Hei,
minulla on reilun vuoden ikäinen sekarotuinen uroskoira. Apua ja neuvoja tarvitsisin muutamassa kouluttamisasiassa. Koirasta on nykypäivänä tullut todella äksy vieraille ihmisille. Ei varmasti päästä ketään lähelleen. Kertoo elein ja äänin, ettei häntä kannata lähestyä. Miten tulisi toimia, jotta tämä äksyily saataisiin katoamaan?
Toinen "ongelma" on koiran kanssa lenkkeily. Aiemmin sujui hyvin, mutta nyt jokainen vastaantulija koiran kanssa koetaan uhkaksi. Mahdotonta räksyttämistä ja isottelua, kun toinen koira tulee vastaan. Mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä?
Olen miettinyt erilaisia koulutusvälineitä, esim kuonopantaa, mutta poistaako sen "ongelman" lenkeillä kokonaan?
Jos jollakin kokemusta, niin kertokaan ihmeessä.
minulla on reilun vuoden ikäinen sekarotuinen uroskoira. Apua ja neuvoja tarvitsisin muutamassa kouluttamisasiassa. Koirasta on nykypäivänä tullut todella äksy vieraille ihmisille. Ei varmasti päästä ketään lähelleen. Kertoo elein ja äänin, ettei häntä kannata lähestyä. Miten tulisi toimia, jotta tämä äksyily saataisiin katoamaan?
Toinen "ongelma" on koiran kanssa lenkkeily. Aiemmin sujui hyvin, mutta nyt jokainen vastaantulija koiran kanssa koetaan uhkaksi. Mahdotonta räksyttämistä ja isottelua, kun toinen koira tulee vastaan. Mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä?
Olen miettinyt erilaisia koulutusvälineitä, esim kuonopantaa, mutta poistaako sen "ongelman" lenkeillä kokonaan?
Jos jollakin kokemusta, niin kertokaan ihmeessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei, ei ole mitään syytä vaipua epätoivoon, kyllä nuo huonot tavat saa karsittua pois.
Ensinnäkin omistajan oma asenne vaikuttaa koiran käytökseen paljon. Koira on saattanut huomata, että jännität teidän tulessa muiden ihmisten luo ja kokee tilanteen uhkaksi. Itse et tätä jännitystä ehkä huomaa, itseltänikin kesti kauan ennen kuin pääsin irti tästä tavasta, mutta koirasi aistii sen... Pyydä ihmisiä lähestymään varovasti, varomaan katsekontaktia ja keskittymään vain kanssasi jutteluun välittämättä koirasta. Samalla pidä koira kireällä hihnalla vierelläsi, älä päästä sitä liikkumaan, mutta älä myöskään komentele, vaan keskustele rauhallisesti muiden kanssa ja koira tajuaa tilanteen vaarattomuuden. Jos tämä ei toimi, koiralla saattaa olla huonoja kokemuksia ihmisistä, hakkaamista yms. Silloin asia on jo vakavampi.
Lenkillä riehuminen on todellinen ongelma eikä sitä sovi vähätellä. Älä kokeile kuonopantaa, se ei poista ongelmaa. Koska koira on vasta päälle vuoden kehoittaisin menemään paikalliseen koirakouluun. Ei tarvitse pelätä, että joudut häpeämään siellä hirveästi koirasi tähden, kouluttamisen takiahan siellä ollaan. Ja on parempi tappaa tu räyhäämistapa alkuunsa. Muut koiranomistajat kyllä tulevat ymmärtämään. Saatat ehkä jopa yllättyä; kun paikalla on useampia koiria eikä vain satunnaisesti yksi joka tulee vastaan, koirasi saattaa "unohtaa" rähinöinnin ja tarkkailla tilannetta yllättävän rauhallisesti.
Jos koirakoulumahdollisuus ei kuitenkaan kuulosta realistiselta, koita tätä neuvoa; kun vastaanne tulee koira ja oma lemmikkisi on valmiina riuhtaisemaan, yllätä se ja tee täydellinen suunnanvaihdos. Kun koira on hieman sekaisin muutoksestakäänny takaisin ja kävele ripeää vauhtia vastaantulijan ohi.
Toivottavasti oli jotain apua!
tein noita uukkareita kans, tai jos koiralla on todella jo selvästi stressihoronit katossa, miksi viedä se tilanteeseen, jota se ei siedä.
(toiset sanoo,että on noloa mennä pitkin piennarta...no ei)
Aivan sama kuin se, jos se ei pidä ihmisistä, sen ei ole pakko pitää niistä, muista totuttaa eläinlääkärin käsittelyyn, ota avuksesi joku tuttu, jonka koirasi tuntee.
Tuo rähinä on kaksipiippuista-kun selkeitä tilanteita, milloin omistaja ei voi sitä latinkia iskeä koiraan, ja sitten koira voi haistaa jo jotakin...toisen koiran ulkomuoto, ilman todellisia uhkaeleitä, voi saada metelin pystyyn.
Itse olen kokeillut monia keinoja, yksi koirista on sellainen, että on vain oltava edellä sitä. Siis ennakoitava, osattava lukea sitä.
Koulukuntia on joka lähtöön, mutta koirillakin voi olla siellä nupissaan jotakin, johon ei kaikki nuo metodit pädekään.
Joillekin tepsii se omistajan ärähdys, mitä juuri kritisoidaan. Toiset taas asettuvat jo ajoissa vaikka katsekontaktiin, tai kieltosana puree.
On niitä, joille namia toisinaan, tai otetaan syrjään ja annetaan käskyjä...tjaaa.
Itse vain menen, pyrin käyttämään ääntäni matalalla ja pitkään rauhallisesti venyttäen, mikäli en pysy vaiti.
Joskus kyllä on tullut ärräpäätkin.
En usko noihin selityksiin johtajuudesta joka asiassa ainakaan.
Tämä lienee teema, joka eniten vaivaa koiranomistajia, punastellaan, vaikka tiedetään, että nurkan takaa tuleva sesse voi olla tosi paljon rankempi tapaus.
Vapaina koirat ei tuota tee. Talutin vääristää jostakin syystä, ei ole tilaa väistää, käyttää luonnollista tapaa kiertää vieras koira.
On heittoketjua, purkkia, kuristuspantaa, kuonopantaa, vastaehdollistamista, vaikka mitä.
Mutta oma itsevarmuus (useimmiten) auttaa, ja se, että todella ennakoitte, ei siten, että kiristätte remmiä ja menette jumalatonta vauhtia siitä.
Osa koirista, usein uroksia, ei ikinä pysty ainakaan saman lenkin aikana kestämään monta liian likeltä tulevaa koiraa, jos ne tulee kohtisuoraan. Se ei kuulu koiran normaaliin käyttäytymiseen.
Välillä kävin katsomassa ettei safka pala...meninkö jo sekaisin. Eikös piisaa.
Luota itseesi, tee itsestäsi se, joka voittaa sen toisen koiran-helppo sanoa.
Ajan kanssa löytyy se teidän sävelenne.
Kanssa samaa mieltä siitä, että kun joku tulee vastaan, niin yhtäkkiä lähdetkin toiseen suuntaan. Tai sitten kun joku tulee vastaan, kiinnität koiran huomion johonkin muuhun, kuin vastaantulijaan. Puhut koiralle ja näytät namia tai lelua ja kun vastaantulija on mennyt ohi, annat namin.
Voi olla, että koira käy juuri läpi myös murkkuikää.. Yhden vuoden molemmin puolin monet koirat alkavat nähdä "mörköjä" ja ihmetellä, että miten asioihin pitäisi suhtautua. Murkkuikäisen koiran kanssa tarvitaan kärsivällisyyttä, mutta myös päättäväisyyttä. Muista, että koira voi nyt olla epävarma itsestään ja asioista ympärillään, joten koulutus sen mukaisesti.. mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia ja varmoja otteita isännältä/emännältä..