Eikö E-410:ssa ole edes mekaanista käsitarkennusta? Ainoastaan joku sähköinen?
Olympus E-410 ei käsitarkennusta
lelukamera?
141592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitä tuo "edes" meinaa kysymyksessäsi? E-410:ssä on aivan yhtä paljon ellei enemmänkin ominaisuuksia kuin muissa saman hintaluokan järkkäreissä.
Niin, Olympuksen laseissa ei ole tosiaan mekaanista manuaalitarkennusrinkulaa putkessa - se on sähköinen. Mutta mitä negatiivista siinä on? Ainoana erona on jäykkyys; vanha kunnon mekaaninen on jäykempi. Vähän niin kuin zoomaisi. Mitään käytännön etua mekaaninen ei sähköisen yli tarjoa.
Jotkut väittävät, ettei sähköisessä ole sitä "manuaalitarkentamisen tuntua". Kyllä, näin voi asia olla. Mutta kuinkahan moni nykyään harrastaa pelkkää manuaalitarkentamista? Hyvin harva - digikäyttäjistä tuskin kukaan. Toki on tilanteita, milloin manuaalista tarkentamista vaaditaan, mutta kukapa silloin alkaa valittamaan, että kääntyypä tarkennusrengas vaikeasti/pehmeästi.
Taidat olla oikea olympus fani??
Ai että mitä tekee manuaalitarkennuksella ja kuka sitä käyttää enään digiaikana?
Näytätkös macrokuvan yli 1:1 suurennoksella minkä olet ottanut automaattitarkennuksella?? ^^
Kyllähän se on niin ettei noita macroja automaattitarkennuksella oteta jos haluaa juuri sen 5mm hämähäkin naaman tarkaksi, eikä persekarvoja.
Ja joissain tilanteissa, esim. hämärässä kuvatessa tai kirkkaaseen vastavaloon kuvatessa jolloin automaatti ei osaa löytää oikeaa kohdetta, niin silloin on manuaalitarkennukselle käyttöä.
Mielestäni tuo on suuri puute, jos objektiivissa ei ole manuaalitarkennusta.
"Ai että mitä tekee manuaalitarkennuksella ja kuka sitä käyttää enään digiaikana?"
Etpä tainnut nähdä metsää puilta. Olympuksen linsseissä on sähköinen tarkennusjärjestelmä Tämä ei tarkoita suinkaan sitä, että kuvia voisi ottaa vain automaattitarkennuksella, sillä sähköistä järjestelmää käytetään käsin.
"vannoutunu fanaatikko?"
Yleensä Olympuksen käyttäjät ovat hyvin merkkiuskollisia - kuten useimmat järjestelmäkameroiden kayttäjät :-)
Mitä se tarkoittaa sähköinen?
Samanlainen kuin vanhassa pokkarissani, jossain valikossa painellaan nuolinäppäimiä ja toivotaan parasta? Jos samanlainen, niin se on sama kuin ei tarkennusta ollenkaan.
Olympuksen linssin tarkennus - fly by wire - perustuu rinkulan kiertämiseen kuten muillakin kameroilla. Fly by wire tarkoittaa järjestelmää, jossa analoginen ohjaussignaali välittyy laitteelle ilman mekaanista tai hydraulista yhteyttä eli suomeksi sanottuna sähköisesti. Menetelmä mahdollistaa tietokoneiden käyttämisen manuaalisessa ohjauksessa. Nimi on peräisin lentokoneteollisuudesta, sillä menetelmää on käytetty ensimmäiseksi Concordessa.
En ole nähnyt mitään kunnollista selitystä miksi Olympus on valinnut tällaisen järjestelmän. Luulen että syy on halu korjata linssivirheitä elektronisesti ja tällöin kameran tietokoneen tarvitsee tietää kameraan liitetyn linssin perustietojen (Aukko yms) lisäksi polttoväli mahdollisimman tarkkaan. Tämä ei ole oikeaa tietoa vaan arvaus.
Joidenkin mielestä Olympuksen linssit ovat pehmeän oloisia säädettäviä. Minä käytän niin vähän muiden linssejä, että minusta ne ovat ihan normaaleja.
> En ole nähnyt mitään kunnollista selitystä miksi Olympus on valinnut tällaisen järjestelmän. Luulen että syy on halu korjata linssivirheitä elektronisesti ja tällöin kameran tietokoneen tarvitsee tietää kameraan liitetyn linssin perustietojen (Aukko yms) lisäksi polttoväli mahdollisimman tarkkaan.
En usko, että tämä on oikea selitys, koska myös perinteisellä tarkennussysteemillä varustettu kamera voitaisiin tarvittaessa laittaa laskemaan todellinen polttoväli. En kyllä ihan heti keksi, mihin aivan tarkkaa tietoa edes tarvittaisiin.
Niinpä veikkaankin tempun takana olevan objektiivin mekaanisen rakenteen yksinkertaistamisen. Polttovälin muuttaminen vaikuttaa myös tarkennukseen. Ns. varifocal (nykyään harvinaisia, taitavat olla lähinnä vanhoja pumppuzoomeja) objektiiveissä tarkennus menee aina pieleen polttoväliä muutettaessa kun taas aidoissa zoomeissa on mekaaninen kompensointijärjestelmä, joka pitää tarkennuksen kohdillaan.
Automaattitarkenteisessa kamerassa on kuitenkin mahdollista korvata mekaaninen kompensointi sähköisellä. Tällöin tarkennusta korjataan automaattisesti aina polttovälin muuttuessa. Ratkaisu lienee aika tavalla mekaanista kompensointia halvempi, koska se ei vaadi kuin pätkän softaa objektiiveissa jo valmiina olevien polttovälienkooderien lisäksi. Temppu on käytössä mm. mekaanisella/käsikäyttöisellä zoomilla varustetuissa (Konica)Minoltan kompakteissa ja tod. näk. muissakin vastaavissa. Muistaakseni kaikissa muissakin vastaavissa kompakteissa on (korkeintaan) fly by wire -tarkennus.
Asian selvittäminen on muuten harvinaisen helppoa. Pidä tarkennus (varmuuden vuoksi) lukittuna, paina kamera korvaasi vasten ja käännä zoomausrengasta hitaasti. Jos kuulet tarkennusmoottorin askeltavan, ei ratkaisusta pitäisi olla epäselvyyttä.
Ps. Varsinainen pointti meinasi unohtua: sähköinen kompensointi edellyttää luonnollisesti, että kamera pääsee puuttumaan tarkennukseen myös manuaalitarkennusta käytettäessä -> fly by wire on helpoin ratkaisu tähän tarpeeseen.
Kun 3/4 järjestelmää kehitettiin, tehtiin työtä vuosia - toivottavasti vuosikymmeniä - varten ja tällöin tuskin ajatellaan markkaa tai kahta. Olympus ei ole julkaissut yhtään todella edullista linssiä.
Kun E-1 julkaistiin, samalla kerrottiin, että jokainen linssi mitataan ja linssiin liitetään tiedot tästä yksilöstä, jotta linsseissä johtuva satunnainen vaihtelu voitaisiin poistaa ohjelmallisesti. Tätä korjausta varten on E-1 -kamerassa ohjelma. Luulisin, että tämä ohjelmanpätkä löytyy kaikista Olympuksen järkkäreistä. Alkuperäisen julkistuksen yhteydessä julkaistiin 50 mm makro, 14-54 mm ja 50-200 mm zoomit sekä 300 mm tele. Johtuen vaimon pienestä palkasta, minulla ei ole viimeiseksi mainittua, mutta ainakin muut ovat hyviä linssejä. Voisi kuvitella, että nämä korjaustiedot löytyvät edelleen kaikista pro-tason linsseistä ja että niitä oikeasti hyödynnetään.
"En kyllä ihan heti keksi, mihin aivan tarkkaa tietoa edes tarvittaisiin."
Korjaustiedoilla voidaan paikata ainakin geometriaa ja valon epätasaista jakautumista kennolle (kulmien vinjetoinnin ei pitäisi muutenkaan olla olyn linssien ongelma).
"Asian selvittäminen on muuten harvinaisen helppoa. Pidä tarkennus (varmuuden vuoksi) lukittuna, paina kamera korvaasi vasten ja käännä zoomausrengasta hitaasti. Jos kuulet tarkennusmoottorin askeltavan, ei ratkaisusta pitäisi olla epäselvyyttä."
En kuule, mutta en enää ole varma omasta kuulostani :-)
"sähköinen kompensointi edellyttää luonnollisesti, että kamera pääsee puuttumaan tarkennukseen myös manuaalitarkennusta käytettäessä -> fly by wire on helpoin ratkaisu tähän tarpeeseen."
Voi hyvinkin olla, että ratkaisun perusteena oli halu hallita koko prosessi, jolloin tulevaisuudessa järjestelmää voi kehittää mahdollisimman helposti. Minusta oli hienoa, että ainakin yksi valmistaja uskalsi aloittaa puhtaalta pöydältä.
> Kun 3/4 järjestelmää kehitettiin, tehtiin työtä vuosia - toivottavasti vuosikymmeniä - varten ja tällöin tuskin ajatellaan markkaa tai kahta.
Väitteen uskottavuus lisääntyisi täydet 100 %, jos jotain tämän kehitystyön hedelmiä olisi tullut mainittuna aikana markkinoille.
> Olympus ei ole julkaissut yhtään todella edullista linssiä.
Jääpähän enemmän voittoa. Markkinataloudessa nimittäin myyntihinta ei ole sama asia kuin valmistuskustannukset.
> Korjaustiedoilla voidaan paikata ainakin geometriaa ja valon epätasaista jakautumista kennolle (kulmien vinjetoinnin ei pitäisi muutenkaan olla olyn linssien ongelma).
Miksi sitten näitä yritetään tyrkyttää jotenkin yivoimaisina valtteina? Vinjetoinnin korjausta tehdään (automaattisesti) kompakteissakin ja objektiivin vääristymiä (sekä CA:ta siihen kaupan päälle) saa oiottua apuohjelmilla. Piirron kannalta olisi kuitenkin suotavaa, ettei ohjelmallisia korjauksia tarvittaisi lainkaan.
> Minusta oli hienoa, että ainakin yksi valmistaja uskalsi aloittaa puhtaalta pöydältä.
Four thirds on kaikkea muuta kuin puhtaalta pöydältä suunniteltu järjestelmä. Kyllä siinä(kin) on kantava ajatus ollut hyödyntää aikasempia suunnitteluratkaisuja sekä (tod. näk.) myös komponentteja mahdollisimman pitkälle.
Täysin puhtaalta pöydältä suunnitellussa järjestelmässä ei tarvittaisi sellaisia viri viri virityksiä, millä nyt saadaan toteutettua mm. LCD-näytön käyttö etsimenä. Johan markkinoiden pienimmät etsinkuvat kertovat, ettei reilusti kinofilmiruutua pienempää kennoa käyttävään kameraan TTL-etsin ole enää se fiksuin valinta.
Täysin puhtaalta pöydältä suunniteltaessa olisi varmaan voitu harkita myös vaihtoehtoja filmijärkkäreistä periytyvälle verhosulkimelle, jollaisia riivaa hidas salamasynkka.
Myös omien aivojen käyttö on sallittua. Ei kaikkea markkinointimateriaalia kannata ottaa ihan tosissaan.
Kirjoitatko kuin rahaton hevosenostaja, joka arvostelee kaikkea tietämättään mistään mitään. Puhtaalta pöydältä aloittaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että pitäisi aloittaa tutkimaan lasin valmistamista.
Olympuksen järjestelmissä on (lähes) telesentriset linssit, oikeasti toimiva pölynpoisto, 3:4 kuvasuhde mahdollistaa pinta-alaan nähden pienemmän piirtoympyrän kuin kinofilmikameroissa ... kaikki tämä oli alusta alkaen. Myöhemmin on tullut paljon sellaisia ominaisuuksia, jotka muiden mielestä on turhia kunnes oma kameramerkki kerkiää kopioimaan idean.
"Miksi sitten näitä yritetään tyrkyttää jotenkin yivoimaisina valtteina? Vinjetoinnin korjausta tehdään (automaattisesti) kompakteissakin ja objektiivin vääristymiä (sekä CA:ta siihen kaupan päälle) saa oiottua apuohjelmilla."
Oletko nähnyt tätä tietoa käytettävän markkinoinnissa? Minä en ole sattunut törmäämään sellaiseen mainokseen.
Linssit ovat yksilöitä, joten yleiset korjaustiedot toimivat paljon huonommin kuin yksilökohtaiset arvot. Virheen korjaaminen on sitä helpompaa mitä aikaisemmin siihen päästään käsiksi. _Apuohjelmat_ eivät voi koskaan lisätä kuvan informaatiomäärää.
"Neilet purematta kaiken markkinointipupun"
Tosin en tiedä mitä neileminen on, mutta minulla on muutamien pokkareiden lisäksi C-1400L, E-20P, UZ-2100, E-1, E-300, SP-550UZ ja E-510. Kuinka monen Olympus kameran tuntemisen pohjalta sinä puhut?
> Kirjoitatko kuin rahaton hevosenostaja, joka arvostelee kaikkea tietämättään mistään mitään
Sinä puolestasi kirjoitat kuin fanipoika, jonka on niellyt (välillä valheellisuuden rajoja hipovat) paitsi ylikansallisen yhtiön markkinointikoneiston heittämät syötit, niin myös koukut ja perukkeetkin. Ja on vieläpä ylpeä siitä. Tottakai kaikki markkinointiosaston suoltama propaganda on 170 % totta, paitsi silloin kun se tulee kilpailevan yhtiön tuutista.
> Oletko nähnyt tätä tietoa käytettävän markkinoinnissa? Minä en ole sattunut törmäämään sellaiseen mainokseen.
Jaa, et sitten seurannut järjestelmän markkinoilletuloa edeltänyttä markkinointiponnistusta, mistä jäi lähinnä paskan maku suuhun, kun mainoksissa annettiin varsin suorasanaisesti ymmärtää, ettei filmikameroille suunnitelluista objektiiveista ole oikein mihinkään - liikaan vinjetointia, piirto ei riitä, CA:ta tulee "vallan mahottomasti", kun valo osuu kennoon viistosti yms. - ja ainoa ratkaisu on alusta alkaen "digivalmiiksi" suunnitellut objektiivit. Ihmeesti vaan näkyy kuvia syntyvän vääränlaisillakin objektiiveilla, joten sen niistä markkinointiväittämistä...
> Virheen korjaaminen on sitä helpompaa mitä aikaisemmin siihen päästään käsiksi. _Apuohjelmat_ eivät voi koskaan lisätä kuvan informaatiomäärää.
Sanoo fanipoika, joka juuri äsken leuhki objektiiviin ohjelmoiduilla korjauskertoimilla. Kuvitteletko näiden kertoimien muuttavan objektiivin optisia ominaisuuksia? Vai olisiko sittenkin kyseessä ohjelmallinen korjaus?
Nykyään asiantuntijoina esiintyy ihmisiä, joiden asiantuntemus perustuu muiden ”asiantuntijoiden” mielipiteisiin, joiden asiantuntemus perustuu vuorostaan netistä luettuihin mielipiteisiin. Helpoiten pääsee ”asiantuntijaksi” lukemalla kanonistien mielipiteet Nikonista ja päinvastoin. Tämän jälkeen on hyvä kirjoittaa muiden ennakkoluulojen perusteella jokaisen merkin asiantuntijana. En ole koskaan arvioinut Canonia, jonka kameraa olen käyttänyt vain töissä tai edes Dimage seiskaa, jonka ostin monen Olympuksen jälkeen, mutta jota en koskaan oppinut käyttämään kunnolla. Omasta mielestäni pysty sanomaan jotain Olympuksen käytöstä, sillä olen kuvannut niillä yöllä ja päivällä, pakkasessa ja helteessä, vesi ja räntäsateessa. Valokuvaus ja sellaisten kameroiden arvostelu, joita ei ole koskaan edes käyttänyt, on kaksi aivan harrastusta. E-1:llä olen ottanut kymmeniätuhansia kuvia ja E-510:n laskurin mukaan sitä on käytetty yli 3400 kertaa.
Netistä löytyy paljon tutkittua tietoakin. Olympuksen laseja voi verrata muihin linsseihin esimerkiksi http://www.photozone.de/8Reviews/index.html eikä minusta Zuikot ole mitenkään huonoja. Käytännön vertailuja on helppo tehdä kavereiden laitteisiin yhteisillä kuvausmatkoilla enkä siellä suinkaan häpeä Olympuksiani.
” Tottakai kaikki markkinointiosaston suoltama propaganda on 170 % totta, paitsi silloin kun se tulee kilpailevan yhtiön tuutista.”
Lauseilla on vain kolme erilaista totuusarvoa: tosi, epätosi ja määrittelemätön. Se, että luulet jonkun olevan 170% totta, kuvaa hyvin asiantuntemustasi.
Ihmiset haluavat kameroilta eri asioita. Moni kaveri ei edes vilkaise laitteeseen, johon ei saa kahvaa, joillekin on tärkeää halvat, mutta hienon näköiset linssit, joku arvostaa järjestelmän laajuutta. Minulle tärkeintä on laitteen luotettavuus, kennon puhtaus ja toiminnan jatkuvuus.
Jos haluat keskustella teknillisistä ongelmista, olen toki valmis jatkamaan. Jos yrität pönkittää egoasi, minulla ei ole mitään annettavaa. Hanki elämä… ja Olympuksen järkkäri :-)
Ei taida kovin monella olla Suomessa,minulla on.Huvittaa arvostelut.Jos joku väittää ettei kadella eri tavalla kuvaaminen harrastajakuvausessa ole hyvä,niin ihmettelen.Ammattilaiskuvaus on jo erikseen ja hinnat.
tuolla sähköisellä käsitarkennuksella.Olen muutaman kerran yrittänyt ja aina on kuva jäänyt saamatta.Tuo on kyllä suuri virhearvionti Olympukselta.Millä saat esim. pimeässä tarkennettua?
Manuaalitarkennus on tuo "focus by wire" vain noissa Olympuksen omissa Zuiko-objektiiveissa secä Panasonicin Leicoissa. Esim. Sigman 4/3-objektiiveissa muiden kantojen tapaan on perinteinen manuaalitarkennus. Eli asia on objektiivikohtainen, ei rungosta riippuvainen.