tämä ei ehkä mielestääne kuulu tänne,koska täällä kirjoittaa vauvojen äitiä.mutta juuri sen takia tämän tänne pistän.sillä vielä on tehtävissä asioita,kun lapsemme ovat pieniä.toivon että nykyään äidin ja isät voisivat opettaa lapsilleen että esim kiusaaminen on ehdottomasti kiellettyä,ja että vanhempia ihmisiä ja muita ihmisiä ylipäätään tulee kunnioittaa.nykyään tuolla kaupungilla näkee vain nuorempia ja nuorempia lapsia tupakka suussa ja kännissä,kyllähän niillä on kotiolot jotenkin puutteelliset tai kurjat..kuulostan varmaan joltain vanhalta tympiintyneeltä akalta.itse olen 22v ja esikoiseni on kohta vuoden ja toinen on tulossa.ajattelen vain omien lapsieni tulevaisuutta,enkä (luonnollisesti) halua että joutuvat kiusan kohteeksi tai muutenkaan "huonoihin porukoihin"..tämä texti saattaa olla hieman sekavaa tai vaikeeta ymmärtää,olen ruotsinkielinen ja pahoittelen jos tämä mene tosi sekavaksi.toivon silti ettei kukaan alkaisi moralisoimaan tästä viestistä.jos olen jonkun mielestä väärässä,hyvin todennäköistä että kasvattaa just sellasen lapsen joka päätyy kiusaajaks...
toivon siis muutosta nykyajan lapsiin.ja muutos voi vaan alkaa meistä vanhemmista=)
kaikkea hyvää kaikille ja mukavaa kesän jatkoa!!
toivon siis muutosta nykyajan lapsiin.ja muutos voi vaan alkaa meistä vanhemmista=)
kaikkea hyvää kaikille ja mukavaa kesän jatkoa!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
mutta, kyllä siihen tupakan polttoon ja kännissä heilumiseen vaikuttavat hyvin monet muut(kin ) tekijät kuin kotikasvatus. Itse olen saanut hyvän kasvatuksen ja oppinut muita kunnioittamaan, silti teininä tuolla heilunut tupakka suussa ja kalja kädessä. Eikä minusta paha ihminen silti tullut.
Tottakai toivon että lapseni välttäisi tälläiset touhut, mutta luulenpa että suurin osa nuorista tätä kokeilee, oli kasvastus mikä tahansa. Se miten siihen kotona suhtaudutaan saattaisi enemmänkin olla se ratkaiseva tekijä nuoren kannalta kuinka käy jatkossa.
itsekin 14v syyllistynyt samaan..kasvatus ollut todella hyvä mutta esim vappuina tuli juhlittua tupakka suussa ja viinipullo laukussa.tosin,nyt tarkoitin lähinnä niitä 10 vuotiaita jotka joutuvat näihin "selviytymistelttaan" kun ovat liian kännissä.eikä sen ikäisellä pitäisi olla hieman tarkemmat kotiintuloajat jne...ehkä väärin moittia muita,kun itsekin tosiaan 14v tuli "juhlittua".mielestäni vaan kun näkee kokoajan nuorempia ja nuorempia kännissä,alkaa vaan huolestuttamaan!
... tekstiäsi on äärimmäisen hankala lukea.
Ymmärrän kyllä, että ruotsinkielisenä sinun on ehkä vaikeuksia ilmaista suomeksi ajatuksiasi.
Lukemista kuitenkin helpottaisi suuresti pienet asiat: virke aloitetaan isolla kirjaimella, pisteiden ja pilkkujen jälkeen tulee yksi tyhjä välilyönti jne.
textiä ymmärtänyt tollasten juttujen perusteella niin huhhuh..
mitä yritin sanoa, koitetaan uudestaan! Eli siis mielestäni vanhemmat ovat vastuussa siitä miten lapsemme kasvatetaan ja minkälaisia heistä tulee. Täten toivoisin että voisimme omalta kannaltamme kasvattaa lapsemme parhaamme mukaan, sekä opettaa heille, ettei esim kiusaaminen ole hyväksyttävää, ja että muita ihmisiä tulee kunnioittaa! Kun olen nyt nähnyt joka paikassa niin paljon liian nuoria ryypiskelemässä,sammuneena jossain penkillä tai muuten vaan aukoomassa päätä vanhemmille ihmisille sekä omille koulutovereilleen ja mielestäni se ei ole oikein. Oma ystäväni on sitä mieltä että jos lapsi näkee että tällainen käytös on oikein,niin sitten se on,eli hän uskoo ns. vapaaseen kasvatukseen. Enkä häntä ole ehkä oikeutettu tuomitsemaan,mutta kyllä se on minun mielestäni väärin,että "jos lapsen mielestä on ok että saa kiusata ja dokata,niin tehkööt sitten niin! "
Viestini on tarkoitettu heille jotka eivät usko tällaiseen kasvatustapaan kuten ystäväni, ja toivon että tulevaisuudessa lapset voisivat hetken pidempään olla viattomia ja kilttejä toisilleen, kun mitä nykyään on!
Toivottavasti tästä textistä sai enemmän selkoa! Ja jos ei saanut niin ei sitten!
mutta ei ne vanhemmat sitä oikein pysty opettamaan.Itellänikin oli hyvin asiat kotona kun olin lapsi,mutta olin aika paha lapsi silti,ryyppäsin ja rellestin. Sitten tuli omajärki käyttöön ja tajusin millainen olin. Nyt on oma lapsi ja toivon että kaveripiiri tulee olemaan erilainen kuin minulla oli.
Onhan se tietenkin joissakin tapauksissa vanhemmisakin syytä.
Näinhän se teoriassa menee. Mietitään pikku taaperoiden touhuja katsellessa, kuinka viisaita ja kilttejä niistä kasvaa. Hyvä kotikasvatus on kaiken a ja o, hyvät roolimallit vanhemmilta ja monen vuoden toisto lapselle vanhempien kunnioituksesta, kiroilun rumuudesta, koulunkäynnin tärkeydestä ja päihteiden vaarallisuudesta.
Ja kaikki kunnossa tulevaisuutta varten.
Lapsilisistä säästetty esikoiselle jo ajokorttirahakin että saa sitten valmistuttuaan huippuarvosanoilla kortin lahjaksi.
Entäs jos kaikki ei kaikesta huolimatta menekään nappiin?
Entä jos mopo karkaa käsistä?
Sataan kertaan kaikuvat rukoukset ja toiveet ja kehotukset tyhjille seinille, kuuroille korville.
Alkaa lintsaus, kiroilu, nimittely. Nuorimmat sisarukset saavat olla mielivaltaisen väkivallan kohteena kun isoveli pistää tuulemaan.
Ala-aste huiskitaan läpi välillä luokkaa tuplaten, lintsaten, kuraattorin kanssa kahden.
Tämäkin pikku kultapala oli joskus se pieni taapero, jolle opetin kaiken hyvän ja kunniallisen jonka olin kotoani oppinut.
Vuosien varrella jokin vain meni pieleen,
murrosiän kynnyksellä raskaita vuosia ja isoja huolenaiheita on jo monia.
Edelleen jatkan samalla linjalla, toistan ja ohjaan, kiellän ja kehotan,
voin vain toivoa parasta.
Toivon että esikoisestani kasvaa kunniallinen työtätekevä kansalainen, ei kenenkään sortaja, ei kiusaaja, ei myöskään kiusattu.
Niinhän me kaikki äidit toivomme.