Autolla Helvettiin (melkein)

Tämä tapahtuma on ehkä pieni verrattuna muihin tarinoihin mutta ehkä joku viisastuisi tästäkin.

No joo, oli juhannus 2005, olin saanut ajokortin ja auton keväällä ja ikääkin oli vasta 18, no juhannuksen juhlitun juhannuksen jälkeen lähdin ajamaan autoa sukulaisieni luokse, oli jo aamu kello ehkä jotain 8, nukkumiset oli ihan sekaisin, oltiin kavereiden kanssa ajelemassa melkein joka yö, no en ollut nukkunut, matkaa oli ajettavana noin 150km, ajattelin että ei tässä mitään lähden ajamaan olen ihan kunnossa, humalassahan en enää ollut, en ollut juuri juonutkaan.

No jo alkumatkasta alkoi väsyttää ihan armottomasti, ajelin silmät melkein kiinni, autossa ei ollut stereoita että olisin pysynyt paremmin hereillä, ikkuna vähän auki että raikas ilma kiersi, oli lämmintä ja aurinko paistoi, oli hieno ilma. Ajelin ihme kyllä jonkun matkaa autojen perässä ihan hyvin, ihme kyllä silmät melkein ummessa ja unessa, (minua alkaa usein nukuttaa ja ajelin ihan tuutissa, melkein kuin alitajuisesti, tulee pienimuotoinen äkkikäännös etten aja ojaan tai vastaantulevien kaistalle), matkalla tuli vastaan paljon rekkoja, kuten tavallisestikin, onneksi pysyin kaistallani, pari kertaa meinasi kai mennä ojaan, mutta ei onneksi rekan alle olisin kuollut aivan varmasti, autossa oli nimittäin kone takana. Noin puolessa matkassa sitten olin jo varmaan ihan unessa en muista siitä kohtaa mitään, sitten nukahdin ja heräsin kun rysähdys kuului, olin ajanut moottoritien kohdalla vasempaan kaiteeseen, se oli todellinen herääminen, säikäytti ihan tosissaan, ajoin pois moottoritieltä, olin jo jonkun aikaa ajellut aika holtittomasti, ihmettelen ettei kukaan minun edellä tai takaa ajavista soittanut poliisia, ajoin pois moottotieltä ja en meinannut saada kuskin ovea auki, olihan kylki ihan romutettu, ajettu kaarteessa kaiteeseen, renkaat ehjät, mutta pelti kokomatkalta kaiteen painautumat, renkaat oli ehkä pehmentäneet iskua, soitin hätäisesti sukulaisilleni että oli tapahtunut onnettomuus, se säikähtivät varmasti vähintään yhtä paljon kuin minäkin, pääsin loppumatkan turvallisesti perille, traumoilla ja sydän hakkasi mutta kunnossa, minut otettiin vastaan halauksin ja oltiin ihan tosissaan huolissaan että miten sinä niin väsyneenä ajoit.

En ole sen paremmin nukkunut rattiin, enkä toivottavasti koskaan nukukaan, ja toivottavasti ette aja väsyneinä! siinä käy vielä huonosti, kuolema kävi lähellä

Ajakaa turvallisesti, turvavyöt kiinni ja tarkkana liikenteessä.