Oon ihastunu yhen mun tutun/kaverin isobroidii... Kun näin tän kyseisen pojan kaupoil ni se katto mua ja mä sitä. Menin kahvilaa joka siin kaupal on ni vilkuilin sitä välil ja se mua vähäse. Sitku olin jo käyny kotona ja hakenu koiran lenkille mun kans ni se oli sen kaverin skootterin kyydis ja ne ajo mun ohi.. se poika katto viel taaksepäin mua... ja mä sitä... En saa sitä mun mielestä se on vaa niin lutusen näköne ja semmone jännä ja sen nauru xD... kirjotin iha huviksee tän tänne... Oon leikkiny sen pojan kans tos ala-asteel pihal hippaa yms, en oo varma muistaaks se mua tai tunnistaako. se on mua vuoden vanhempi. Oon kertonu sen siskolle et mun mielest sen veli on söpö ja se vastas et hyi vittu x)) hehe.. tää sen sisko on mun entine kaveri sillee et ii2:Sen kautta ollaa pidetty yhteyttä ja vaihettu meseossii.. en tiiä uskallanks mennä niille käymää ku jos sen veli on kotona ni meen varmaa lukkoo.. meen aina ihastuksien seuras iha lukkoo ja mun sydän hakkaa iha täyttä vauhtii....x)) mut muute poikien kans tuun hyvi juttuu... tää nyt oli vaa tämmöne ihme viesti...:D sanokaa jotai jos haluutte. oon 15v. XDDD
x)) äähh...
kissi
5620
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kun näät pojan, mee juttelee sille :) Muuta en osaa nyt sanoa.
nähä se sillee et se on yksin. Ku siin on kauhee lauma poikii sen kans. sillo ku nyt näin sen ni se oli yksin mut olin menos kahville mun äitin kans... Ja sen jälkee ku oisin halunnu jutella sille ni siin oliki jo porukkaa. mielummi sillee et se on yksin. otin siihe yhteyttä nyt ii2:Sen kautta ja tiiän mis tää poika asuu jo... XDD
Aika moni tyttö, etenkin pienempänä, ihastuu oman isoveljensä kaveriin. Se on ihan tuttua. Minäkin joskus olin ihastunut monia viikkoja isoveljeni kaveriin. :) Se oli hyvin kiusallista, koska kyllä me juttelimme, mutta en saanut sanoja suustani ulos välillä. Uskoisin, että tuo ihastus menee ohi kuitenkin. Tai jos ei mene, niin mikäs siinä. :) Nyt kun olen jo vanhempi, ja edelleenkin näen ja juttelen sen isoveljeni kaverin kanssa, niin ymmärrän hyvinkin miksi ihastuin joskus häneen. Nyt hän on enemmänkin toinen isoveli minulle ja se on mukavaa. :)
tää ei oo ohimenevä ihastus... koska etins itä jatkuvast melkee niist paikoist joissa se hengaa yms ja mul on semmone jännä tunne koko aja. Joskus jopa tuntuu et tekis miel itkee, tätä on vaikee selittää, en oo koskaa tuntenu näin ketää kohtaan... Yleensä ihastun johoki mut se menee nopeest ohi, tää on jotai muuta... :P sen siskot tietää et oon ihastunu siihe. x) no saa nähä jos joskus kunnol pääsis tutustuu tähä poikaa...
ihan sama juttu. Kaverin isobroidiin iskin silmäni. Aluksi seiskalla puhuttiin mesessä yms, mutten silloin vielä ajatellut häntä muuna kuin tyyppinä jonka tiesin, enkä minkäänlaisena ihastuksena. Joskus ysin aikana olin kaverillani, ja hän tuli pyytämään tupakalle koska tiesi että poltin. Siinä juteltiin jne, ja kovan sosiaalisuuteni vuoksi olemme olleet yhdessä jo noin puolitoista vuotta! Oli siinä kyllä kaverille noloa kertoa "Moi sun broidi on mun poikkis jee!" :D Ihan hyvin se onneks suhtautu, mutta vieläkin kun menen heille on vaikeaa päästä poikaystäväni luokse jos kaveri tulee eka ovelle. Onneksi se sieltä aina huutelee pikkusiskolleen että päästää mut pois :) Elikkä siitä vaan jutskaamaan, elämä ei oo pitkä (varsinkaan nuoruus.)