Eli Mikä asia ärsyttää lesboudessa?
-Itse olen lesbo ja se ärsyttää, että joskus joudun ikäänkuin "häpeämään" seksuaalisuuttani, vaikka olen siitä hyvinkin ylpeä.Liekö, etten uskalla olla aina ja jokapaikassa out and proud?!
Mutta mikä Sinua ärsyttää?
-Itse olen lesbo ja se ärsyttää, että joskus joudun ikäänkuin "häpeämään" seksuaalisuuttani, vaikka olen siitä hyvinkin ylpeä.Liekö, etten uskalla olla aina ja jokapaikassa out and proud?!
Mutta mikä Sinua ärsyttää?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hieman (mutta vain hieman) ärsyttää se, että joidenkin pitää olla niiiin "out and proud" ja oikein julistaa seksuaalisuuttaan. Itse olen kyllä ulkona, mutten koe tarvetta hehkuttaa asiaa sen kummemmin. Olen vain sellainen kuin olen. Tietysti ymmärrän niitä "hehkuttajiakin"; ilman sellaista olisi tuskin nykyinen yhteiskunta-asema meikäläisille ollut saavutettavissa...
Eli en nyt taaskaan olekaan mitään mieltä, kun tuli ajateltua monelta kantilta.
Höh.
... edellisen vastaajan kanssa, että nämä "out and proud" -tyypit ärsyttää. Tosin eri mieltä siitä, että "hehkuttajat" olisivat saavuttaneet meille nykyisen yhteiskunta-asemamme. Väittäisin, että asema olisi parempi ILMAN sellaisia hehkuttajia, jotka korvat höröllä kuuntelevat kaikkea antilesbojuttuja valmiina iskemään heitä nyrkillä. Toisaalta nämä fanaatikot ovat luultavasti vain pieni osa.
Iso osa ihmisistä hyväksyy meidät tavallisina ihmisinä, mutta mielestäni edelleen osa lesboista jakaa ihmiset ja itsensä lokeroihin ja samalla haluavat edistää tasa-arvoa. En ymmärrä logiikkaa.
ärsytä mikään vaan heteroudessa, maailma jossa heterot elää on hyvin pitkälle oletusta että kaikki ovat kuin he. Se on ikävä kyllä tosiasia että jos et itse kuulu vähemmistöön, et ikinä tule olettamaankaan että kukaan on erilainen kuin sinä itse.
Minuakin ärsyttää vähäsen, että jaksa aina pitää meteliä lesboudetani, esimerkiksi ihmisille joita tapaan työn merkeissä, en jaksa selittää perhesuhteitani. Lesboudestani olen noin muuten ylpeä, en haluakaan kuulua valtaväestöön. Kun elää vähemmistössä, ei tarvitse elää enemmistön sääntöjen mukaan ja niita heteromaailmassa on pilvin pimein. Ihan pieniä juttuja mitä naiset tekevät miesten eteen, keittää vaikka kahvit heille vaikkei itse halua juoda, ja muut sellaiset pienet palvelukset voi ihan hyvin jättää tekemättä. Toisaalta monet heteroihmisetkin kuuluvat vähemmistöihin, työttömät, lapsettomat, eronneet, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon. Jokainen ihminen kuuluu johonkin vähemistöön, mutta jokainen voi myöskin ymmärtää vain oman vähemmistönsä ongelmia.
Ihmiset yleensäkin haluavat tehdä pieniä palveluksia läheisilleen ja osoittaa, että he välittävät. Minäkin keitän usein kahvia kumppanilleni, vaikka en itse sitä niin olisi juomassakaan.
Miten ihmeessä tämä liittyy heteromaailman sääntöihin??
Minä teen paljonkin asioita, jotka eivät suoraan palvele omaa etuani tai mitä itse haluaisin tehdä, ihan vaan sen toisen ihmisen takia. Hän tekee samaa minun vuokseni. Sitä sanotaan toisen huomioon ottamiseksi ja kompromisseiksi, parisuhteeksi.
Totta, kahvin voi jättää keittämättä jos ei itse halua juoda, mutta turha on odottaa mitään huomioimista sitten siltä toiseltakaan.
Minua ärsyttää myös joskus aktiivilesbot. Tai en voi sanoa että ärsyttää, se on ehkä liian voimakas sana.
Sitten se myös ärsyttää että omalle olemukselle pitäisi olla joku selitys. Että jos olet "poikamainen" lesbo, tai tunnet vetoa sellaisiin, se pitäisi jotenkin pystyä selittämään että miksi. Että "oikeat" lesbot ovat tyttömäisiä ja tykkäävät tyttömäisistä tytöistä. Sellainen palikkalogiikka, että jos kaksi rekkalesboa seurustelee, he haluaisivatkin oikeasti olla kaksi miestä ja seurustella toistensa kanssa. Tai että jos parista toinen on maskuliinisempi kuin toinen, on kyseessä kaksi naista jotka leikkivät heteroita ja toinen olisi mies. Miksei ihmiset vain saisi olla just sellasia kuin on, aina on oltava kaikkeen joku aate ja perustelu taustalla..
lesbo-bi vastakkainasettelu.
Minua ärsyttää joskus se kun pitäisi olla tietynlainen.
::en meikkaa, olen raskaasti tatuoitu, lävistyksiä naamassa -- hetskut kattoo pahalla
::käytän hameita, keikutan pyllyä, pitkät kiharat hiukset -- lepakot katsoo pahalla
Useimmiten kyllä tykkään vaan olla outo ja nautin siiitä etten ole missään lokerossa
kauniilta naiselta! Jos sinua joku katsoo pahalla, niin se on kateutta tai ihailun peittämisyritys.
Ei mua ärsytä, mutta en halua kailottaa joka paikassa johtuen siitä, että alkaa ärsyttää monien ihmisten hienovarainen asennemuutos tai lievä varautuneisuus, joskus jopa inhon ilmaisu. Heterobaarissa on vaikeeta, siks ei kannata ees mennä, koska miehet on kimpussa ja jos sanoo, että on lesbo, ne menee hiljasex mutta kuola alkaa valua suupielistä ja silmiin tulee kiiluva katse.
kaapissa tai miehen suojassa ja valitetaan, että naiset ovat alkaneet kiinnostaa ja kysytään oliskos tässä jotain. Toinen on se, kun on jo rakastuttu, eikä uskalleta tehdä yhtään mitään. Pelätäänkö että ukko saa tietää vai seksiä naisen kanssa. Se nainen ehkä ei edes halua seksiä vaan hyvän rakkaussuhteen. Minä kyllä haluan seksiäkin.
mua ärsyttää se, että kun joutuu/pääsee uuteen ympäristöön esim. uuteen työpaikkaan sitä miettii aina että miten niihin miljooniin kysymyksiin oikein vastaisi jotka koskevat yksityiselämääni. en haluaisi valehdellakkaan mutta helposti en kaikkea itsestäni kerro. on tosi ärsyttävää vastailla ympäripyöreitä kun kuitenkin olen pohjimmiltani avoin tyyppi. jotenkin vain sitä haluaa suojella itseään mahdollisilta kolhuilta...tai jotain
pienet piirit, kehäkolmonen-keskeisyys ja tietynlainen ulkonäkö(shane tai siili, lasit ja löysä paita ja housut). Itse kylläkin olen poikamainen, en nyt sentään siiliä omista mutta muuten lyhyet hiukset, tykkään löysemmistä housuista. Mutta niin oli jo kauan ennen ennekuin tajusin että naiset kiinnostaa(olen tosin bi). Se siinä ärsyttää kun ei pidetä sitä omaa tyyliä. Jos esim on ollut ensin naismainen ja kun tajuaa lesboutensa vaihtaa pukeutumista ja käyttäytymistä miesmäisemmäksi, kun ei muka kukaan kiinnostu naismaisista tai että miehet tulee iskemään. Entä sitte. Itse tykkään enemmän tyttömäisistä/naismaisista.
Itse asiassa ei ole rajana edes Kehä-III, vaan Helsinginkatu.
Ärsyttää just tietynlainen yhteen muottiin valettu lesbous. Ensin puhutaan moninaisuudesta, sitten halutaan yhdenmukaistaa kaikki moninaiset.
Pahansuopuus, valehtelu, juoruaminen, tällaiset asiat ärsyttää. Ettei voi edes olla vähemmistössä turvassa. Minä tiedän kyllä paikan jossa minulle ei tulla juttelemaan ja kaikki kuvittelevat olevansa minua parempia ja kuitenkin kuiskutellaan selän takana, en minä tarvitse sellaisia yhtään lisää!
tylsyys.. ei sovi tämmöselle adhd:lle
mutta harmittaa paremminkin.... Se lokerointi ja erilaisiin muotteihin tunkeminen. Eihän heteroillekkaan aseteta mitään direktiiviä, miltä heidän tulee näyttää tai miten käyttäytyä. Miksi ihmeessä lesbojen pitäisi olla joko rekkis/feministinen. Väliin mahtuu todellakin monenlaisia ihmisiä.
Sekin harmittaa, että joidenkin lesbojen suvaitsevaisuus muita vähemmistöjä kohtaan ei aina päivänvaloa kestä :(
Periaatteeni on, että antaa kaikkien kukkien kukkia ja jokaisen tulisi saada olla ihan sellainen kun itsestä hyvältä tuntuu :)