkunut sohvallani. Enkä sinua siihen yksin päästäisikään vaan tulisin tyynysi tilalle kainaloon.
Kuka sä nyt olet? Tarkoitin siis, että hän on nukkunut minun sohvalla, mutta ei kenties muista sitä???? Yritin olla paljastamatta liikaa, mutta tässä vaiheessa taidan olla jo muutenkin täysin tunnistettavissa. Minne katosi se ketä kaipaan? Leikkiikö se vaan?
-sohvatyyppi
äsköinen viesti oli joltain toiselta. Nyt olen täällä taas. Olen aika hämmentynyt, jos sinä olet oikeasti siellä ja kirjoitellaan nyt tässä.
noista tunteista, tiedät kyllä etten lähde pois, jos yhtään olet minua oppinut tuntemaan, tiedät myös vastaan tunteisiisi, jos yhtään olet silmiini katsonut
nähneeni, mutta siltikään en usko että tulkitsin oikein. Avuton ja sekava olotila. Jee.....
jos saisin tavata sinut ensi kerran ja aloittaa kaiken alusta. Olisin rohkeampi ja avoimempi, kun nyt kuitenkin olen varma tunteistani, miksen voinut sitä koskaan näyttää. Nyt tuntuu tyhmältä tehdä aloitetta, kun on jahkaillut liian kauan. Sitä paitsi en osaa kuvitella sinua avuttomassa mielentilassa, sinua itsevarmaa kaikkien kaveria, voisiko sydämessäsi olla heikko kohta joka tarvitsisi minua. Epäilen. Sinulla on aina joku, en minä osaa/halua pakottaa rakastamaan. Olen valmis luopumaan tunteistani sinua kohtaan, vaikka en voi luvata lakata rakastamasta. Luulen sinun olevan kuitenkin helpottunut, kun tiedät etten aio ahdistella enää
Ketju liian pitkä. Minulla on tunne, että tunteesi hiipuvat jo. Mun ikävä taas jatkuvasti voimistuu. Minäkin näin unta susta. Se oli pe-aamu. Tulit aivan lähelle, suutelit niin lämmöllä, että koko päivän tunsin sellaista tietynlaista mielihyvää kehossani... mikä oli myös vähän turhauttavaa...
Ajattelin, että törmätään nyt, mutta kaikki meni toisin, kuin suunnittelin. Kohta ei törmätä täälläkään, sillä joudun käytännön syistä lopettamaan kirjoittamisen. Ehkä se tekee hyvää minulle, varsinkin jos olet joku muu kuin hän. Et vastannut vieläkään kaikkeen. Huomenna luen palstaa, iltapäivällä, mutta sitten joudun poistumaan, enkä osaa sanoa, milloin palaan vai palaanko laisinkaan. En yleensä kannata tällaista kommunikointitapaa, mutta sun viesti(ketju) kolahti poikkeuksellisen hyvin. En voinut sivuuttaa... tietysti olisin voinut, mutta mutta seliseli... Ihastunut rakastunut sekaisin sinusta ja sinusta ja sinusta. Siis vain sinusta. Hyvä tapa purkaa itseään ja muuta semmosta joo... eli Ei ole, tiedän. Olen varmaan kuvitellut kaiken. Kulta. Kulta. Kulta. Miten mä jatkan tätä... Yritän vaan pitää susta kiinni. Kun mä rakastan sua.
Miksi olet hämmentynyt? Ihmetteletkö, miksi kirjoitan tänne enkä soita sinulle?
puhuisin mielelläni asiat selväksi kanssasi ihana ihastukseni
oletko se sinä. Et vastannut vieläkään kaikkeen. Luultavasti olen tehnyt itsestäni naurettavan ja keskustellut jonkun vieraan kanssa. Käyn täällä vielä kerran tämän vuorokauden puolella, mutta sitten minun on vetäydyttävä. Nettiyhteys katoaa. Miksi muuten et itse soita?
soittaisin, jos tietäisin sinun olevan sanojeni oikea kohde ja mulla olis numero, niinpä niin, onni suosii rohkeaa, miksei minua??