Heippa teille kaikille! Sain tänään päätökseen 5 viikon painajaisen- luomenpoiston tulos oli sittenkin hyvänlaatuinen, olin täysin varma, että melanoomahan se, niin hurja ja vuotava luomi oli.No, eipä aina pidä kirjojen tiedot paikkaansa.Lievä solumuutos oli, aikojen saatossa varmasti olisi muuttunut melanoomaksi.
Viisi viikkoa "uin" näillä palstoilla, välillä nauraen, välillä itkien tarinoitanne lukiessa.Jotenkin ihastun teihin kaikkiin näinä viikkoina: ihmesopa,raspikurkku, vilma-t, Ira, muumiäitee...teillä on sitä karismaa, mitä jokainen ns."terve" tarvitsisi.Moni tuppaa nykyään unohtamaan, että elämä on kallisarvoinen lahja, ja painaa eteenpäin kuin pikajuna ajatellen olevansa kuolematon.Minäkin olin joskus sellainen.En enää.Elämästä ei todellakaan tiedä, ja syöpä ( ja monet muutkin taudit) eivät valikoi herrojen ja narrien, nuorien ja vanhojen välillä.KUKA TAHANSA voi sairastua.Elämä on nykyään niin monelle pelkkää suorittamista, tavaran haalimista, läheisten ihmisten huomiotta jättämistä..Te, hyvät palstalaiset, olette oivaltaneet elämän tarkoituksen...miksi valmistautua elämään huomenna, kun voi elää täysillä tänään.Ja tärkeintä ovat rakkaat läheiset ja aika heidän kanssaan.Materialla ja todistuksilla ei ole väliä.Ketään meistä ei niitä mukaansa saa, kun täältä lähtee.
Ja syövästä tautina: appiukkoni parani virtsarakon syövästä, tyttäreni kummitäti ärhäkkäästä rintasyövästä ja enoni on elänyt aivometastaasien kanssa 11 vuotta.että syöpä ei tautina ole sama peikko kuin 60-luvulla.Siitä todella paranee.(vaikka tietysti aina parempi, jos ei sairastuisi...).Äitini kuoli ALS:iin, lihassairauteen, johon ei ole minkäänlaista hoitokeinoa ja joka surkastutti kehon joka lihaksen.Äiti joskus sanoikin, että "olisi ollut syöpä, siitä olisi parantunut"
te palstalaiset, haluan jatkaa turinointia kanssanne,sopiihan?Olette tosi valioluokkaa!!
Viisi viikkoa "uin" näillä palstoilla, välillä nauraen, välillä itkien tarinoitanne lukiessa.Jotenkin ihastun teihin kaikkiin näinä viikkoina: ihmesopa,raspikurkku, vilma-t, Ira, muumiäitee...teillä on sitä karismaa, mitä jokainen ns."terve" tarvitsisi.Moni tuppaa nykyään unohtamaan, että elämä on kallisarvoinen lahja, ja painaa eteenpäin kuin pikajuna ajatellen olevansa kuolematon.Minäkin olin joskus sellainen.En enää.Elämästä ei todellakaan tiedä, ja syöpä ( ja monet muutkin taudit) eivät valikoi herrojen ja narrien, nuorien ja vanhojen välillä.KUKA TAHANSA voi sairastua.Elämä on nykyään niin monelle pelkkää suorittamista, tavaran haalimista, läheisten ihmisten huomiotta jättämistä..Te, hyvät palstalaiset, olette oivaltaneet elämän tarkoituksen...miksi valmistautua elämään huomenna, kun voi elää täysillä tänään.Ja tärkeintä ovat rakkaat läheiset ja aika heidän kanssaan.Materialla ja todistuksilla ei ole väliä.Ketään meistä ei niitä mukaansa saa, kun täältä lähtee.
Ja syövästä tautina: appiukkoni parani virtsarakon syövästä, tyttäreni kummitäti ärhäkkäästä rintasyövästä ja enoni on elänyt aivometastaasien kanssa 11 vuotta.että syöpä ei tautina ole sama peikko kuin 60-luvulla.Siitä todella paranee.(vaikka tietysti aina parempi, jos ei sairastuisi...).Äitini kuoli ALS:iin, lihassairauteen, johon ei ole minkäänlaista hoitokeinoa ja joka surkastutti kehon joka lihaksen.Äiti joskus sanoikin, että "olisi ollut syöpä, siitä olisi parantunut"
te palstalaiset, haluan jatkaa turinointia kanssanne,sopiihan?Olette tosi valioluokkaa!!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hienoa,ettei ollut syöpää. Tietty saa turista kanssamme. Täysillä eletään,tässä ja nyt. :)
Mukaan vaan, koskaan ei ole liikaa positiivisella asenteella kirjoittavia ihmisiä !
Heippa, raspis. Ois niinkuin julkkiksen kans meilailis.Tekstiesi perusteella olet perussuomalainen mies, puhut vähän mutta asiaa!
saanko kysyä, on aika tunkeilevaa, mut: oliko kasvaimesi sama kuin Riki Sorsan?
enkä tarkoita puoluevalintaa :-). Kyllähän minä olen useassa yhteydessä yrittänyt kirjoittaa hyvinkin asiattomia (monen mielestä) tekstejä silloin kun tarkoituksena on ollut masentuneiden kanssaihmisten piristäminen. Tällainen kirjoittelu kuitenkin tuomittiin ja syntyi tämä toinen palsta. Tämä on minusta ihan hyvä näinkin, käyn myös toisella palstalla silloin kun minulla on jotain annettavaa sinne. Minulla ei ollut kurkkusyöpä kuten Riki Sorsalla vaan minun syöpäni oli äänihuulessa jossa se tietenkin nopeasti vaikutti ääneen. Kyseessä oli levyepiteelikarsinooma ja se näkyi ihan pinnalla vaaleana alueena. Tämä minun tapaukseni oli helpompi kuin Rikillä ja lisäksi minun kurkkuni reagoi sädehoitoon huomattavasti vähemmän kuin yleensä on tapana joten selvisin melko helpolla ainakin fyysisesti. Mutta syöpä on syöpä ja henkiset jäljet ovat helpossakin syövässä kuitenkin aika isot.
mukavasta viestistä ja arvokkaista ajatuksistasi. Ihanaa, kun pelkosi oli aiheeton ja saat jatkaa elämää ilman tätä syöpä-sairautta.
Näinhän se on kuten kirjoitit, eli elämästä tahtoo muodostua liian suorituskeskeistä ja itsekästä puurtamista ja vasta jonkinasteinen kriisi saa meidät havahtumaan ja miettimään sitä mikä on todella tärkeää, eli elämää itseään ja rakkaita ihmissuhteita.
Kukaan meistä ei tiedä päiviensä määrää ja ihan yhtä tyhjänä täältä kerran lähdemme, kuin syntyessämme tulimmekin. Minä ainakin haluan jättää jälkeeni enemmän henkistä kuin aineellista perintöä noille läheisilleni.
Lapset lähtivät juuri koteihinsa iloisina siitä, että äiti on ensimmäisen tiputuksen jälkeenkin ihan ennallaan ja hyvävointinen.
Olet todella tervetullut turisemaan kanssamme.
Carpe diem,kirjaudu! Kukaan toinen ei voi käyttää sinun nimimerkkiä!
Lue viestiketju alhaalta,siitä näet,miten tärkeää kirjautuminen on!
Ja lieve ilmiö on,että joudut arvostelun kohteeksi kaikesta,mitä kirjoitat!
Jos olet herkkä,en ehkä suosittelekaan.
Kyllä se oli paljon muuta kuin lieveilmiö arvostelun kohteena. Sorry,mutta ihan jahtaamiselta alkoi tuntua...
vakavasti,kuka oletkin. chattailuahan tää on!
Heips!
Olet piskuisen hakoteillä, sillä ei tämä täällä ole pelkkää ajankuluksi ja huviksi chattailua. Täällä keskustelevat syöpään sairastuneet ihmiset hakeakseen vertaistukea ja uskoa omaan selviytymiseensä. Kun on jo muutenkin heikoilla oman elämänsä kanssa, niin minkäänasteinen negatiivinen arvostelu ja suoranainen vainoaminen ei tunnu mukavalta, vaan loukkaa syvästi.
ISopa on kunnioitettavalla tavalla jaksanut tukea meitä muita ja tuonut valoa päiviimme, joten hänen viesteihinsä takertuneet häiriköt ovat käyttäytyneet todella julmalla tavalla.
I,Sopan vainoaminen tuntuu älyttömälle.
Olen tätä palstaa lukiessani törmännyt myös näihin ilkeilijöihin.Tämä on vertaistuen palsta, ei vittuilun.Täällä meilaavat ihmiset ovat tekemisissä vakavan taudin kanssa, joten miksi tämä ei käy sovussa ja yhteisymmärryksessä,"käsi kädessä toistaan tukien?".Onko syöpäihmisissäkin niin kehittymätöntä väkeä, että pilkataan ja koitetaan latistaa?Isopa, come back, sinun virtuaaliretkesi auttoivat minua, kun koepala-ahdistus kävi yli päänupin!
kirjoitat "sinun virtuaali retkesi".
aliarvioit muita retkeilijöitä.