Uskon, että hyvän psykoterapian avulla ihmisen luovat voimat on mahdollista saada hänen käyttöönsä, ei vain kirjoittamisessa, vaan koko elämässä.
Luulen, että psykoterapiassa on laatueroja kuten kaikessa muussakin.
Ja hintaeroja! Kela korvaa vain sillä perusteella, minkä diagnoosin onnistuu saamaan. Siitä sihdistä menevät läpi vain motivoituneimmat, kuka mitenkin motivoitunut.
Olen itsepäinen ja hoidan itseäni kirjoittamalla. Olen kohdannut myös ammattiapua, joka on ollut laadukasta (Kela ei ole koskaan korvannut, enkä ole hakenut). Kohdalleni on sattunut sellaistakin ammattiapua, jota en ole kovin paljoa arvostanut.
Minun mielestäni psykoterapia voi olla luovuutta vapauttavaa, mutta se voi olla myös sitä tuhoavaa ja orjuuteen ohjaavaa.
Kuulemani mukaan terveiden ihmisten ei tarvitse kirjoittaa. He elävät.
Pitääkö tuo mielestänne paikkansa? Jos pitää, niin onko teillä kirjoittamisenne lisäksi muita psyyken pönkiä?
Onko teillä käsitystä hyvästä psykoterapiasta? Vai onko tuo kaikki vain tarpeetonta roskaa, eikä mitään psykoterapiaa tarvita?
Luulen, että psykoterapiassa on laatueroja kuten kaikessa muussakin.
Ja hintaeroja! Kela korvaa vain sillä perusteella, minkä diagnoosin onnistuu saamaan. Siitä sihdistä menevät läpi vain motivoituneimmat, kuka mitenkin motivoitunut.
Olen itsepäinen ja hoidan itseäni kirjoittamalla. Olen kohdannut myös ammattiapua, joka on ollut laadukasta (Kela ei ole koskaan korvannut, enkä ole hakenut). Kohdalleni on sattunut sellaistakin ammattiapua, jota en ole kovin paljoa arvostanut.
Minun mielestäni psykoterapia voi olla luovuutta vapauttavaa, mutta se voi olla myös sitä tuhoavaa ja orjuuteen ohjaavaa.
Kuulemani mukaan terveiden ihmisten ei tarvitse kirjoittaa. He elävät.
Pitääkö tuo mielestänne paikkansa? Jos pitää, niin onko teillä kirjoittamisenne lisäksi muita psyyken pönkiä?
Onko teillä käsitystä hyvästä psykoterapiasta? Vai onko tuo kaikki vain tarpeetonta roskaa, eikä mitään psykoterapiaa tarvita?
Vastaukset 18
Vanhimmat
kirjailijanaluilla pitäisi olla omiakin ajatuksia?
nimimerkki kokemusta on... Itse olen ollut ihan Kelan maksamassa "analyysissä" kolme vuotta, täytyy sanoa, että siinä meni kelan rahat harvinaisen hukkaan. Itsekin olin psykoterapia-uskovainen ennen tuota kokemusta. Sittemmin tajusin, että ihmisellä itsellään on avaimet muuttaa elämäänsä. Psykoammattilaiset osaavat olla harvinaisen ammattitaidottomia, on hyvä tuuri jos terapia osuu kohdalleen. Mutta rahat osaavat ottaa, kuten tietysti kaikki muutkin muka-korkealle koulutetut, kuten lääkärit, juristit jne.
Itselleni mainostettiin "analyyttistä" koska se oli muka "vaativaa", ja kykenisin sellaiseen "työskentelyyn". Tämä oli ikäänkuin ainoa vaihtoehto, metsään meni. Kelan lisäksi maksoin myös itse pitkän pennin, kela kun ei koskaan korvaa kaikkea. Hukkaan meni rahat, otin vielä raukka lainaakin, nuori ja kokematon kun olin.
No se on takana se kaikki paska. En suosittele terapiaa kenellekään! Tavalliset ihmiset antaa parhaita neuvoja ja itse sitä on itsensä paras asiantuntija.
voi tietysti tehdä itsekin, jos kokee sen tarpeelliseksi, mutta alussa voi ammattilaista tarvita siihen, että oppii ymmärtämään mistä siinä on kysymys.
Vaikuttaa kuin sinulla olisi käynyt huono tuuri terapiamenetelmää valitessa.
työntää S24 tulppa, eli edellisen viestin ilmestyä palstalle.
S24 tulpan, eli edellisen viestin pitäisi ilmestyä palstalle.
viesteihin lähetetyistä vastauksista ilmestyy vain aika, jolloin viesti on lähetetty, mutta ei itse viestiä.
ei teksti tule?
se oli hyvä lääke tähän ummetukseen.
suosittelen kirjoittamaan - päiväkirjaa.
Jos on jotain sanottavaa muillekin, kirjoittaa sitten kirjaa. Omien soopien suoltaminen voi olla terapiaa itselle, mutta myöhemmin nolottaa, kun on hiukan kasvanut, ja ymmärtää enemmän. Joka lauseella paljastamme itsestämme lukijalle enemmän kuin haluammekaan. Surkeat kokemuksemme ovat kirjoittamisen arvoisia vasta, kun pysytmme katsomaan niitä ylhäältä päin, ehkä huumorilla. Kuka tarvitsee lisää surkimusten tarinoita mitättömästä elämästään?
ja mikä surkimuksen vastakohta? Sankariko? Jos tarkoitat sankaria, niin millainen ihminen on sankari?
Kysyn tätä jotta tietäisin puhummeko samoilla käsitteillä ja samasta asiasta.
Psykoterapian pitäisi vapauttaa ja edistää luovuutta. Ja on monenlaisia psykoterapioita ja terapeutteja.
Kirjoittaminen on terapeuttista, ainakin minulle ja monelle.
surkeudellaan. Jokaisella on ollut ongelmia, ja tulee olemaan. Niiden kanssa voi oppia elämään. Surkeaa on, jos tuntee olevansa kohtalon väärin kohtelema, väärinymmärretty, ja katsoo maailmaa suu mutrussa ja vaikertaa elämästään. Paljon löytyy sellaista tekstiä julkaistuista kirjoista, ja se on surullista. En sure kirjoittajan kokemuksia, vaan sitä, ettei hän ole vielä kasvanut niistä ulos, ja sitä, että ala-arvoinen kirja on julkaistu.
Päiväkirjaan, kirjeisiin ja pöytälaatikkoon kirjoittajatkin tekisivät hyvin itseään kohtaan, jos eivät velloisi omassa huonoudessaan, vaan kasvaisivat siitä ylös.
mässäily on kuin masokismia. Mutta esittämällä henkilölle jokaisen muunkin "ongelmia, joita tulee aina olemaan", ei tauti siitä tokene, ojensipa hänelle niitä miten arvokkaana lahjana tahansa.
Eikä toisen puolesta voi sanoa, minkä kanssa pitäisi oppia elämään, ilman että tapahtuneet on ymmärretty, myönnetty ja selvitetty.
Ulos kasvaminen tapahtuu asioiden käsittelemisen ja ymmärtämisen kautta, eikä kukaan muu kuin asianomainen itse ole oikeutettu sanomaan, milloin asiat on ymmärretty ja käsitelty.
Omakohtaisista kokemuksistani kertoessani olen yrittänyt katsoa asioita kaikkien niiden ihmisten kannalta, joista kirjoitan (yhdyn siihen, mitä täällä on jo kirjoitettu, että henkilönsä pitää tuntea hyvin). Koko ajan olen kehittänyt itselleni hyvää moraalia, olen yrittänyt olla rehellinen itseäni kohtaan, ja olen aikonut kääntää vastoinkäymiset voitokseni.
Voitolla tarkoitan mielenrauhaa.
Nykyiseen ja tulevaan kohtaloonsa ei ole pakko tyytyä velttona ja mitään tekemättä. Voi ryhdistäytyä ja yrittää vaikuttaa siihen.
Vaikka menneisyys onkin aina mukana, kokemuksiinsa on mahdollista asennoitua selvitettyinä asioina ja pystyy liiemmin yli kuohumatta toteamaan tapahtuneet.
Minä syön terveellisesti ja kohtuullisesti, liikun, luen ja olen hankkinut seuraa, joilla on myös vaiherikas elämä ja joiden kanssa joskus keskustella, mutta tarvitsen paljon omaa rauhaa. Alkoholia ja tupakkaa en tarvitse.
Opettelen ensin tuntemaan elämäni faktat, jonka päälle on hyvä rakentua. Kirjoittaminen on mitä parasta terapiaa ja työnsä tuloksia näkee siinä, että huomaa kehittyvänsä kirjallisessa ilmaisussa.
Teen kaiken minkä voin. Nautin elämästäni, vaikka kirjoitankin todella kauheista asioista. Minulla on takana jo pitkä toipumisaika, joten niistä kirjoittaminen on vähin erin mahdollista.
Nyt äkkiä jonnekin muulle saitille perkele siitä sössöttämästä jostain vitun psykoterapiasta. Eikö teille perkeleen huuhaainnasille ole omat paikkanne ? Vai käytkö kenties lomilla täällä kirjoittelemassa
Ilmankos noi sun juttus on kun jostain uffomiesten paratiisi teoksesta. Nyt hushus pelottelemasta aloittelevia kirjailijoita siitä ja osastolle lepareihin. TÄMÄ SAITTI EI OLE PSYYKKISISTÄ ONGELMISTA KÄRSIVILLE VAAN ALOITTELEVILLE KIRJAILIJOILLE TARKOITETTU kirjoitin isolla että jos menisi vaikka jakeluun
Ja kukaan teikäläisen arvosteluja ota tosissaan kun ne on kuitenkin jossain pillerihöyryisssä kirjoitettu.
olit varmaan jo huomamnut kyllästymiseni siihen, että et kykene vastaamaan kirjoittamastasi. Miksi enää heität herjaa?
Jos herjanheitollasi järjestät Kirjailijanalut palstan vain kaltaisillesi, miten kestäisit jatkossa heitäkään, sillä heissäkin on varmasti fiksumpia kuin sinä?
jopa niin, että erehtyy hakemaan apua. Kai täällä voi puhua muustakin kuin että koskas kustantajat vastailevat. Itse ainakin lueskelen mielelläni muustakin.
Onkohan sulla tullut otettua väärät lääkkeet vai mitä helvettiä sä sekoilet ? Ikinä en ole kaltaisesi
psykoterapiaa tarvitsevan ihmisen kanssa kirjoitellut, eli sotket mut täysin eri ihmiseen.
Onko sulla vielä joku vitun luulotautikin, vai mikä mättää. Mutta oikeassa paikassa oikea hoito. Että sinne vaan ja hoidata kuuppas kuntoon.
Satuin vaan eksymään tänne sivustolle, ihan vaan mielenkiinnosta. Mutta täähän on joku heihei ihmisten juttuseura, että zambalaija vaan saatanan
pipipää.........
Niin, kirjoitellaanhan tässä luovuudestakin, mikiä varmasti kuuluu aiheeseen.