Vaikuttaako lesken elinikäisen hallintaoikeuden pidättäminen itse perinnönjakoon ? - eli jos pesässä on 50 arvoinen asunto johon leski pidättää elinikäisen hallintaoikeuden ja rahaa toiset 50, rintaperillisiä kolme.
Eli verotuksessahan tuon asunnon arvoksi katsotaan hallintaoikeudella vähennetty arvo, esimerkiksi vaikka 30, niin jaetaanko pesä silloin käyvästä arvosta 100 vai verotuksessa käytetystä arvosta 80 ?
Eli paljonko rintaperilliset saavat rahavaroista ?
Eli verotuksessahan tuon asunnon arvoksi katsotaan hallintaoikeudella vähennetty arvo, esimerkiksi vaikka 30, niin jaetaanko pesä silloin käyvästä arvosta 100 vai verotuksessa käytetystä arvosta 80 ?
Eli paljonko rintaperilliset saavat rahavaroista ?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Malta nyt muutama vuosi, kyllä se siitä kuolee. Pääsette sitten tappelemaan keskenänne, siat.
kuten aloittajan vainajakin.
Oletan, että lesken osuus on jo tuosta kuolinpesästä erotettu jä tässä kyse itse perinnöstä?
Siis perinnön arvo 100 rahaa, mistä 50 hallintaoikeuden alaista (siis ei koko omaisuus???). Jos näin, niin perinnönjaossa jokainen voi saada 50/3 osuuden.
Jos leskellä onkin hallinto-oikeus keko omaisuuteen, se kattaa silloin myös rahavarat ja silloin ei mitään tule vielä jakoon.
Pesä jaetaan käyvästä arvosta.
Lesken hallintaoikeus asuntoon pienentää asunnon arvoa perintöverotuksessa, se ei vaikuta jako-osuuksiin.
Eli jos pesän (=lesken vainajan varat) omaisuus on asunto 50 ja muu omaisuus 50, leski saa osituksessa 50 ja kolme perillistä kukin 50/3.
Voitte jakaa perinön osittain (vain rahat), jolloin asunto jää jakamattomaksi edelleen, leski saa rahoista puolet eli 50/2=25 ja perilliset jakavat loput, niin että kukin saa 50/2/3=50/6= 8 1/3.
Tuliko selvemmäksi?
Asiallinen vastaus, kiitos.
leski siis saa asunnon (50), ja vielä puolet rahoistakin (25). Oletko nyt ihan varma?
Voidaanhan pesä jakaa myös siten, että vainajan puolisko menee lapsille ja leskelle jää asunto, jonka leski siis jaon jälkeen omistaa yksin.
Asuntoa ei jaeta vielä, se jää jakamattomalle kuolinpesälle.
Omaisuuden jako voidaan tehdä monella tavalla. Oletus on, että lesken ja vainajan yhteenlaskettu omaisuus on 100.
1)
Asunto (50) jätetään jakamatta eli kuolinpesälle, leski asuu siinä.
Rahat (50) jaetaan niin että leski saa puolet ja lapsille loput. Ei tässä kukaan ole saanut osaansa enempää.
tai
2) leski saa koko asunnon (50). lapset jakavat rahat, kukin saa 50/3
3) lapset saa asunnon yhteisomistukseen. leski saa rahat 50.
Omaisuus voidaan jakaa vaikka kuinka monella tavalla eikä kaikkea tarvitse jakaa ja osittaa yhtä aikaa.
Leski ei peri mitään mikäli vainajalla on lapsia.
Asumisoikeuden hän tosin saa yhteiseen asuntoonsa.
Leski saa pitää vain sen puoliskon pesästä, jonka omistaa jo ennestään, mutta ei peri mitään.
En ole väittänytkään että perii.
Leski pitää oman omaisuutensa ja jos hän on vainajaa köyhempi, saa tasinkoa niin paljon, että lesken ja vainajan netto-omaisuudet ovat yhtä suuret.
Understand?