Valokuvia :)

..joten teknisistä jutuista olen hissukseen, mutta mukavalta näytti kissaasi Paukkua rapsutteleva peukalo, oliko sekin omasi? :)

Auringonlasku:
-horisontti mieluummin suoraan.
-horisontin sijaintia voisi miettiä, keskellä kuvaa ei ole se mielenkiintoisin vaihtoehto.

Kissa:
-rajaus harkittu?, leikattu korva kiusaa...

Lasi:
-hiukan puhkipalanut, tulikohan ixuksen rajat vastaan...

Tiedä, mihin kamerasi pystyy, mutta kaikissa kuvissa toivoisin lisää tarkkuutta, tai ainakin kissasi kuvassa ja auringonlaskussa (voi kyllä kuvanlaadun huonontuminen johtua monestakin asiasta). Harjoittele ahkerasti, niin kyllä se siitä.

Ensinnäkin. Asenne kohdalleen, kun esittelet kuviasi, älä esittele "räpsyjä", vaan nosta pää pystyyn ja esittele valokuvia. "Räpsy"- sana tuo monen mieleen negaation, huitaisemalla otetun, sen enempää miettimättä totoutetun napin painalluksen kamerasta. Älä vähättele työtäsi, jos haluat että muutkin arvostavat sitä. En kehoita ylpistymään, mutta tiettyä itseluottamusta peliin :)

Vastavalo on aina hankala. Pyri kuvaamaan vastavalo pehmeämmässä ilta- tai aamuauringossa. Turhan kova valo "polttaa" kuvaan vain ylivalottuneen pallukan ja vie kuvalta tehon. Aurinko ja limsalasi on hyvä idea, oikein toteuttamiskelpoinen, mutta näin kesäaikaan kun valoa piisaa, voisit ottaa uuden vedoksen vaikka iltasella. Etsi limsalasille rauhallinen tausta, vaikka tasaisen vihreä pensas ja asettele lasi siten että auringon valo taittuu sitten siitä läpi haluamallasi tavalla. Pokkarin syväterävyys ominaisuudet tietysti asettavat omia rajoituksiaan; on vaikeaa saada aikaan kunnollinen bokeh, mutta kokeile eri kuvausasetuksia; vaikkapa macroasetusta jos sellainen löytyy kamerastasi!

Kakkoskuvassa sinulla on hyvät värit. Mieti ottaa valokuva seuraavaksi vaikka siten, että karsit turhat elementit kuvasta pois; nyt kuvassa on paljon risuja, jotka tekevät kuvasta rauhattoman ja katse kiertää pitkin risukkoa vieden katsojan huomion pois itse pääkohdasta eli upeasta auringonlaskusta. oikean puoleinen koivunoksa näyttäisi sommitelmallisesti hyvältä vasten auringonlaskua. Vasemman puoleiset ja edustalla olevat männyt ja risut ovat jo liikaa. Alivalota reilusti, auringonlaskukuvissa voi pyrkiä ottamaan siluettia, jolloin itse aurinko ja taivas eivät ylivalotu. Siluetti saa olla selkeästi musta, siluetin ei tarvitse sisältää väri-informaatiota. Ai niin, ja horisontti saa tietty olla suora. Harjoittele tätä jo kuvatessasi. Itse asiassa se on aika vaikeaa aluksi, mutta onnistuu kyllä kun kiinnität siihen huomiota! Etsi suoria linjoja, piirrä vaikka vesiliukoisella tussilla tai teipinpalalla (ei lcd-näytölle!!) kameran taka-kanteen apuviivat jotka auttavat hahmottamaan suoran horisontin noin alkuun!

Keskeissommittelu on harvoin kuvalle eduksi. Horisontin voi sijoittaa myös reilusti alemmas siten että taivas tulee enemmän esiin tai ylemmäs, että vesi pääsee enemmän oikeuksiinsa. Auringon kajo voisi olla jommassa kummassa reunassa enemmän, näin elävöität sommittelulla kuvaasi.

Kissakuva on paras. Mielestäni. Siinä tulee kuvaajan oma persoona jo esiin ja pyrkimys tuoda esiin kissan sielua ja syvinä olemusta. Sinulla on silmää asioille ja se on hyvä! Kiinnitä huomiota myös tarkkuuteen. Pyri siihen, että kohde olisi terävä. Pokkarilla tarkennus haluttuun kohtaan voi olla hankalaa, mutta onnistuuu kyllä. Kun kuvaat eläintä (tai ihmistä) pyri siihen että mallin silmä on tarkka- silloin katsoja mieltä muunkin kuva-alan tarkaksi. Ihmisen silmä hakee katsekontaktia, toista silmää, oli se sitten eläimen tai ihmisen.

Mutta tässä on hyvä alku, ikääsi nähden, jos valokuvaus tosissaan kiinnostaa, sinulla on etulyöntiasema meihin vanhuksiin nähden :) Jälki on asiallista, varsin kohtuullista, jopa hyvää! Säilytä tuo lapsen uteliaisuus (jota itse kadehdin oman tyttäreni kuvaamista seuratessa) ja kyky löytää ja nähdä asioita!