Sijaisperheen avioero!

Päivät ne riiteli musta ja yöt tyttärensä avioerosta.

Voi päätellä että se ei ainakaan kehittävää ole ollut lapselleni, mutta kun seinilläkin on korvat.

piilipuu kirjoitti:

Päivät ne riiteli musta ja yöt tyttärensä avioerosta.

Voi päätellä että se ei ainakaan kehittävää ole ollut lapselleni, mutta kun seinilläkin on korvat.

Kiitos asiallisista vastauksista. Nämä kaksi edellistä vastausta ovatkin taas sitä jotain muuta. Juu tulikin mieleen, että ihan tavallisia perheitä me sijaisvanhemmat ollaan riidellään, erotaan ja eletään välillä sovitaan. Normaalia arkea, mitä biovanhemmat oikeen odottaa. Istutaan kauniisti sohvalla, kuunnellaan torvisoittoa ja juodaan teetä pikkusormi koholla kupin korvasta,,, vai. Nostetaan korkeita hoitopalkkioita ja levätään laakereilla.
Ihmissuhteet tässä hommassa jäävät hoitamatta, sillä lasten hoito on rankkaa, vaativaa ja vie kaikki voimat, usein tärkein eli parisuhde jääkin hopealle. Monenlaisia lisäpaineita aiheuttavat myös lapsen bioperhe ja suku, aina yhteistyö ei valitettavasti suju ja se jos mikä lisää taakkaamme. Tällä palstalla voi usein lukea siitä mitä meistä sijaisvanhemmista ajatellaan, jos todella olisimme sellasia kuin täällä väitetään ei sijaisvanhempia tarvittaisi. Kohta entinen aviovaimo ja luultavasti entinen perhehoitaja.

perhehoitaja c kirjoitti:

Kiitos asiallisista vastauksista. Nämä kaksi edellistä vastausta ovatkin taas sitä jotain muuta. Juu tulikin mieleen, että ihan tavallisia perheitä me sijaisvanhemmat ollaan riidellään, erotaan ja eletään välillä sovitaan. Normaalia arkea, mitä biovanhemmat oikeen odottaa. Istutaan kauniisti sohvalla, kuunnellaan torvisoittoa ja juodaan teetä pikkusormi koholla kupin korvasta,,, vai. Nostetaan korkeita hoitopalkkioita ja levätään laakereilla.
Ihmissuhteet tässä hommassa jäävät hoitamatta, sillä lasten hoito on rankkaa, vaativaa ja vie kaikki voimat, usein tärkein eli parisuhde jääkin hopealle. Monenlaisia lisäpaineita aiheuttavat myös lapsen bioperhe ja suku, aina yhteistyö ei valitettavasti suju ja se jos mikä lisää taakkaamme. Tällä palstalla voi usein lukea siitä mitä meistä sijaisvanhemmista ajatellaan, jos todella olisimme sellasia kuin täällä väitetään ei sijaisvanhempia tarvittaisi. Kohta entinen aviovaimo ja luultavasti entinen perhehoitaja.

Lue lisää

niin, tarkoitinin juuri sitä, jotta tottakai lapset ovat siinä myös "myllytyksessä" ovat ne sitten omia tai ei.
Sitä en usko kuitenkaan, jotta sijaislapsi ottaa sitä niin henk.koht. kun kyseiset "saioiden selvittelijät", tai "selvittämättäjättäjät" eivät ole omia vanhempia.

Mutta aina roiskuu kun rapataan.

Ihailen kuitenkin suuresti niitä sijaisperheitä, joissa on toimiva suhde kaiken sen "temmellyksen" keskellä, kun ja jos lapsetkaan eivät ole alunperin oma"ruokakuntalaisia", eihän ne asiat ja ongelmat ainakaan vähene, vaan toki on oletettavaa, jotta ne asiat "lisääntyvät" vieraiden lastenkin myötä.

Saa siinä todella olla "omat" asiat, ja suhdeasiat kunnossa, jotta korttitorni pysyy pystyssä. Siis ihailtavaa, jos niin on.

perhehoitaja c kirjoitti:

Kiitos asiallisista vastauksista. Nämä kaksi edellistä vastausta ovatkin taas sitä jotain muuta. Juu tulikin mieleen, että ihan tavallisia perheitä me sijaisvanhemmat ollaan riidellään, erotaan ja eletään välillä sovitaan. Normaalia arkea, mitä biovanhemmat oikeen odottaa. Istutaan kauniisti sohvalla, kuunnellaan torvisoittoa ja juodaan teetä pikkusormi koholla kupin korvasta,,, vai. Nostetaan korkeita hoitopalkkioita ja levätään laakereilla.
Ihmissuhteet tässä hommassa jäävät hoitamatta, sillä lasten hoito on rankkaa, vaativaa ja vie kaikki voimat, usein tärkein eli parisuhde jääkin hopealle. Monenlaisia lisäpaineita aiheuttavat myös lapsen bioperhe ja suku, aina yhteistyö ei valitettavasti suju ja se jos mikä lisää taakkaamme. Tällä palstalla voi usein lukea siitä mitä meistä sijaisvanhemmista ajatellaan, jos todella olisimme sellasia kuin täällä väitetään ei sijaisvanhempia tarvittaisi. Kohta entinen aviovaimo ja luultavasti entinen perhehoitaja.

Lue lisää

ottaa avioeroa! Avioerohan kertoo siitä, että perheessä on hyvin vakavia ongelmia, niin vakavia, että perhe hajoaa. Perhettä, jossa tapahtuu tuollaisia, ei koskaan olisi saanut ottaa sijaisperheeksi. Toivottavasti sekä omat lapsesi että sijoituslapsesi otetaan huostaan avioeron yhteydessä.

Jos ette kestä paineita, niin pitääkö änkeytyä sijaisperheeksi? Ei pidä luulla liikoja itsestään. Jos meillä Suomessa ei olisi sijaisperheitä, eivät sossut tekisi aiheettomia huostaanottoja. Ryhtymällä sijariksi olet tuhonnut oman perheesi ja lastesi elämän ja tukenut laittomia huostaanottoja.

perhehoitaja c kirjoitti:

Kiitos asiallisista vastauksista. Nämä kaksi edellistä vastausta ovatkin taas sitä jotain muuta. Juu tulikin mieleen, että ihan tavallisia perheitä me sijaisvanhemmat ollaan riidellään, erotaan ja eletään välillä sovitaan. Normaalia arkea, mitä biovanhemmat oikeen odottaa. Istutaan kauniisti sohvalla, kuunnellaan torvisoittoa ja juodaan teetä pikkusormi koholla kupin korvasta,,, vai. Nostetaan korkeita hoitopalkkioita ja levätään laakereilla.
Ihmissuhteet tässä hommassa jäävät hoitamatta, sillä lasten hoito on rankkaa, vaativaa ja vie kaikki voimat, usein tärkein eli parisuhde jääkin hopealle. Monenlaisia lisäpaineita aiheuttavat myös lapsen bioperhe ja suku, aina yhteistyö ei valitettavasti suju ja se jos mikä lisää taakkaamme. Tällä palstalla voi usein lukea siitä mitä meistä sijaisvanhemmista ajatellaan, jos todella olisimme sellasia kuin täällä väitetään ei sijaisvanhempia tarvittaisi. Kohta entinen aviovaimo ja luultavasti entinen perhehoitaja.

Lue lisää

liikkeellä. Olen kuullut ihan lähiaikoina täällä meilläpäin kolmesta sij.perheen avioerosta.
Sij.perhetoiminta pistää todella parisuhteen lujille. Ei ole aikaa eikä voimia enää omalle parisuhteelle, kun kaikki energia menee lasten ja heidän vanhempiensa ja sukulaistensa suhteiden hoitamiseen. Usein tulee vielä esiin sellasia asioita, jotka vie kaiken tilan muilta ajatuksilta. Ei huomaakaan, kun itsekseen nukkumaanmennessä vain pohtii "työaioita", kun ne vilä on läsnä 24/7, niistä ei pääse eroon millään. Kyllä siinä parisuhde, seksi ym. jää liian usein kakkoseksi. Täytyy olla tosi tarkkana ja itsekkäästi vain ottaa se oma tila itselleen.
Ihminen vain on sellainen, että huomaamattaan luiskahtaa toimimaan väärinpäin, vaikka tietää sen olevan itselleen tuhoisaa.
Älä välitä näistä kommenteista täällä tuolta biopuolelta.
Juuri jotain shokeeraavaa täällä kyttäävätkin, johon sitten pääsevät porukalla tarttumaan ja kunnolla rökittämään. Vai, että luulet olevasi sopiva sijariksi, eihän teillä edes rakkautta riittänyt tarpeeksi omaan parisuhteeseen. Kyllä sun olisi pitänyt ehdottomasti osata ennustaa, että ero lopulta tulee. Biot sen kyllä tiesivät varmaan, mut silti kuitenkin piti lapset tehdä, ihmettelen vaan...

amalia kirjoitti:

liikkeellä. Olen kuullut ihan lähiaikoina täällä meilläpäin kolmesta sij.perheen avioerosta.
Sij.perhetoiminta pistää todella parisuhteen lujille. Ei ole aikaa eikä voimia enää omalle parisuhteelle, kun kaikki energia menee lasten ja heidän vanhempiensa ja sukulaistensa suhteiden hoitamiseen. Usein tulee vielä esiin sellasia asioita, jotka vie kaiken tilan muilta ajatuksilta. Ei huomaakaan, kun itsekseen nukkumaanmennessä vain pohtii "työaioita", kun ne vilä on läsnä 24/7, niistä ei pääse eroon millään. Kyllä siinä parisuhde, seksi ym. jää liian usein kakkoseksi. Täytyy olla tosi tarkkana ja itsekkäästi vain ottaa se oma tila itselleen.
Ihminen vain on sellainen, että huomaamattaan luiskahtaa toimimaan väärinpäin, vaikka tietää sen olevan itselleen tuhoisaa.
Älä välitä näistä kommenteista täällä tuolta biopuolelta.
Juuri jotain shokeeraavaa täällä kyttäävätkin, johon sitten pääsevät porukalla tarttumaan ja kunnolla rökittämään. Vai, että luulet olevasi sopiva sijariksi, eihän teillä edes rakkautta riittänyt tarpeeksi omaan parisuhteeseen. Kyllä sun olisi pitänyt ehdottomasti osata ennustaa, että ero lopulta tulee. Biot sen kyllä tiesivät varmaan, mut silti kuitenkin piti lapset tehdä, ihmettelen vaan...

Lue lisää

Tavallisia perheellisiä, joilla on ehjät perheet ja omat lapset kotona tai jo aikuisina maailmalla! En ymmärrä kuinka kukaan voi suhtautua avioeroon keveästi tai ottaa itselleen sijoituslapsia, joita ei kykene hoitamaan! Jos yksinhuoltajuus on näiden "biojen" kohdalla huostaanoton peruste, niin miksi aviomiehestään eronnut sijari saa jatkaa sijaisäitinä?

johan on markkinat kirjoitti:

Tavallisia perheellisiä, joilla on ehjät perheet ja omat lapset kotona tai jo aikuisina maailmalla! En ymmärrä kuinka kukaan voi suhtautua avioeroon keveästi tai ottaa itselleen sijoituslapsia, joita ei kykene hoitamaan! Jos yksinhuoltajuus on näiden "biojen" kohdalla huostaanoton peruste, niin miksi aviomiehestään eronnut sijari saa jatkaa sijaisäitinä?

Lue lisää

Meille sijoitettujen lasten kohdalla ei syyt huostaanottoon ole ollut biovanhempien ero vaan aivan muut syyt joiden vuoksi vanhemmat eivät ole pystyneet lapsestaan huolehtimaan. Yhden lapsen vanhemmat ovat kuolleet ja lapsella ei ole ollut sukulaisia jotka olisivat pystyneet lapsesta huolehtimaan. Erostani huolimatta olen lapsille hyvä äiti ja kodista "karannut" isä hyvä isä. Miehelleni ei vain riittänyt se vähäinen aika jota pystyin hänelle antamaan. Lapset veivät aikani ja tyhmänä kuvittelin, että kyllä avioliitto pysyy kasassa vaikka aviomiestä ei juurikaan huomioisi. Perhehoitajana olin ja olen edelleen hyvä, mutta naisena ja vaimona en juuri ole pisteitä ansainnut. Nainen minussa on nukkunut viimeiset 10 vuotta ja ero on tulos siitä. Toivottavasti mieheni elää nyt uutta ja onnelista elämää uuden rakkauden kanssa. Minä jatkan entistä elämääni lasten ja heidän bioperheidensä kanssa. Sijoitettuja lapsia perheeseen ottaessamme emme edes voineet kuvitella, että meidän tiemme eroaa. Takana pitkä avioliitto, melkein 30 vuotta ja luulin aina, että vanhenemme yhdessä.

entinen vaimo kirjoitti:

Meille sijoitettujen lasten kohdalla ei syyt huostaanottoon ole ollut biovanhempien ero vaan aivan muut syyt joiden vuoksi vanhemmat eivät ole pystyneet lapsestaan huolehtimaan. Yhden lapsen vanhemmat ovat kuolleet ja lapsella ei ole ollut sukulaisia jotka olisivat pystyneet lapsesta huolehtimaan. Erostani huolimatta olen lapsille hyvä äiti ja kodista "karannut" isä hyvä isä. Miehelleni ei vain riittänyt se vähäinen aika jota pystyin hänelle antamaan. Lapset veivät aikani ja tyhmänä kuvittelin, että kyllä avioliitto pysyy kasassa vaikka aviomiestä ei juurikaan huomioisi. Perhehoitajana olin ja olen edelleen hyvä, mutta naisena ja vaimona en juuri ole pisteitä ansainnut. Nainen minussa on nukkunut viimeiset 10 vuotta ja ero on tulos siitä. Toivottavasti mieheni elää nyt uutta ja onnelista elämää uuden rakkauden kanssa. Minä jatkan entistä elämääni lasten ja heidän bioperheidensä kanssa. Sijoitettuja lapsia perheeseen ottaessamme emme edes voineet kuvitella, että meidän tiemme eroaa. Takana pitkä avioliitto, melkein 30 vuotta ja luulin aina, että vanhenemme yhdessä.

Lue lisää

saat , pystyt ja jaksat pitää sijoitetut, koska heidän elämässään on jo liikaa luopumista. Heille muutto pois "kotoa" jälleen, on todella traumaattista. eivät uskalla kohta kiintyä mihinkään eikä keheenkään, kun kaikki heiltä otetaan pois.
Lapsille olisi varmaan parasta, jos voisitte jatkaa mahd. normaalisti eteenpäin. Eroaika on henkisesti rankkaa kaikille. toivottavasti kuitenkin tässäkin taas pystyt venymään ja ajattelemaan niitä lapsia.
Toivottavasti kuitenkin mahdollisimman pian pääset ja älyät ottaa myös omat tarpeesi huomioon.
ei ole hyvä kenenkään kannalta, jos äidin voimat ehtyy. Puhun nyt todella kokemuksesta, jota en soisi kenenkään joutuvan kokemaan. Kun voimat loppuivat totaalisesti ja jotenkin hiipien, ettei ajoissa ennättänyt reagoida, tai toisaalta kyllä tunnistin merkit, mutta ei mulla ollut mitään mahdollisuutta "muka" saada levättyä ja hoitaa itseä.
Löytyihän sitä sitten, kun oli aivan pakko. Onneksi paranin ja jaksan taas elää ja pitää huolta lapsista. Muista huolehtia itsestäsi. Et näköjään ole viime vuosina paljon panostanut enempää itseesi ja omiin tarpeisiin, kuin avioliittoonkaan. Nämä työt ei tekemällä lopu. Pitää itse vetää se raja johonkin, koska voimavarat meillä kaikilla on rajalliset.
Kuvittelemme vain olevamme robotteja, jotka lasten takia pystyvät venymään ja venymään. Se on kuitenkin paha harha ja muistutus siitä tulee ajan mittaan.

entinen vaimo kirjoitti:

Meille sijoitettujen lasten kohdalla ei syyt huostaanottoon ole ollut biovanhempien ero vaan aivan muut syyt joiden vuoksi vanhemmat eivät ole pystyneet lapsestaan huolehtimaan. Yhden lapsen vanhemmat ovat kuolleet ja lapsella ei ole ollut sukulaisia jotka olisivat pystyneet lapsesta huolehtimaan. Erostani huolimatta olen lapsille hyvä äiti ja kodista "karannut" isä hyvä isä. Miehelleni ei vain riittänyt se vähäinen aika jota pystyin hänelle antamaan. Lapset veivät aikani ja tyhmänä kuvittelin, että kyllä avioliitto pysyy kasassa vaikka aviomiestä ei juurikaan huomioisi. Perhehoitajana olin ja olen edelleen hyvä, mutta naisena ja vaimona en juuri ole pisteitä ansainnut. Nainen minussa on nukkunut viimeiset 10 vuotta ja ero on tulos siitä. Toivottavasti mieheni elää nyt uutta ja onnelista elämää uuden rakkauden kanssa. Minä jatkan entistä elämääni lasten ja heidän bioperheidensä kanssa. Sijoitettuja lapsia perheeseen ottaessamme emme edes voineet kuvitella, että meidän tiemme eroaa. Takana pitkä avioliitto, melkein 30 vuotta ja luulin aina, että vanhenemme yhdessä.

Lue lisää

jos olet ollut 30 vuotta naimisissa, olet viisikymppinen. Ei sen ikäinen enää jaksa mitään sijaiskotiruljanssia. Ilmeisestikään sinulla ei ole mitään ammattia eikä koulutusta, kun olet ryhtynyt sijaisäidiksi. Se tavallinen tarina siis, hohhoijaa.

Taidat nyt ammattitaidottomana eronneena naisena joutua kunnanelätiksi ja sitä kautta lapsesi kyllä otetaan huostaan.

sijaisäidiksi kirjoitti:

jos olet ollut 30 vuotta naimisissa, olet viisikymppinen. Ei sen ikäinen enää jaksa mitään sijaiskotiruljanssia. Ilmeisestikään sinulla ei ole mitään ammattia eikä koulutusta, kun olet ryhtynyt sijaisäidiksi. Se tavallinen tarina siis, hohhoijaa.

Taidat nyt ammattitaidottomana eronneena naisena joutua kunnanelätiksi ja sitä kautta lapsesi kyllä otetaan huostaan.

Lue lisää

kun lapset on asuneet perheessä jo 10 vuotta ja siinä saumalla sij.äitikin on kymmenen vuotta ikävuosissa vanhentunut, niin kun alkaa olla 50, niin lapset pitää laittaa kotoaan pois, koska sij.äidistä tuli yhtäkkiä liian vanha???
Aika outo teoria. Kaikkeen sitä pitää puuttua. Mitähän seuraavaksi keksit?

sijaisäidiksi kirjoitti:

jos olet ollut 30 vuotta naimisissa, olet viisikymppinen. Ei sen ikäinen enää jaksa mitään sijaiskotiruljanssia. Ilmeisestikään sinulla ei ole mitään ammattia eikä koulutusta, kun olet ryhtynyt sijaisäidiksi. Se tavallinen tarina siis, hohhoijaa.

Taidat nyt ammattitaidottomana eronneena naisena joutua kunnanelätiksi ja sitä kautta lapsesi kyllä otetaan huostaan.

Lue lisää

No tuliko nyt siis hyvä olo vai?
Miten kyllä sellaiset ihmiset tänne palstalle eksyy, jotka eivät osaa muuta kuin toisia loukata?
Mistä sinä tietät hänen koulutuksen ja ammatin tai ylipäätä hänen tarinan?

Ja iästäkö se kiinni on?
Mieti vähä, minkä ikäisiä ovat biovanhemmat , keneltä on lapset vietyy, tuskin viisikymppisiä!
Mutta kyllä viisikymppinen jaksaa ja osaa sekä hoitaa että rakasta .
Miettisit vähä , mitä suustas päästät!

amalia kirjoitti:

kun lapset on asuneet perheessä jo 10 vuotta ja siinä saumalla sij.äitikin on kymmenen vuotta ikävuosissa vanhentunut, niin kun alkaa olla 50, niin lapset pitää laittaa kotoaan pois, koska sij.äidistä tuli yhtäkkiä liian vanha???
Aika outo teoria. Kaikkeen sitä pitää puuttua. Mitähän seuraavaksi keksit?

Lue lisää

harkitaan uudestaan onko avioeroon joutunut pari enää sopiva sijaisvanhemmiksi. Mielestäni ei. Koska molemmat puolisot ovat ottaneet yhdessä sijaislapsia, sopimus tietysti raukeaa, jos pariskunta eroaa. Tuo korkea ikä on vain yksi lisärasite.

Ei sijaisperhetoiminta saa olla (entisen?) kotiäidin ammatti, vaan puolisot toimivat yhdessä sijaisvanhempina. Sijaisperheen tulee antaa ehjän perheen malli kasvatettavilleen. Jos perhe hajoaa, on sijaisperhe epäonnistunut tehtävässään.

Menkää itseenne sijarit! Ihmettelen, että joku sijari KEHTAA kirjoittaa tänne avioerostaan.

Merkka kirjoitti:

No tuliko nyt siis hyvä olo vai?
Miten kyllä sellaiset ihmiset tänne palstalle eksyy, jotka eivät osaa muuta kuin toisia loukata?
Mistä sinä tietät hänen koulutuksen ja ammatin tai ylipäätä hänen tarinan?

Ja iästäkö se kiinni on?
Mieti vähä, minkä ikäisiä ovat biovanhemmat , keneltä on lapset vietyy, tuskin viisikymppisiä!
Mutta kyllä viisikymppinen jaksaa ja osaa sekä hoitaa että rakasta .
Miettisit vähä , mitä suustas päästät!

Lue lisää

toistenkin kannalta. Ette näe omaa napaanne pitemmälle. Mikä yhteiskuntaamme vaivaa, kun avioero on läpihuutojuttu?

että uudessa tilanteessa kirjoitti:

harkitaan uudestaan onko avioeroon joutunut pari enää sopiva sijaisvanhemmiksi. Mielestäni ei. Koska molemmat puolisot ovat ottaneet yhdessä sijaislapsia, sopimus tietysti raukeaa, jos pariskunta eroaa. Tuo korkea ikä on vain yksi lisärasite.

Ei sijaisperhetoiminta saa olla (entisen?) kotiäidin ammatti, vaan puolisot toimivat yhdessä sijaisvanhempina. Sijaisperheen tulee antaa ehjän perheen malli kasvatettavilleen. Jos perhe hajoaa, on sijaisperhe epäonnistunut tehtävässään.

Menkää itseenne sijarit! Ihmettelen, että joku sijari KEHTAA kirjoittaa tänne avioerostaan.

Lue lisää

Sijaisperheet ovat aivan tavallisia perheitä ja kirjoitin tänne, koska en usko että olemme ainoa sijaisperhe jossa ero on tapahtunut.

Mieheni kanssa olemme kirjoittaneet molemmat toimeksiantosopimuksen sijoittajien kanssa ja ne ovat edelleen voimassa. Mieheni osallistuu lasten hoitoon ja kasvatukseen aivan samalla tavalla kuin ennenkin, oikeastaan jopa enemmän kuin kotona asuessaan. Ehjän perheen halusimme lapsille tarjota ja olenkin tosi pettynyt siihen että se ei onnistunut. Ja tosiaankin tunnen epäonnistuneeni työssäni, mutta ero ei ollut minun valinta. Se oli mieheni yksipuolinen päätös, johon minulta ei mielipidettä kysytty. Ilmoitettiin vain asiasta.

Kyllä minulla ammatti ja ammattikoulutus on. Tosin viime vuodet olen ollut kotona, koska yksi meille sijoitetuista lapsista on vaikeasti (fyysiesti) vammainen ja hänen kuntouttamiseen menee paljon aikaa. Ennen kotiin jäämistä olin pitkään työelämässä mukana ja nyt kotona ollessa olen opiskellut toisen ammatin. Vaikka ikää on, niin olen terve ja uskon jaksavani perhehoitajana siinä kuin nuoremmatkin. Lasten parasta on ajateltu aina ja ajatellaan edelleenkin. Teen tiivistä yhteistyötä sos.työntekijöiden ja lasten biovanhempien kanssa. Kukaan heistä ei ole edes vaatinut lasten pois ottamista minulta eron takia.

Olen samaa mieltä siinä, että sijoitetut lapset heti pois jos avioero tulee koska silloin myös sijaisperheen äidistä tai isästä tulee yksinhuoltaja.

samaa mieltä.. kirjoitti:

Olen samaa mieltä siinä, että sijoitetut lapset heti pois jos avioero tulee koska silloin myös sijaisperheen äidistä tai isästä tulee yksinhuoltaja.

Mikä ihmisiä vaivaa. Eihän yksinhuoltajuus ole ainoa peruste miksi lapset otetaan huostaan. Tiedän monet yksinhuoltaja äidit jotka pärjäävät hyvin lastensa kasvatuksesta.
Eikö tärkeämpi kaikille lapsille ole rakastavaiset vanhemmat, jotka tarjoavat lapsille sen oikean huomion mitä tarvitsevat.

sinulta pois kun ero tuli. Onhan avioero syynä muillakin. Sossu saa päähänsä pelkäävänsä lasten kasvun ja kehityksen olevan vaarassa eronneiden puolisoiden välissä. Siis muiden kohdalla sossun pelot riittää.

En ihmettele sitä yhtään, että ero tuli. Ennemminkin ihmettelen sitä kuinka ukot yleensä viitsivät katsella sellaisia naisia, minkälaiset sijaisäidit tänne kirjoittelevat. Ukot on itseensä kyllästyneitä ja vaimot kyttää sijaislasten sääntöjen noudattamista ja pohtivat uusia sääntöjä. Tyydytysthän siitäkin tulee, mutta ukkonne livahtaa aidan yli naapurin äitsykän lämpöön.

ettei lapsia huostattu kirjoitti:

sinulta pois kun ero tuli. Onhan avioero syynä muillakin. Sossu saa päähänsä pelkäävänsä lasten kasvun ja kehityksen olevan vaarassa eronneiden puolisoiden välissä. Siis muiden kohdalla sossun pelot riittää.

En ihmettele sitä yhtään, että ero tuli. Ennemminkin ihmettelen sitä kuinka ukot yleensä viitsivät katsella sellaisia naisia, minkälaiset sijaisäidit tänne kirjoittelevat. Ukot on itseensä kyllästyneitä ja vaimot kyttää sijaislasten sääntöjen noudattamista ja pohtivat uusia sääntöjä. Tyydytysthän siitäkin tulee, mutta ukkonne livahtaa aidan yli naapurin äitsykän lämpöön.

Lue lisää

loppu apteekeista, kun niin monessa ketjussa biovanhempien puolellakin liikkuu tällaisiä aivan totaalisesti ylilyöviä trolleja? Ihan sekoa!

ettei lapsia huostattu kirjoitti:

sinulta pois kun ero tuli. Onhan avioero syynä muillakin. Sossu saa päähänsä pelkäävänsä lasten kasvun ja kehityksen olevan vaarassa eronneiden puolisoiden välissä. Siis muiden kohdalla sossun pelot riittää.

En ihmettele sitä yhtään, että ero tuli. Ennemminkin ihmettelen sitä kuinka ukot yleensä viitsivät katsella sellaisia naisia, minkälaiset sijaisäidit tänne kirjoittelevat. Ukot on itseensä kyllästyneitä ja vaimot kyttää sijaislasten sääntöjen noudattamista ja pohtivat uusia sääntöjä. Tyydytysthän siitäkin tulee, mutta ukkonne livahtaa aidan yli naapurin äitsykän lämpöön.

Lue lisää

kirjoituksissa, tai ne eivät ole kirjoituksia ne ovat pikemminkin törky-huulenheittoja, niin paistaa korkea-asteinen katkeruus. Miksi?
Mistä jää paitsi? Vai onko jossain sijaisylläpitä kierteessä, jossa ei halua - pysty olemaankaan, ei ainakaan noilla luonteilla pitäisi edes ollakaan.

Hyvä kun pärjäätte edes jotenkin omissa suhteissanne, ja edes miehiinne, puhumattakaan sitten toisten ihmisten lapsista. Mutta ..tuleehan siitä rasite..ja se kyllä näkyy..näkyy täällä epätoivon virnistely teksteissä.

Niin, olisihan sitä kauhea olla tuolla luonteella muille edes hommissa. Tai niin, jos siihen ei ainakaan kaikki sijarit pystykään.

Joskus vain ei satu kaksi "rengastakaan" yhteen, eli sijari ja sosiaali, molemmat juonivat tahoillaan, niin, onhan se hitto vie vaikeaa!

Mutta matalissa vesissähän ne pikkukalatkin uivat.

vai lääkkeet kirjoitti:

loppu apteekeista, kun niin monessa ketjussa biovanhempien puolellakin liikkuu tällaisiä aivan totaalisesti ylilyöviä trolleja? Ihan sekoa!

pergolalla naapurin äitsykän ikkunaan päin. Se on parasta lääkettä kun on kylmä manipuloiva vaimo kotona. Onneksi on vielä tavallisia lämpimiä naisia olemassa, miehellesi tarjoavat hunajaista yöpalaa ja joudut katselemaan kuuta keskenäsi.

ukkosi ulvoo kirjoitti:

pergolalla naapurin äitsykän ikkunaan päin. Se on parasta lääkettä kun on kylmä manipuloiva vaimo kotona. Onneksi on vielä tavallisia lämpimiä naisia olemassa, miehellesi tarjoavat hunajaista yöpalaa ja joudut katselemaan kuuta keskenäsi.

Lue lisää

mä olen se naapurin äitsykkä, jonka kainaloon sun miehes käpertyy. :-D

vaan kirjoitti:

mä olen se naapurin äitsykkä, jonka kainaloon sun miehes käpertyy. :-D

on niin itseensä kyllästynyt. Mutta ei ole kirkossa kuulutettu. Voipi piipahtaa sinun luonasi huomatakseen kuinka ihana vaimo hänellä onkaan kotona. Nimittäin tiedän, että teen miehen onnelliseksi. Mies on kun on mies ja ennen minuakin elänyt, sen totesi ja sanoi vielä että tuoksun hyvälle.

kuitenkaan kirjoitti:

on niin itseensä kyllästynyt. Mutta ei ole kirkossa kuulutettu. Voipi piipahtaa sinun luonasi huomatakseen kuinka ihana vaimo hänellä onkaan kotona. Nimittäin tiedän, että teen miehen onnelliseksi. Mies on kun on mies ja ennen minuakin elänyt, sen totesi ja sanoi vielä että tuoksun hyvälle.

Lue lisää

petetyt vaimot ovat kautta aikojen kuvitelleet...

ettei lapsia huostattu kirjoitti:

sinulta pois kun ero tuli. Onhan avioero syynä muillakin. Sossu saa päähänsä pelkäävänsä lasten kasvun ja kehityksen olevan vaarassa eronneiden puolisoiden välissä. Siis muiden kohdalla sossun pelot riittää.

En ihmettele sitä yhtään, että ero tuli. Ennemminkin ihmettelen sitä kuinka ukot yleensä viitsivät katsella sellaisia naisia, minkälaiset sijaisäidit tänne kirjoittelevat. Ukot on itseensä kyllästyneitä ja vaimot kyttää sijaislasten sääntöjen noudattamista ja pohtivat uusia sääntöjä. Tyydytysthän siitäkin tulee, mutta ukkonne livahtaa aidan yli naapurin äitsykän lämpöön.

Lue lisää

Sosiaalityöntekijöiden mielestä lasten etu on edelleen asua luonani. Erosta huolimatta pystyn huolehtimaan täysipainoisesti lapsista ja huomioimaan heidän tarpeensa. Mieheni kanssa olemme aikuisia ja lasten asioissa pystymme toimimaan yhdessä, lasten parasta ajatellen. Tietty ammatillisuus on ollut eduksi myös tässä tilanteessa, joka on ollut henkisesti tosi raskas. Sosiaalityöntekijät, lasten bioperheet ja kaikki muutkin lasten kanssa työtä tekevät ovat olleet mukana tämän raskaan vaiheen ajan ja jokainen on yhtä mieltä siitä, ettei lapset ole asiasta kärsineet. Isä on edelleen täysipainoisesti lasten elämässä mukana ja minä pyöritän arkea aivan entiseen tapaan.

huostaan kirjoitti:

Sosiaalityöntekijöiden mielestä lasten etu on edelleen asua luonani. Erosta huolimatta pystyn huolehtimaan täysipainoisesti lapsista ja huomioimaan heidän tarpeensa. Mieheni kanssa olemme aikuisia ja lasten asioissa pystymme toimimaan yhdessä, lasten parasta ajatellen. Tietty ammatillisuus on ollut eduksi myös tässä tilanteessa, joka on ollut henkisesti tosi raskas. Sosiaalityöntekijät, lasten bioperheet ja kaikki muutkin lasten kanssa työtä tekevät ovat olleet mukana tämän raskaan vaiheen ajan ja jokainen on yhtä mieltä siitä, ettei lapset ole asiasta kärsineet. Isä on edelleen täysipainoisesti lasten elämässä mukana ja minä pyöritän arkea aivan entiseen tapaan.

Lue lisää

Teillähän on vakavia ongelmia, kun perhe hajoaa! Äkkiä vain sossut asialle ja huostaanotto toimeksi. Näin on käynyt monille muillekin ihmisille, jotka ovat kenties paljon parempia vanhempia kuin te. Saisit hävetä!

johan on markkinat kirjoitti:

Teillähän on vakavia ongelmia, kun perhe hajoaa! Äkkiä vain sossut asialle ja huostaanotto toimeksi. Näin on käynyt monille muillekin ihmisille, jotka ovat kenties paljon parempia vanhempia kuin te. Saisit hävetä!

Lue lisää

meillä sossun vaatimushan oli juuri että huosta tulee jossei oteta avioeroa, eio otettu lapsi ollut huostassa kaksai ja puoli vuotta jo, kas sosialisti ei piittaa muista, vaan yhteilä n etu merkitsee ei ihmisen läheissuhteet,. poia sellaset, jossei seksi toimi puolison vaihto!