Meille ostettiin vuonna 2004 1,5 -vuotias mopsi. Silloin olin 11-vuotias pikkutyttö, joka ei muuta halunnutkaan kuin koiran. Sama se millainen, kunhan koira tulisi. Pitkän kinuamisen jälkeen me sitten ostimme kuin ostimmekin koiran ja olen ollut siitä asti niin onnellinen kuin vain olla ja voi. Kyseessä oli 1,5v. mopsipoika.
Nyt, kun olen 14 ja hieman fiksumpi näissä koira-asioissa, on muutama asia alkanut mietityttää minua. Koira oli 1,5-vuotias, muttei osannut mitään! Se myytiin, koska se ei tullut toimeen perheen toisen koiran kanssa. Koiraa ei oltu rekisteröity, sillä ei ollut papereita ja rokotustodistustakaan emme saaneet, koska se oli hukassa!
Meille tulon jälkeen koira nuoli tassujaan, nosteli koipeaan sisälle ja jahtasi autoja (jäänyt kerran allekkin, ei kovin vakavasti onneksi). Kysyin entiseltä omistajalta onko koira tehnyt tätä ennen, mutta ei kuulemma ollut. Olen ollut paljonkin yhteydessä koiran entiseen omistajaan, mutta en ole saanut koirasta ainuttakaan kuvaa ihan pienenä pentuna. En tiedä siis mitään koko koirasta ennen aikaa kuin se tuli meille.
Nyttemmin on tassuihin on saatu syy ja apu, virtsailu loppui leikkaamisen jälkeen ja autojen jahtaaminen on vähentynyt koulutuksen myötä. Siltikin mietityttää, millaisen koiran olen hankkinut? Muilla kokemuksia tälläisestä, kommenttia aiheesta?
Nyt, kun olen 14 ja hieman fiksumpi näissä koira-asioissa, on muutama asia alkanut mietityttää minua. Koira oli 1,5-vuotias, muttei osannut mitään! Se myytiin, koska se ei tullut toimeen perheen toisen koiran kanssa. Koiraa ei oltu rekisteröity, sillä ei ollut papereita ja rokotustodistustakaan emme saaneet, koska se oli hukassa!
Meille tulon jälkeen koira nuoli tassujaan, nosteli koipeaan sisälle ja jahtasi autoja (jäänyt kerran allekkin, ei kovin vakavasti onneksi). Kysyin entiseltä omistajalta onko koira tehnyt tätä ennen, mutta ei kuulemma ollut. Olen ollut paljonkin yhteydessä koiran entiseen omistajaan, mutta en ole saanut koirasta ainuttakaan kuvaa ihan pienenä pentuna. En tiedä siis mitään koko koirasta ennen aikaa kuin se tuli meille.
Nyttemmin on tassuihin on saatu syy ja apu, virtsailu loppui leikkaamisen jälkeen ja autojen jahtaaminen on vähentynyt koulutuksen myötä. Siltikin mietityttää, millaisen koiran olen hankkinut? Muilla kokemuksia tälläisestä, kommenttia aiheesta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onhan se kuitenkin paras juttu että koirallasi on nyt asiat kunnossa, turhaan niitä menneitä mietit, iloitse ystävästäsi, ja hoida edelleenkin rakkaudella.
jotkut on aiemmin hoitaneet noita juttuja-oletko luopumassa koirasta jne...sitten se myydään eteenpäin.
En tiedä, minkä verran tuota on, mutta saattaa olla, että murto-osa tulee ilmi.