Kylmä tietokoneruutu,
sinä siellä jossain.
Joskus.
Kosketan tekstiä,
sanoja
uppoudun niihin,
eläydyn.
Ihastun.
Suljen koneen,
tunnen...
Sanat,
kylmän ruudun.
Tiedän sinusta
paljonkin.
Tunnen sinut,
voisin jopa väittää.
Kuitenkaan en voi
koskettaa.
En ottaa kädestä kiinni,
en nojautua kylkeesi,
en kuunnella hengitystäsi.
Haluan olla lähelläsi,
turvassa vierelläsi,
oppia luottamaan.
Voisitko kertoa minulle silmieni värin?
Voisitko olla vain,
siinä,
kertoa ja kuunnella?
sinä siellä jossain.
Joskus.
Kosketan tekstiä,
sanoja
uppoudun niihin,
eläydyn.
Ihastun.
Suljen koneen,
tunnen...
Sanat,
kylmän ruudun.
Tiedän sinusta
paljonkin.
Tunnen sinut,
voisin jopa väittää.
Kuitenkaan en voi
koskettaa.
En ottaa kädestä kiinni,
en nojautua kylkeesi,
en kuunnella hengitystäsi.
Haluan olla lähelläsi,
turvassa vierelläsi,
oppia luottamaan.
Voisitko kertoa minulle silmieni värin?
Voisitko olla vain,
siinä,
kertoa ja kuunnella?
Vastaukset 4
Vanhimmat
On niitä parempiakin luettu, mutta tämä oli kovin kosketeltava ja loppu kietoi minut tiiviisti pauloihinsa. Pidän.
fyysinen, henkinen, virtuaalinen.
Viimeisin noista,
voi tärkeäksi nousta.
Siellä ihmisiä kohtaa
ja tunteet hohkaa.
Joskus pienet sanat avaavat
silmiemme hanat.
Aistimme herkistyvät,
kysymme itseltämme:
Kuka hän on?
Runosi oli kauniin koskettava.
...vihreä. Älä kysy mistä sen tiesin.
Kiitän ja kumarran, innostavaa palautetta.
Silmäni eivät ole vihreät, ruskeat, harmaat tai siniset.
Ne ovat sinivihreäharmaat.
Oikeasti. :D
Ettepäs tienneet! ;P