eräs nainen johon olen ihastunut, ja joka tietää sen vallan hyvin, ja joka vihjailee ja vinkkailee kaikin tavoin tuntevansa edes jollakin tasolla samoin, jopa niin että ulkopuolisetkin huomaavat jo käytöksestämme mikä on homman nimi, mutta kun....Hänen puoleltaan se jää aina sitten siihen flirttailuun ja vihjailuun, jos yhtään koitan edetä tai tehdä aloitetta mistään muusta, vetäytyy hän kiireen vilkkaa jonnekin ylikorrektin käytöksen taakse, jopa hyvin torjuvaksi. Siis miten tuohonkin nyt pitäisi suhtautua?
Ihan ronskisti vaan alkaa pommittamaan silläkin uhalla että vetäytyy lopullisesti tai sitten vihdoinkin alkaa juttu edetä, vai antaa olla ja katsoa mikä on hänen seuraava siirto...?
Kahden kesken kaikki on ok, mutta jos tulee esim vastaan julkisilla paikoilla, kavereidensa kanssa yms. niin panikoi ja juoksee suurinpiirtein karkuun eikä ole joskus tuntevinaankaan. Jälkeen päin on nolona, mutta ei ikinä kerro miksi tekee niin, kun olen suoraan kysynyt ja sanonut, että se on loukkaavaa - siis häpeääkö minua, itseään, tunteitaan...Naiset on kummallisia otuksia!
Mutta olisi hauska keksiä keino, millä edetä suuntaan tai toiseen, kun tässä on pian pari vuotta tilanne pysynyt tälläisenä...
Ihan ronskisti vaan alkaa pommittamaan silläkin uhalla että vetäytyy lopullisesti tai sitten vihdoinkin alkaa juttu edetä, vai antaa olla ja katsoa mikä on hänen seuraava siirto...?
Kahden kesken kaikki on ok, mutta jos tulee esim vastaan julkisilla paikoilla, kavereidensa kanssa yms. niin panikoi ja juoksee suurinpiirtein karkuun eikä ole joskus tuntevinaankaan. Jälkeen päin on nolona, mutta ei ikinä kerro miksi tekee niin, kun olen suoraan kysynyt ja sanonut, että se on loukkaavaa - siis häpeääkö minua, itseään, tunteitaan...Naiset on kummallisia otuksia!
Mutta olisi hauska keksiä keino, millä edetä suuntaan tai toiseen, kun tässä on pian pari vuotta tilanne pysynyt tälläisenä...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos sen kaverit ei tiedä hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan tai jos on väittänyt kavereille jotain muuta...
haluaa vaan leikkiä sun kanssa...pitää hauskaa eikä muuta.
leikkimisestä en usko olevan kyse, koska on aikas vakava luonteinen ihminen muutoin...mutta tuo eka vaihtoehto voisi olla...Tyyppinä nimittäin voisin ajatella olevan juuri sellainen, "että hui, ei kai vaan naapurit tai työkaverit saa tietää mitään...." No miten ihmeessä sellaisen tapauksen sitten oikein kesyttää?
Pitäisi saada varmaan jotenkin luottamaan, että osaan kyllä pitää salaisuuden kaapissa jos se siitä on kiinni....?
On jotenkin riipaisevaa kun toinen selvästi haluaa tulla lähelle, mutta ei ilmeisesti vaan uskalla...
sitte oikein halutaan tai tarkoitetaan? En oo itse enää aivan nuorikaan, mutta ihan hirveen ihastunut yhteen mua selkeästi nuorempaan tyttöön, jonka kanssa on ollut pään sumentavaa flirttiä kevättalvesta asti. Ja varovaista yhteydenpitoa muutenkin. Yht´äkkiä kaikki vain valuu ulottumattomiin, tapaamista ei saada sovittua, vaikka kumpikin niitä ehdottaa. Ajan pitkittyessä juttu mutkistuu? Turhautuu, kiinnostus häviää....?
Mä en voi uskoa, että sel-lanen jännite vain vois hävitä, vaikka kuinka pelottas viedä flirtti tapaamisasteelle! Ei hitto, en!