Löytyykö teissä palstan miehissä sellaisia , jotka olisitte aidosti kiinnostuneita esimerkiksi runoudesta, teattereista ja taidenäyttelystä.
Kysyn tätä siksi, että miesvainajani jälkeen en ole toista sellaista miestä tavannut.
Kysyn tätä siksi, että miesvainajani jälkeen en ole toista sellaista miestä tavannut.
Vastaukset 16
Vanhimmat
tunnustautumaan tuohon harvinaiseksi mainitsemaasi ihmisryhmään. Täällä taitaa tämän palstan miesryhmässä kuitenkin olla enemmistönä politiikasta, ja tieteistä kiinnostuneet miehet. Olen minäkin niitä aikanaan enemmän seurannut, mutta nykyään kiinnostaa taide enemmän. - Aika aikaa kutakin.-
ne Suomalaisen miehen tärkeimmät mielenkiinnon kohteet ovat: Työ, autot ja alapään jutut. Ainakin tilastojen mukaan.
että nainen oli vähemmän kiinnostunut teattereihin ja konsertteihin. Molemmat sukupuolet taitavat olla tasaverosesti kiinnostuneita, tai ei kiinnostuneita.
Mutta samamerkkiset ei tosiaan aina kohtaa.
Molemmilla pitäisi olla joltinenkin kiinnostus samoihin asioihin, jutut ei muuten oikein toimi.
Ei tässä pysty kilpailemaan taiteen tuntemuksessa miesvainajasi kanssa, selvä se, mutta on meikäkin maailmoja matkatessaan kolunnut Louvret ja Eremitaasit Ateneumin taidemuseosta puhumattakaan. Syksyllä on tarkoitus käydä Uffizia Firenzessä tsiikaamassa, että ei tuo kuvataide ihan vieras asia ole.
On vähän noloa elvistellä missä on käynyt ja mitä nähnyt. Tottakai miehet ovat kiinnostuneita luettelemistasi asioista siinä kuin naisetkin. Uskon palstojen lukijoissa olevan hyvinkin valistuneita taiteen tuntijoita. Pitävät vain kynttiläänsä vakan alla...
Minkälaista mahtaa olla epäaito kiinnostus? Olisiko kulttuurinvihaaja kysymyksessä?
Olen aina ollut kiinnostunut runoudesta ja jopa kirjoitan runontapaisia.
Kuvataiteeseen en ole perehtynyt mutta joitakin tauluja maalannut. Tauluni osataan ainakin ripustaa oikein päin seinälle.
Teatterissakin olen käynyt ja menen 11.7 Samppalinnan kesäteatteriin.
Kirvelille 10 pistettä ja papukaijamerkki siitä, että hän nostaa edesmenneen miehensä korkealle jalustalle ja siten kunnioittaa hänen muistoaan.
Mitä meihin muihin miehiin tulee, niin tuntuisi aika kornilta ruveta tässä itseään kehua retostelemaan ja henskeleitä paukuttamaan.
Tulkoon nyt kuitenkin mainittua, että meikäpoika on jopa osallistunut joskus nuorempana Thalian temppelin palvontaan.
Tämän verran rohkenen vastata Kirvelin kysymykseen ja toivon, että minua ei tämän jälkeen haukuttaisi itsensä kehujaksi.
Moni seuralaiseni sanoi lähtevänsä mielellään teatteriin ja sitten huomasin vilkuilevan salaa kelloa vähän väliä ja joku kuiskasikin joskus
-vieläkö tämä kestää kauan?-
Joku sanoi pitävänsä runoudesta ja lähti kuuntelemaan niitä. Voi, sitä huokailua ja jälkeenpäin marmatusta, että kaikkia sitä lähteekin kuuntelemaan.
En toki itsekkään kaikkia jaksa kuunnella, enkä hyväksy minäkään kaikenlaista *taidetta*, mutta mutta kyllä epäaitouden huomaa, jos vain toisen mieliksi on muka innostunut.
Paljon enemmän arvostan sitä kumppaniani joka reilusti ilmoitti ettei lähde mukaan erääseen konserttiin,sanoi vielä, että pyydä joku toinen mukaasi. Toinen kaveri lähtikin ja nautti kovasti ja lupasi lähteä toistekin jos kaipaan seuralaista sellaisiin tilaisuuksiin
jotka tuosta vaan muistavat tilanteeseen sopivan runon ulkoa, ei ne aina oppineita ole vaan
tavallisia miehiä.
Suomen kielestä, runoudesta ja kirjallisuudesta aidosti nauttivia pulliaisia.
Oma-aloitteisesti olen taidenäyttelyitä kierrellyt ja teatterissakin käyn pari kertaa vuodessa. Jos olisi lähempänä, kävisin useamininkin. Runokirjoja en ole tainnut ostaa, mutta kun sellainen kohdalle sattuu, ainakin selaan.
olen jopa runoja kirjoitellut koko pienen ikäni ja olen niitä joskus naisimmeisille lausunutkin jos vain ovat jaksaneet kuunnella.
Myös harrastajateatterissa itsekin nuorempana näyttelin.
Toivon sinulle, Kirveli, kaipaamaasi samanhenkistä seuralaista. Kyllä meitä löytyy, vaikka sinulle lienee sattunut viime vuosina toisenlaisia tyyppejä. Mikähän heitä on sitten oikeasti kiinnostanut ? Varmaan joku sellainen , mikä ei sitten sinua.
sinullahan hyvin kun on vara valita kuka minnekin kanssasi lähtee
" Jo haihtuvi nuoruuden hetketkin pois,
ja lapsuuden retket kuin unta ne ois.
Vanhuus kun yllättää, niin muistot vaan jää,
nuoruus sun onnes on vain.
Oo kauniisti hetki mi omanas on,
vaivu oi vaivu sä muistelohon.
Sillä kun nuoruus häipyy,
niin muistot vain säilyy.
Nuoruus sun onnes on vain.
Tämä on laulu, jonka
Veli Lehto lauloi
ja Dallape orkesteri soitti
noin vuonna 1937
Olavi
Isän etupuolella kyydillä keikuin,
- olin välke vanhempieni katseessa.
'palstan mies, mutta nyt taidan ruveta olemaan. Kirvelille vastaisin, että kyllä meissä miehissäkin riittää taiteenharrastajia, edelleenkin.
Toivottavasti löydät sukulaissielun vielä, sillä on meitä.
miehet aina runoillet ,ja tehneet kauniita rakkausrunoja ja laulun sanoja:=) Hyvä miehet:=)
Kirveli kiittää kumartaen
kaikkia kirjoittaneita.
Kuulostelen, katselen, kuljeskelen
kauneutta kaikkialla.
Kirjoitellaan, keskustellaan, kesälläkin.